Onko yli kolmekymppisen painonhallintapeli jo menetetty??

 

Huomasin, että ensi keskiviikkona alkaa Avalla Olet mitä syöt – sarja, jossa lääkäri Pippa Laukka laittaa ohjelman päähenkilöiden elintapoja uuteen uskoon. Aika mielenkiintoista nähdä, millainen ohjelma on, koska moni päähenkilöistä näytti aika nuorilta. Kuten olen kertonutkin blogissani, niin olen ollut itsekin nuorempana ylipainoinen. En paljon, mutta BMI:ni oli siellä ylipainon puolella. Omaa ylipainoani ei selittänyt mikään muu kuin se, että söin hyvin epäterveellisesti (olin pikaruokapaikassa töissä) ja liikuin minimaalisesti. Lisäksi biletin kuin viimeistä päivää ja alkoholi tuskin ainakaan paransi terveyttäni. Jos en jossain vaiheessa olisi ottanut itseäni niskasta kiinni, niin epäilen, että olisin nyt hyvin ylipainoinen. Söin usein vain kerran päivässä ja joskus saatoin syödä pelkkää patonkia ja irtokarkkia!
Nykyään ylipainolle etsitään usein liikaa syitä ulkopuolisista tekijöistä, mutta ainakin omalla kohdalla se oli ihan laiskuus ja herkuttelu. Aloin laihduttamaan 2009 eli vajaa kymmenen vuotta sitten. Noin kolme vuotta siinä opettelin uutta elämäntapaa. Siis kolme VUOTTA. Hyvä kun nykyään ihmiset jaksaa odottaa kolmea VIIKKOA!

Kuva blogin alkuajoilta vuodelta 2012
Ekaa kertaa raskaana viikolla 38 vuonna 2013. Paino nousi yli 25kg.
2014 painoin saman verran kuin nyt.

Oma laihdutusprojektini kesti useamman vuoden, siis lähinnä henkisesti. Välillä tuli takapakkejakin ja kokeilin varmasti kaikki maailman oikotiet onneen. No, sellaista ei ollut.
Kun paino putoaa tarpeeksi hitaasti, niin yleensä siihen uuteen elämäntapaan ehtii pääkin paremmin mukaan. En oikein osaa antaa yksittäistä syytä siihen, miksi painonhallinta on ollut viime vuosina niin vaivatonta, mutta suurin tekijä on varmasti ollut ruokavalio. Tietynlaisen rutiinin ylläpitäminen syömisessä on kaiken aa ja oo ja se sallii myös vähän huonommat kaudet, eikä mässäily jää päälle. Välillä muakin kiinnostaa enemmän, välillä vähemmän, mutta koskaan en voisi päästää elintapoja täysin retuperälle.
Liikunta on myös asia, josta joko tulee tai ei tule elämäntapa. Liikunta voi tuntua aluksi vastenmieliseltä, mutta siitäkin voi oppia pitämään. Uskokaa pois!

2015 K&T lehden kuvaukset
2015 raskaana toista kertaa viikolla 38, paino nousi ”enää” 20kg. 

 

2016

On aivan kamalaa, kun joku ikäiseni sanoo, että ”peli on jo menetetty, kun olen päästänyt itseni näin huonoon kuntoon!”. No ei todellakaan ole! Sehän kuulostaa siltä, että yli 35-vuotias on jo suunnilleen elämänsä ehtoopuolella!?
Kannattaa tehdä pieni ajatusmatka kymmenen vuoden päähän tästä ja miettiä mikä mahtaa olla tilanne silloin? Onko lähtötilanne silloin helpompi? Tuskin. Aivan varmasti sitten 10-vuoden päästä miettii, että miksi hitossa en aloittanut aiemmin. Vaikka aineenvaihdunta alkaisikin hieman hidastua, niin sekään ei vielä ole mikään viimeinen naula arkkuun. Itse näin työssäni ihmisiä, jotka olivat vielä 80-vuotiaina todella hyvässä fyysisessä kunnossa. Oma unelmani onkin olla oikea teräsmummo vanhana!

Kun kuvioon tulee lapsia ja elämässä on vähän liian monta liikkuvaa osaa, niin samassa omat arvotkin menee uusiksi. Oma hyvinvointi jää helposti taka-alalle ja painonhallinnan kokee niin vaikeaksi, että sen aloittamiseen on korkea kynnys. Alkaa ne puheet ”kyllä mä nuorempana jaksoin” ja ”silloin nuorena kun olin hoikka ja kaunis”. Etenkin jos ei silloin nuorempana ole joutunut koskaan miettimään painoaan, niin saattaa tulla tunne, että painonhallintapeli on totaalisesti menetetty.
Meillä naisilla oma kokemus kropastamme on myös suorassa yhteydessä hyvään itsetuntoon. Tämäkin on asia, josta ei ole oikein totuttu puhumaan kunnolla ääneen. Painonhallinta vaikuttaa niin paljon myös henkiseen hyvään oloon, parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen.

Tasan vuosi synnytyksestä
2017 
2018

Jos mulla meni painonpudotusurakassa kolme vuotta, niin anna itsellesi ainakin se kaksi vuotta aikaa äläkä etsi ainaisia pikavoittoja! Ikinä ei ole myöhäistä, vaikka oma pää sanoisikin toista. Pointti ei ole se laihaksi tuleminen (koska se ei tee ketään autuaaksi tai onnelliseksi), vaan tasapainoinen elämäntyyli, jossa kehon on hyvä olla. Panostaakaa omaan hyvinvointiinne elämäntilanteesta riippumatta.

Olisi kiva kuulla muiden yli 30-vuotiaiden mietteitä siitä, onko painonhallinta vaikeampaa kuin parikymppisenä? Tuntuuko sinusta, että peli on jo menetetty?