Ilmaisen vinkin annan!

Kuunnelkaa sitä kroppaa ja mitä se koittaa teille viestittää!

Mä en kuunnellut ja tuloksena siitä olen maannut tän päivän lähes kokonaan sohvalla ja olo on suoraansanottuna surkea! Jo eilen mä vähän arvoin, olenko kipeä vai en. Tiedättekö kun on sellainen olo, että ei suoranaisesti satu mihinkään, mutta olo on muuten virkeä kuin tiskirätti…? Aamulla kurkku oli kipeä ja samoin pää. Ehkä pientä lämpöäkin on, mutta kuumemittarista oli patteri loppu. Kaikista ikävintä on kuitenkin mun suussa oleva rakkula joka on aivan helvetillisen ärsyttävä, hermoja raastava ja KIPEÄ! Meillä olisi ollut tänä aamuna FitFashion bloggaajien brunssi, mutta päätin illalla, että mun on parempi vain levätä. Aamulla mies antoi mun nukkua pitkään ja siitä alkoi mun ”toipumisprosessi” 😀 !

IMG_1967

 

Mulla on takana kaksi todella antoisaa, mutta samalla myös erittäin raskasta viikkoa. Olen henkisesti ja fyysisesti nyt kevyen viikon tarpeessa. En siis todellakaan sano, että olen tässä jonkun burn outin partaalla, mutta jos olisin auto, niin nyt olis joku merkkivalo siinä kojelaudassa päällä.. Toivon, että jos nyt huilaan tarpeeksi ajoissa, ennen kuin olen ihan raato, niin saatan selviytyä jo ensi viikolla vetämään mun jumppia! Ei siis aina kannata vetää itseään siihen pisteeseen, että saa jonkun keuhkokuumeen tai jotain yhtä kamalaa. Toki flunssan voi saada yhtä hyvin vaikka kipeältä kaverilta, mutta se voi olla myös kropan tapa kertoa, että ylikuormittumisen vaara on olemassa. Toki tiedän myös itsestäni, että joskus on vaan niin vaikea sanoa ”ei” ja vielä hirveämpää on perua joku kiva juttu jota on odottanut! No, eihän koskaan ei ole oikea aika sairastaa. Kaikista ikävintä on, jos vaikka odottaa lomaansa kuin kuuta nousevaa ja sitten sopivasti kaatuukin petiin kun loma alkaa.
Onko teille muuten käynyt niin…?

IMG_1972

Vaikka kuinka yrittäisi suunnitella päivänsä väljiksi ja kuunnella valaiden rentouttavaa ääntelyä iltaisin, niin varmaan meillä jokaisella tulee silloin tällöin tuplabuukkauksia kalenteriin 🙂 . Elämä ja arki nyt vaan sattuu olemaan välillä hektistä ja yllättäviä muutoksia tulee ja varsinkin jos on lapsia. Nykyään puhutaan mediassa ”hitaasta elämästä”, mutta se ei aina vaan toimi käytännössä. Kaikki on tosin omia valintoja ja toiset kestää kaaosta paremmin kuin toiset.
Mulla kun on vielä fyysinen työ, niin kroppaa olisi seurattava erityisen tarkasti. Mulla ei ole koskaan ollut rasitusvammoja ja ylipäätään lihasten tai nivelten kanssa ihan minimaalisesti ongelmia (kädet nyt kyynerpäitä myöten ristiin..). Tosin, olen pitänyt aina esim jumppaohjausten määrät aika maltillisina, koska olen aina tehnyt jotain muuta työtä siinä rinnalla, eli ohjaaminen on ollut sivuduuni. Tällä hetkellä penikat vihottelee ja sen takia viikonloppuna järjestetyssä NRJ Workoutissa olin enempi sivustaseuraajan roolissa monella tunnilla. Toki osallistuin niille tunneille, jossa ei tarvinnut pahemmin hyppiä tai askeltaa reippaasti. En viitsi ärsyttää jalkoja enää entisestään ja toivon että muutaman päivän levolla ja hieronnalla ne vetreytyy.

IMG_2001

Fyysisesti parin superraskaan viikon lisäksi mulla on ollut perhe- ja ystäväpiirissä surua, joka ei voi olla vaikuttamatta muuhun elämään. En muista koska olisin viimeksi itkenyt, mutta tällä viikolla useinkin. Myös muiden ihmisten suru on mulle henkisesti kova pala. Ajatuksen hakeutuvat  siis väkisinkin välillä toisaalle ja olen kokenut olevani vähän allapäin, joka ei ole muuten mun tapaista. Työssä se ei tietenkään näy, koska ihmiset on ”pakopaikka” omista huolistavja murheista. Varsinkin pt-hommissa mä huomaan, kuinka syvennyn asiakkaaseen ja työ onkin hyvää terapiaa. Kuitenkin illalla nukkumaanmennessä ei oikein uni tahdo tulla, kun asiat pyörii mielessä ja yöunet jäävät lyhyemmiksi kuin normaalisti.

IMG_2006

Huomasin jo tossa viikon puolessa välissä, että pää kävi vähän ylikierroksilla ja unohtelin asioita…. Siis tyyliin olin niin ajatuksissani, että unohdin jäädä bussista pois ja siihen malliin. Sen lisäksi koin hieman sellaista huvittamattomuuden (mikä sana???) fiilistä liikuntaa kohtaan, eli kun normaalisti laitan innolla treenitossut jalkaan, niin nyt teki enemmän mieli katsoa kun toisen hikoili. Toisaalta kyllä se into taas palautuu, kun kroppa on 100% terve.
Tämä viikko oli kuitenkin myös todella antoisa, oli Tampereen reissua ja tosiaan se NRJ Workout Kaapelitehtaalla, joka oli todella kiva tapahtuma! Molemmista reissuista tulossa juttua ensi viikolla! Olen todella iloinen ja onnellinen, että mun viikot on näin mielenkiintoisia ja vaihtelevia ja saan tehdä kaikenlaisia juttuja! Ja yksi mikä on aivan huippu juttu, niin mun iho on ollut todella hyvässä kunnossa tällä viikolla! Oon ottanut muutaman uuden tuotteen käyttöön ja niistä voin kans laittaa postausta ensi viikolla. Kiitos kuuluu myös teille supereille lukijoille, joilta olen saanut valtavasti hyviä vinkkejä! Eli jos jotain huonoa, niin myös roppakaupalla hyvää tässä viikossa!  

Onko bikinifitness jo ”last season”…?

En ole enää nykyään kovin innostunut mistään fitnesstouhuista, mutta toki seuraan vielä kisaajia ja joitakin blogeja. Vähän oli välillä sellainen olo, että koko fitnesshomma tulee jo korvista ulos, mutta yleensä näissä ilmiöissä se aallonharja ei kestä kovin kauaa. Mä itse koen, että se on ihan samalla tavalla nimeomaan ilmiö, siinä missä zumba oli jokunen vuosi sitten tai crossfit nyt. Eli kaikki tekee sitä tai ainakin puhuu siitä. Kohta tulee sitten taas jotain uutta, josta kaikki innostuu.

zumba_i-dont-think-so-bitch

Mitä tulee bikinifitnekseen, niin on jotenkin vähän sellainen fiilis, että se on jo nähty; Siis nähty ihan livenä, lehdissä, blogeissa ym. Toki koko ajan tulee uusia kisaajia ja voihan se olla, että vielä pro-korttejakin jaellaan suomalaisille kisaajille. Huomaa kuitenkin selvästi mitä on keskusteluita (ja juoruja, heh) seurannut, että muutamakin monta kisaa kisannut on jo ihan kyllästynyt hommaan. Laji ottaa lopulta liikaa, mitä antaa.
Ongelmana on varmaan osaksi aika sisäänpäinlämpiävät piirit ja outo tuomarointi. Samat ihmiset valmentaa, järjestää kisat ja tuomaroi. Kuulostaa aika älyttömältä! Varsinkin kun kyseessä on ulkonäkökisa, eli se kuka on oikeasti paras on aina vähän suhteellinen käsite. Vaikka muiden liittojen kisoja on blogeissa välillä mollattu, niin hei, ainakin niissä pääsee kisaamaan ulkomaille! Jotenkin se, että seisoo puolialasti kaikkensa antaneena kulttuuritalon lavalla ja saa palkinnoksi proteiinijauhetta (ja pääsee vielä ehkä lehteenkin) tuntuu jotenkin aika koomiselta. Eikö teistä?

finalistit
Siellä mun pari lempparia!

Mun mielestä on hienoa, että fitneksen ollessa muoti-ilmiö myös dieettaamisen varjopuolista on puhuttu! FItnestä voi harrastaa varmasti myös, jos ei terveellisesti niin ainakin vähän terveellisemmin ja moni kisaaja on jo vaihtanut perinteisen ”kananrinta-riisikakku-parsakaalin” johonkin hieman monipuolisempaan ja järkevämpään ruokavalioon. Kysymys on loppupeleissä kalorimatikasta, vaikka tosin Ben&Jerry’s tyyppinen kisadieetti tuskin tulee olemaan mikään hitti 😀 ! Tai ehkä mä voin alkaa tekemään B&J kisapreppejä! No ei vaiskaan, jätä valmentamisen niille, jotka alaan on erikoistuneet.

Vaikka itse rakastan treenaamista, niin väsyneenä siitäkin tulee helposti pakkopullaa ja se mikä oli ennen intohimo saattaa kisaan valmistautuessa muuttua suorittamiseksi. Moni odottaakin kisojen jälkeistä aikaa, jolloin pääsee treenaamaan hyvin ravitulla kropalla ja ilman mitään tiukkoja aikatauluja.
Myös valmentajien kirjo on varmasti jo suomessakin melkoinen ja sanon suoraan, että jos jossain vaaleanpunaisessa karkkimaailmassa vielä lähtisin kisaamaan, niin mulla on mielessä vain ihan muutama valmentaja, jonka kanssa voisin uskaltaa vetää kisaprojektin läpi. ”Steikissä” on niinsanotusti liikaa; Ei ihan vähäisimpänä oma terveys, vaan myös aika, rahat(eikä mitään pieniä summia) ja toki pahimmassa tapauksessa saatat saada kunnon nöyryytyksen niskaasi! Pahin on kuitenkin se, jos valmentaja ei oikeasti ole kiinnostunut kisaajan terveydestä.
Jos luitte sen jutun, missä oli käyty läpi personal trainereista koskevia valituksia, niin yksi valitus koski mm.asiakkaalle sopimattomien lisäravinteiden tuputtamista. Eli tosiaan esim. tällaisella ihan ns.turhalla jutulla saatetaan vaikuttaa jonkun ihmisen terveyteen todella negatiivisesti. Kuten varmaan mun blogia pidemmän aikaa lukeneet tietevät, niin oma ajatusmaailmani on muuttunut tässä muutaman vuoden sisään runsaasti ja ihan siitä syystä, että asia kiinnostaa todella paljon, eli TIETO LISÄÄNTYY! Sitten on niitäkin, jotka edelleen menee niillä -85 hyväksi todetuilla konsteilla. Haluttuun lopputulokseen voi päästä montaa eri kautta; Koskee bikinifitnesskuntoa, tai vaan hietsun rantakuntoa.

IMG_8822 IMG_8788

Itse en kyllä rupeis enää minkään valtakunnan kisadieetille – oon jo niin ”vanha ja väsynyt”. No en tietenkään oo väsynyt ja vielä vähemmän vanha (!!!), mutta asioihin saa vähän perspektiiviä tässä vuosien varrella! Sen verran täytyy tietysti pysyä homma näpeissä, että voi muutaman kilon kiristää niin halutessaan, mutta muuten vedän ruokaa tarpeen ja kulutuksen mukaan! Mikään ei oo niin täydellistä, kuin iskee lusikka turkkilaiseen jugurttiin, jossa on mustikoita ja hunajaa päällä!

Mutta hyi yöh ajatus jostain 20-viikon mittaisesta rasiaelämästä ei kyllä houkuttele yhtään, ei vaikka palkintona bikiniselfiestä olisi 167834 tykkäystä instagramissa! Pysyvä painonhallinta on suunniteltua ja se tehdään ajatuksella, mutta sellainen neuroottinen ruoan jatkuva ajattelu ja syömisen kontrollointi on kaukana nykyisestä elämästäni. Uskon, että kisadieetin vetäminen on tuonut näkökulmaa myös omaan työhöni; Osaan ainakin tunnistaa asiakkaistani niitä sellaisia haitallisia ajatusmalleja, jotka eivät kuulu pysyvien tulosten saavuttamiseen. Kuten eräs asiakkaani juuri viime viikolla totesi ”En ole varmaan vuosiin ajatellut ruokaa näin vähän. Silti ruokavalioni toimii loistavasti!”. On ihan tosi kivaa nimitäin syödä hyvin ja silti pysyä kunnnossa! 🙂

oxygen2
USAN:n tuliaisia…

Tottakai ne jotka lähtevät lajiin ymmärtävät (yleensä) mitä se vaatii ja yleensä siinä pärjäävät ovat hyvin motivoituneita ja kunnianhimoisia. Jos laji vaatii sen, että suoni pullottaa pakarassa (nyt oli pakko nauraa ääneen!) niin siihen maailmaan ei big mac mahdu ja kilpailija hyväksyy sen.
Laji on myös armoton siinä mielessä, että joidenkin fysiikka sopii siihen erinomaisesti ja joidenkin taas ei (ts vartalon malli). Laihduttaa voi aina, mutta esim selkäänsä on vähän hankala lähteä lyhentämään.  Myös sitä, että hankitaan pelkästään fitneksen takia silarit pidän aika lyhytnäköisenä, mutta se on tietysti jokaisen oma päätös eikä kuulu mulle.

IMG_6801
Vuosi sitten Expo…Mulle varmaan tästä kolmikosta vähiten tapahtunut tässä välissä :D!

IMG_6782

Itse olen menossa Fitness Expoon lokakuussa, mutta lippua en meinaa kisoihin ostaa. Mites te? Muutama tuttu olisi kyllä lavalla, jotka haluaisin nähdä mutta hinta on yksinkertaisesti aivan liian suolainen! Netistä näkee kuitenkin lähes heti kisan jälkeen hyvät kuvat. Jännä nähdä myydäänkö liput jo ennakkoon loppuun, kuten edellisinä vuosina!
Luuletteko, että bikinifitneksen suosio hiipuu? Mikä on sitten se seuraava THE juttu?