Kyllä bloggarin tyylikäs olla pitää!!

Katselen lähes kateudesta vihreänä instasta eri bloggareiden pettämättömiä tyylejä. Tukat on täydellisillä ”miljonääriäiti” kiharoilla ja asustevalinta tottakai nappiin! Luojan kiitos olen fitnessbloggari, joten meillähän on ihan ok olla aina tuularit jalassa… Paitsi että ei, kyllä joillain (kuten Eevillä, miks Eevi olet aina niin tyylikäs!?!) on ne rikootkin mätsätty kauden trenssiin ja niket on pakasta vedetyt. Voi kunpa mäkin jaksaisin hieman enemmän tsempata!

bloggaajakirppis (1 of 1)
Jaksan mäkin panostaa joskus… Mutta harvoin! Ruplan bloggaajakirppiksellä viime viikolla.

Perjantaina kun mä lähdin jumpasta niin katsahdin itseäni kokovartalopeilistä. Ei jumaliste mikä näky 😀 !!! Ensinnäkin mun kovasti rakastamat Bodywatch-merkkiset tuulihousut (Sportian loppuunmyynnistä aikapäiviä sitten, 29,90€) ovat jo niin kulahtaneet, etten kehtaa välittää. Vakiokenkäni, eli Niken Air Maxit ovat vähintään yhtä surkea ilmestys, eli ”linttaan astutut” on ehkä juuri oikea ilmaisu niillekin. Connuihinkin olen jo hieman kyllästynyt, eli ei kai tässä auta muu kuin mennä Zalandon kautta illalla nukkumaan! Tennarit ovat edelleen mulle kaikista helpoimmat kengät, koska kuljen niissä ja tuulareissa anyway suurimman osan ajasta (tai vähän juntisti jumppatrikoissa, mikä muotivirhe)… Sitäpaitsi kun menet stadin keskustaan, niin joka toisella on niken tennarit jalassa muodikkaasti yhditettynä siihen supertyylikkääseen hiekan väriseen trenssiin…bloggaajakirppis2 (1 of 1)

bloggaajakirppis3 (1 of 1)
Myös Monna oli paikalla! Hän on jotenkin löytänyt itselleen sopivan tyylin, arvostan!

Mä laittaisin mieluusti tukkaani vähän useammin ja pitäisin sitä auki. Töissä se ei ole mahdollista, koska se menee suuhun. Niin mitä varten mä niitä enkelikiharoita sitten väsäisin, olisin tyylikäs kotona vai?? Olen aika vahvasti juuttunut akselille koti-työpaikka, mutta esimerkiksi tällä viikolla ”pääsin” käymään keskustassa Samsungin bloggaajakokkareissa. Tuli laitettua oikein parempaa seppälää päälle (siis ei tuulareita)! Hame oli sitä kätevä, että vetskari pysyi kiinni, vaikka se oli vähän auki takin alla 😀 . Omat housut menee vielä jalkaan, mutta istuessa tuntuvat vähän ikävältä tuosta alavatsan kohdalta… Ja kuten huomaatte, niin toi Blendin takki on nyt kovassa käytössä. Kun rakastun johonkin vaatteeseen, niin haluaisin pitää sitä koko ajan.

Tää ei ollut ihan onnistunein otos, mutta nauratti toi keltainen matkalaukku taustalla ja tuulesta aiheutunut tukkan tukehtumine!
Tää ei ollut ihan onnistunein otos, mutta nauratti toi keltainen matkalaukku taustalla ja tuulesta aiheutunut tukkan tukehtumine!

Myös mun kynnet ja ripset ovat aivan HIRVEESSÄ kunnossa, koska mun vakkaritekijäni Hilma Reittola aloitti opiskelun ja lopetti kynsi- ja ripsihommat. Vääryys!!! Leikkasinpa sitten rakennekynteni kynsisaksilla lyhyeksi. Tosi tyylikästä.
Olen koittanut miettiä, mihin menisin huollattamaan itseäni, mutta en edelleenkään ole saanut aikaiseksi varata aikaa. Voi olla, että kynsiä en enää jaksa enää ottaa. Volyymiripsiä haluisin kokeilla varsinkin kun ensi viikolla on juhlia tiedossa! Suositelkaa Helsingistä hyvää ripsien ja/tai kynsienlaittajaa?? Tämän näköisenä en todellakaan voi mennä juhliin ja luojan kiitos sain edes kampaajan varattua Reijalle ensi viikolla! Tää mun tugee on jotain aivan kamalaa väriä myöden. Mulla on ongelmana aina se ajan varaus ja huoltoon pääseminen. Menee hirveästi aikaa, kun on ripsi-, kynsi-, hius-, karvanpoisto-, ja rusketushuolto! Saa varata koko viikon!

ripset5,5vkoa (1 of 1)
Viimeisestä ripsien huollosta 5,5vkoa… Jaa-a, taitaa lähteä loput kotikonstein!
airmax (1 of 1)
Rakkaat, mutta niin kulahtaneet AirMaxit. Pakko saada jotkut uudet kengät….

Mun mielestä on ihana pukeutua kivasti oman mielialan kannalta! Aina kun olen vähän freesannut naamaani ja tukka on muutenkin kuin inhoamallani sotkukasalla ylhäällä, niin olo on jotenkin virkeämpi ja parempi! Jaksatteko te laittautua joka päivä? Siis että tyyliin tukka on kiharrettu, silmät on varjostettu tms? Ja onko teillä ongelmia jaksaa huollattaa ripsiä tai kynsiä?

sotkutukka (1 of 1)
Loppuun vielä tää sotkuponnari – mun ruma ”signature-kampaukseni”…

Millaiset ihmiset onnistuvat elämänmuutosprojekteissa?

Olen jutellut tästä aiheesta viimeaikoina aika paljon mun pt-kollegoiden kanssa. Eli mikä on se yhdistävä tekijä, joka tekee joistain ihmisistä valmennuksen päätyttyä tyytyväisiä onnistujia, joiden tiedät selviävän myös ”omillaan” siitä eteenpäin? Eli he toisinsanoen (ainakin toivottavasti) pysyvät tavoitepainossaan ja osaavat luoda itse itselleen ruokavaliosta ja treenistä järkevän kokoinaisuuden.

2705 (1 of 1)
Takki Columbia (saatu), housut Haglöfs (saatu) ja kengät Merrell (saatu)

Yleensä kaikki asiakkaat ovat alussa tosi motivoituneita ja niin pitää ollakin! Netistä saa nykyään ilmaiseksi jos jonkinnäköisiä treeni- ja ruokavalio-ohjelmia, joten jos ei ole ihan 100% varma onko valmis mihinkään oikeisiin muutoksiin, niin mielestäni silloin ei kannata maksaa satoja euroja valmennuksesta. Itse ainakin mieluummin työskentelen motivoituneiden ihmisten kanssa, jotka ovat yleensä kypsytelleet ajatusta jo pitkään ja huolella. Toki ihmisillä on eri syitä, eivätkä kaikki välttämättä halua niin radikaalisti muuttaa asioita tai ole superepätoivoisia.

2705_04 (1 of 1)

Ihan ensimmäinen asia, joka erottaa onnistujat on avoimuus. He kertovat avoimesti itsestään ja tilanteestaan ja myös heille voi puhua suoraan. Tällaisten asiakkaiden kanssa on mukava edetä projektissa, koska tiedän, että olemme suoria puolin ja toisin! Jos joku asia ei toimi, niin sitä muutetaan ja tämä on tosi vaikeaa, jos en tiedä missä mennään. Jos valmentajan kanssa homma ei toimi, niin hänelle ei myöskään tee mieli kertoa rehellisesti asioista. Rehellinen kannattaa olla myös itselleen, eli vaikka aloittelet ihan omin päin vaikka projektia, niin pidä rehellistä ruokapäiväkirjaa, merkitse ranskalaisin viivoin asioita joita haluaisit muuttaa ja aseta tavoitteet viikon, kuukauden, kolmen kuukauden ja puolen vuoden päähän.

Toinen todella tärkeä asia on omalle epämukavuusalueelle uskaltautuminen. Toimiiko se mitä teet nyt? Eli jos haluat pudottaa painoa tai olet koko ajan väsynyt, niin onko silloin nykyinen elämäntyylisi toimiva? Joskus asioiden muuttaminen voi vaatia uhrauksia ja jos ei ole valmis muuttamaan mitään, niin sitten ei ole valmis myöskään muuttumaan! Jos aina ”tulee jotain”, jonka takia et päässyt lenkille tai et vaan jaksanut laittaa ruokaa ja hait pitsan, niin tuskin tilanne on puolen vuoden päästäkään erilainen. Mua aina huvittaa, kun ihmiset sanoo, ettei kesällä kannata alkaa laihduttamaan, mutta syksyllä vedotaankin sitten jo lähestyvään pikkujoulukauteen….

Jos olet valmis muuttamaan omaa toimintaa ja tekemään myönnytyksiä, niin silloin homma ei jää ainakaan asenteen puolesta kiinni! Ihmiset ovat usein myös aika lyhytjännitteisiä (okei, myönnän tämän itsekin) eli jos kahdessa viikossa ei olla tavoitepainossa niin ”eipä tämäkään taas toiminut”. Toki uusi elämäntyyli voi pelottaa ja varmasti mietit, onnistunko ja entä jos TAAS mokaan tässä? Parasta on vain antaa itselleen mahdollisuus ja ajatella, että nyt latan 100% peliin ja sen on riitettävä!

2705_03 (1 of 1)

Olen myös huomannut, että jos lähtee hommaan asenteella ”nyt vaan mahdollisimman tiukkaa kuria ja milin tarkat ohjeet!” niin luultavasti henkinen noutaja tulee parissa viikossa. Alkaa väsyttää, ruokavalio alkaa tökkimään kun ”kaikkea tekisi mieli eikä mitään saa syödä” ja vanha elämä alkaakin tuntumaan taas tosi houkuttelevalta. Silloin kannattaakin miettiä, onko vähän turhan ankara itseään kohtaan? Jos tiedät, että ohjeet kuitenkin toimivat ja kyseessä on vain turnausväsymys, niin sitä tulee kuitenkin AINA jossain kohtaa. Tässä kehiin astuu se kuuluisa asenne eli pidätkö itseäsi vain luuserina vai uskotko siihen, että vaikka vaaka ei liikahda niin otat silti askelia eteenpäin…?
Sitäpaitsi, jos nämä elämänmuutokset olisi helppoja, niin silloin huonosti voivia ja ylipainoisia ihmisiä olisi rutkasti vähemmän! Itselleen kannattaa antaa aikaa, koska minäkin – siis kun nyt tulee kahdeksan vuotta täyteen ryhtiliikkeestä, rämmin välillä suossa. AINA tulee kausia ettei jaksa, kiiinnosta eikä huvita, mutta kannattaako tuollaisella hetkella laittaa läskiksi koko hommaa??
Onnistujat siis hyväksyvät nämä huonommatkin päivät ja pääsevät niistä yli… Eikä niin, että pannaampas samantien koko viikko ranttaliksi, koska perseelleen menee kuitenkin!

Yleensä voittajana seisookin se henkilö, joka on mukana tosissaan, mutta ei hampaat irvessä! Hän on noudattanut ohjeita, koska luottamus toimii molemmin päin ja niiden myötä tuloksia on tullut maltilliseen vauhtiin. Nämä ”pudotin kuukaudessa 10kg” tarinat on toki motivoivia, mutta valitettavasti mä ole hyvin skeptinen niitä kohtaan.
Onnistuja on myös valmis satsaamaan aikaa, energiaa, ehkä jopa rahaakin. Hän ymmärtää, ettei mikään tule ilmaiseksi tai valmiiksi kannettuna – ei vaikka ohjeet olisivat kuinka täydelliset! Hän myös osaa nauttia matkasta, eikä vain odota milloin ”kituutus loppuu”, koska kun asioista kuten terveellisestä ruokavaliosta tulee automaatio, ei sen tarvitse loppua koskaan. Ja mikä tärkeintä, onnistuja on ylpeä itsestään <3.

2705_02 (1 of 1)