”Olet ansainnut tauon kaikesta!”

Mulla on jo monta viikkoa ollut sellainen fiilis, että tarvitsen hengäshystauon. On pakko päästä pois kotoa, ottaa aikalisä, pitää taukoa arjesta. Pelkään, että kun painaa tukka putkella viikko toisensa perään, niin sokeutuu vauhdille ja kuin huomaamattaan ajautuu uupumukseen! En siis voi sanoa olevani lopen uupunut, burn outissa tai mitään sellaista, mutta kuitenkin kevät on jo pitkällä ja joulusta asti on painettu peräsuoli pitkällä kotona lasten kanssa, töissä, jumpissa ymsymsyms. Vähemmästäkin alkaa tuntua, että nyt hei ihan oikeesti….

Koska meillä ei oo vapaiden puolesta oikein mahikisia lähteä ulkomaille (enkä sen puoleen jaksaiskaan lähteä kahden pienen lapsen kanssa just nyt yhtään mihinkään, ainakaan ilman apukäsiä) niin tulimme vanhemmilleni Pohjois-Karjalaan. Ei tämä nyt mikään luxusloma toki ole, paitsi siinä mielessä, että vanhempani auttavat lasten kanssa ja tänään päästiin miehen kanssa kahdestaan kävelylle ekaa kertaan… No siis ties moneenko viikkoon! Meillä oli siis treffit keskellä järveä kirjaimellisesti 😀 ! Lisäksi luxusta on tietysti se, etten ole yksin vastuussa ruokien tekemisestä ja joku muukin siivoaa lapsen sotkuja!

Mun vanhemmat asuu aivan keskellä ei mitään, järven rannalla, kauniissa hirsitalossa.

Kävin tänään ensitöikseni kävelemässä ja meditoitumassa vähän yksinäni, hiljaisuudessa. Tuli mieleen se Risifrutin mainos, jossa sanotaan, että ”olet ansainnut tauon kaikesta”. KYLLÄ – ding ding ding, täällä bingo! Vastaan, että todellakin olen, tänne se tauko ja antakaa sitä oikein isolla lusikalla!
Ja sillä hetkellä kun käppäilin siellä tuulen tuiverruksessa todella tuntui, että oli pitkästä pitkästä PITKÄSTÄ aikaa jossain, jossa on aivan yksin, ilman mitään ääniä tai oikeastaan ärsykkeitäkään! Huomenna meinaan mennä jäälle uudestaan ja otan tavoitteeksi olla ajattelematta yhtään mitään. Ehkä tätä pääsiäisviikonloppua voi pitää myös jonkinlaisena kovalevyn tyhjentämisenä. Huomasin nimittäin alkuviikosta töissä, että hymyilin ihmisille ja juttelin niitä näitä, mutta mun ei tehnyt oikein mieli olla kovin sosiaalinen. Teki mieli olla vain hiljaa ja tyyliin jossain pukuhuoneessa koko päivä.
Työstäni on varmaan 50% keskustelemista ja ihmisten kuuntelemista ja tietenkin siihen kuuluu myös se, että olen pirteä, iloinen, innostava, kohtelias ja aina valmis juttutuokioon.

Tiedättekö, se on välillä tosi uuvuttavaa. 

Tänä viikonloppuna mä aijon myös unohtaa liikunnan suhteen suorittamisen ja teen tasan sitä mitä huvittaa! Ja jos ei huvita, niin en tee. Ainoa asia, jota vaadin itseltäni on pieni kehonhuolto, koska kipeä takareisi vaatii sitä.
Tuntuu muutenkin, että oon keskittynyt niin paljon lapsiin viime aikoina, että nyt hyvällä omalla tunnolla vietän aikaa ihan yksikseni… Siis muutenkin kuin imuroimalla, pesemällä pyykkejä tai tekemällä jotain kotihommia.

Toivon, että tekin saatte rentoutua tänä pääsiäisenä ilman suorittamista ja säätämistä. Ottakaa taukoa aivan kaikesta.<3