Näissä asioissa olen huono!

Vaikka olenkin monissa asioissa mielestäni oikein taitava, niin on minullakin asioita joissa taitoni eivät yllä parhaimpaan a-luokkaan. Ei toki monia, mutta jotain kuitenkin 😉 .

Tässä siis lista niistä asioista, joiden SM-kilpailuissa minua ei tulla näkemään, mikäli sellaiset järjestetään.

Taskuparkkeeraus

Siis mä aivan aidosti ihailen ihmisiä, jotka saa sen auton parkkiin ykkösellä ilman hinkkaamista! Joskus mun on pakko laittaa silmät kiinni jos istun pelkääjän paikalla (no ei sentään silloin kun itse parkkeeraan!). Mulla on pari kaveria jotka tuntuu kääntävän sen auton just oikeassa kulmassa siihen koloon, vaikka olen aivan 100% varma että kohta keula jättää terveiset viereiseen autoon! Meillä on sentään hurrin autossa sellainen joka ilmansuuntaan oleva parkkitutka ja silti menee harvoin ykkösellä. Uskotteko, että rakastan niitä lapsiperheille tarkoitettuja jättiläismäisiä parkkiruutuja 😀 !!

Koreografioiden oppiminen

Sääteleeköhän sama osa aivoissa sekä tarkuparkkeerausta, että koreografioiden oppimista??? Vaikka mulla on kevyehkö tanssitausta ja olen myös ohjanut lattaritunteja, niin koreografioiden opettelu vie multa normaaliin ihmiseen nähden varmaan viisinkertaisen ajan! En tajua mikä mussa on vikana, koska rakastan tanssimista ja on mulla hyvä rytmitajukin. Silti tuntuu, että ihan mahdottoman hanakaa muistaa jonkun toisen tekemä kore.

Säästäminen

Kuten kerroin tässä postauksessa, niin en ole saanut kotoa jollain tapaa ehkä oikeanlaista kasvatusta säästämiseen. En nyt halua missään tapauksessa syyttää mun vanhempia, mutta haluaisin, että omista lapsistani tulisi säästeliäämpiä. Olen ollut ihan hyväpalkkaisessa työssä ennen kuin täytin 30, eikä tuolta ajalta jäänyt säästöön mitään. Asioita on tietysti turha jossitella ja aina voi olla jälkeenpäin viisas.
Nykyään sijoitan jo hieman rahastoon ja olen avaamassa toista. Minua kiinnostaa tulevaisuudessa myös ehkä asuntosijoittaminen. Sit olen todennut hyväksi myös ihan vanhan kunnon säästöpossun, jonne kertyy pari sataa melkein huomaamatta! Ne rahat käytän aina reissuilla.

Piirtäminen

Mua ei oo siunattu sitten minkään valtakunnan taiteellisilla lahjoilla!! Tykkään esimerkiksi tehdä käsilläni, askarrella ja sen sellaista, mutta piirtäminen ei ole mun juttu. Joskus pojat haluaa että piirrän jotain ja kyllä se onnistuu – mallista! Jos mun pitää piirtää vaikka rekka-auto, niin enemmän se taitaa muistuttaa jotain pesukonetta…

 

Missä asioissa sinä olet jäänyt taidoiltasi muita ehkä hitusen vajaaksi

 

Kuvat: Johanna Varis ♡♡♡

Voiko juoksemisesta oppia pitämään?

En oo koskaan ollut mikään pitkän matkan vipeltäjä, mitä tulee kestävyysurheiluun. Inhosin nuorena juoksemista ja oikeastaan ainoa kestävyyslaji josta sytyin oli uinti ja harrastinkin sitä kilpatasolla Joensuun Uimaseurassa. Juokseminen on aina ollut mun mielestä vähän tylsää ja yksitoikkoista, jonka takia en ole saanut motivoitua itseäni lenkille ainakaan kovin säännöllisesti. Talvella olin muuten lähellä ostaa käytetyt sukset, mutten löytänyt sitten lopulta sopivia. Olen siis keskittynyt enemmän lihaskuntotreeniin ja salilla pumppailuun.

Ennen tätä kesää.

En tiedä miksi olen alkanut lenkkeillä tänä kesänä säännöllisesti, tai on mulla teoria. Ehkä siksi, että se on niin helppoa; Lenkille voi lähteä kotiovelta lähes milloin vain eikä se vaadi pakkaamista eikä muuta säätämistä. Lenkkarit vaan jalkaan ja menoksi! Lisäksi se on melkeinpä ainoa laji johon saa osallistettua koko perheen, eli minä juoksen ja mies tulee pyörällä vetäen poikia peräkärryssä. Saamme samalla juteltua hurrin kanssa – tai siis hän puhuu ja minä puuskutan 😀 .

On siinä juoksemisessa yksi toinenkin koukuttava juttu. Olin aina nuorempana surkea juoksemaan, tai oikeastaan juoksukuntoni on ollut huono. Liikunnanohjaajan työssä oli kuitenkin se hyvä puoli, että aerobinen kunto pysyi hyvänä, koska tunnit eivät olleet liian rankkoja. Nyt saan jotain erikoista mielihyvää siitä ajatuksesta, että jaksan juosta tunnin putkeen kävelemättä yhtään. Juoksemisessa kehittyy aika nopeasti ja yht äkkiä sitä huomaa jaksavansa pikkuisen paremmin kuin edellisellä lenkillä!

Vaikka olen juossut joskus puolimaratonin, niin en silti tiedä juoksutekniikasta paljoakaan. En myöskään tiedä yhtään menenkö kovaa vai hitaasti, enkä seuraa edes sykkeitä! Mun puolimaratonin aika oli muistaakseni 2:17 ja olen ymmärtänyt, että alle 2h olisi jo aika hyvä. Paljon siitä jäi siis puuttumaan, mutta eka kerta on eka kerta.
Nyt mun tavoite on juosta 10km 50 minuuttiin ja jaksaa juosta 10km tuntivauhtia niin, että pystyn pitämään vauhdin läpi lenkin.

Mä luotan, että siellä lukijoissa on useita juoksusta ymmärtäviä:

Kannattaako mun nyt juosta kovempaa lyhyempiä matkoja, vai hitaampaa pidempiä lenkkejä? Vai sekä että? 
Onko tuo 10km 50 minuuttiin ihan realistinen tavoite lyhyellä tähtäimellä? Kiitos kaikista vinkeistä!