Olenko ääniyliherkkä?

Mä ajattelin jakaa tämän kokemukseni, jos siellä päässä on joku joka tuntee samoin. Kerroinkin aiheesta jo IG storyn puolella ja sain heti viestejä liittyen aiheeseen. Nimittäin oon alkanut miettimään, että onkohan mulla jonkin sortin ääniyliherkkyys?

Kiitos takista Helly Hansen! (Takki saatu blogin kautta)

Heräsin tähän ajatukseen alkuvuodesta, kun olin koululaisuintien jälkeen aina aivan finaalissa ja nimenomaan niin, että olin jotenkin ”kokonaisvaltaisesti väsynyt” vaikka työ ei ollut edes fyysisesti raskasta. Uimahallissa on tietysti valtava melu koko ajan ja kaikki äänet kaikuvat. Siellä on myös monessa kerroksessa erilaista jatkuvaa ääntä päällekkäin. Kaikki muuttui radikaalisti kun aloin käyttämään korvatulppia koko työpäivän ajan! Olin paljon rentoutuneempi, rauhallisempi enkä väsynyt ollenkaan niin paljon päivästä.

Kun matkustimme kotiin Joensuusta autolla, niin auton renkaiden humina alkoi vaivaamaan mua niin paljon, että pidin koko automatkan taas korvatulppia. Ääni sai mun olon rauhattomaksi ja jopa ahdistuneeksi. Korvatulppien kanssa matka oli paljon siedettävämpi. Toinen inhottava ääni on liesituulettimen humina, joka on hermostollisesti todella väsyttävää, enkä kestä sitä kauaa.
Nyt kaksi viikkoa kotona olleena tunnen olleeni juuri äänten takia todella paljon normaalia ärtyneempi. Jatkuva huuto, pauke, sekä lelujen kilinä ja kolina saa mut jotenkin todella hermostuneeksi, enkä tiedä miksi. Tänään sitten kaivoin vanhat tutut korvatulpat esille ja tadaa – kaikki oli helpompaa! En ymmärrä, miksi en ottanut niitä käyttöön jo paljon aikaisemmin. Lapsista kun tulee aina ääntä, eikä heidän ole tarkoituskaan olla hiljaa (eikä heitä sen puoleen edes saa hiljaiseksi sekuntia pidemmäksi aikaa…).

Jos olen kotitoimistolla, niin en koskaan pidä mitään ääniä päällä. Kirjoittaessa saatan kuunnella musiikkia, josta tullaankin ristiriitaiseen seikkaan. Nimittäin musiikin kuuntelu ei samalla tavalla ahdista mua, vaan päin vastoin! Saatan autossakin luukuttaa musaa aivan täysillä! Epäilen, että varmaan sitä rauhattomuutta teettääkin enempi sellainen ”äänten kaaos”.

Epäilen, että yksi asia miksi viihdyn niin hyvin nykyään vanhempieni luona keskellä ei mitään on juuri äänet. Tai siis paremminkin sanottuna niiden puute. En kaipaa yhtään ääniärsykkeitä siellä ollessani! Rakastan kuunnella laineen liplatusta ja metsässä luonnon ääniä. Joskus teininä se oli mun mielestä maailman tylsin paikka. Niin se mieli muuttuu!

Mä en todellakaan nyt ala tässä tekemään itselleni mitään diagnoosia, koska sillä en tekisi muutenkaan mitään. Omat herkkyydet on hyvä tiedostaa ja mulle yksi IG seuraajani suositteli myös hyviä vastamelukuulokkeita. Epäilen, että myös korvatulpat on varmaan tähän vaivaan kaikista paras (ja halvin) ratkaisu. On turha nostaa omia stressileveleitä turhaan jos tietää, miten sitä voi ehkäistä. Ehkä mä sitten olen se mutsi joka on aina korvatulpat korvissa kotona 😀 .

Tunnistaako joku teistä itsellään ääniyliherkkyyden? Mistä olet saanut apua tähän ongelmaan vai vältätkö vain kovia ääniä?