Jaksaisitko opiskella vielä uuden ammatin?

Tapasin töissä keväällä erään työkaverini ekaa kertaa. Alettiin siinä puhua liikunta-alasta ja ylipäätään siitä, mitä ollaan tehty ”entisessä elämässä”. Hän alkoi droppailemaan ammatteja sitä tahtia, että mä hengästyin pelkästä kuuntelemisesta!
Siis miten joku on voinut ehtiä ton kaiken????
Enkä siis tarkoita, että on ensin PT ja siitä opiskelee hierojaksi ja sitten fyssariksi, vaan että ensin on tyyliin poliisi, sitten haluaakin lentoemännäksi, sitten ajattelee opiskella fyssariksi ja lopulta vielä eksyy johonkin ihan eri alan firmaan myyjäksi.

Mä oon viime aikoina pyöritellyt kovasti mielessä ajatusta opiskella vielä joku uusi ammatti. Toinen puoli musta haluaa sitä ja toinen haraa vastaan. Olen ollut liikunta-alalla nyt täysipäiväisesti vuodesta 2011 (toki ä-lomat välissä) ja jollain tasolla mun sielu halajaa uusia haasteita. Tällä alalla harva on muusta kuin kutsumuksesta, koska työ on yleensä fyysisesti rankkaa, eikä palkka ole kummoinen. Oikeastaan ainoa väylä saada hyvät tulot on perustaa menestyvä yritys ja jokainen yrittäjä tietää mitä se tarkoittaa… Pitkää päivää ja pirullisesti vastuuta! Yrittäjyys ei myöskään koskaan ole ollut mikään suuri unelmani, vaikka se tällä alalla pieni välttämättömyys usein onkin.

En toki tarkoita, että tässä jotain 8000€:n kk-palkkoja ollaan tavoittelemassa! Mulle riittää ihan sellainen ok-toimeentulo, niinkuin varmaan useimmille meistä. Kuitenkin esimerkiksi kaupungilla työskennellessä palkka on tosi huono, reilusti alle 2000€. Jotkut eivät toki mieti ensimmäisenä, että kuinka paljon työstään tienaa, mutta ainakin näin PK-seudulla asustellessa menot on aika kovat jo pelkässä asumisessa. Lisäksi haaveilen elämästä, jossa voin myös kantaa taloudellisesti korteni kekoon enkä vain ”elele siivellä”.

Ainoa asia, joka uuden alan opiskelussa onkin se MUTTA on juuri se, että jos lähden tästä aivan alusta kouluttamaan itseäni uuteen ammattiin, niin se voi kestää pahimmillaan 4-vuotta ja opiskelu se vasta onkin kituuttelua! Toki joskus opiskelun ohessa voi myös työskennellä, mutta en tiedä vetäisinkö itseni ihan piippuun kun lapsetkin on tässä kuviossa kuitenkin läsnä. Minullahan on n.1,5-vuotta käytynä liikunnanohjaaja AMK opintoja ja olisi ehkä tyhmää olla suorittamatta opintoja loppuun. Itseäni vähän kaduttaa näin jälkikäteen, etten hakenut muulle linjalle, koska toi liikunnanohjaajalinja on oikeesti… No, sanotaanko vaikka näin, että ei sillä kuuhun mennä! Liikunta-alalla sillä koulutuksella on 90% paikkoihin ylikoulutettu. Toki voi sitten päästä esim hallinnollisiin tehtäviin joka tarkoittaa parempaa palkkaa. Onko teissä lukijoissa muuten liikunnanohjaaja AMK:n käyneitä ja miten olette hyödyntäneet koulutusta??

Itsehän olen alkuperäiseltä koulutukselta hätäkeskuspäivystäjä ja olin virassa Tampereella asuessa 4-vuotta. Tuo koulutus on erikoisalan koulutus, eikä sillä käytännössä voi tehdä mitään muuta työtä. Hätäkeskuspäivystäjän työ on todella rankkaa kolmivuorotyötä (työvuorot 12-13h), enkä nää itseäni ainakaan tällä hetkellä tekemässä sitä. Se mikä työssä herättää lämpimiä muistoja on kuitenkin se palkkaus, joka on ihan mukava!
Mutta tosiaan siitä koulutuksesta ei taida olla tässä elämäntilanteessa juurikaan hyötyä. En muuten tiedä olenko kertonut, että olen myös 2 kertaa hakenut Tampereella sairaanhoitajaksi joskus aikoinaan, eli aikalailla erilaista voisi olla elämäni nyt jos olisin silloin kouluun päässyt!

Lähtisittekö itse vielä opiskelemaan täysin uutta ammattia tai oletteko peräti tehneetkin niin? Mistä syystä? Nyt runsaasti kommentteja kehiin!

Ps. Kiitos kuville ihanalle Emmalle!

Lue myös:

Missä ammatissa EN voisi toimia?

Missä ammatissa EN voisi toimia!

*Sisältää mainoslinkkejä

*Postaus sisältää mainoslinkkejä

Sain taannoin (okei, siis tammikuussa..) haasteen Hei meillä valvotaan -blogin kirjoittajalta (jonka nimeä en ANTEEKSI edes tiedä!), että kirjoittaisin blogiini missä ammateissa en haluaisi toimia. Tätä piti oikein pohtia ajan kanssa ja postaus osui siinä mielessä kyllä hyvään saumaan, että olen paljon mietiskellyt mikä työ voisi olla tulevaisuudessa mua varten. Pysynkö liikunta-alalla vai lähdenkö suuntamaan seuraavaksi esimerkiksi nanogeologian tai verisuonikirurgian mukaansatempaavaan maailmaan…?

Housut Casall TÄÄLTÄ / Paita Even&Odd TÄÄLTÄ

Pieni ”disclaimer” kuitenkin tähän alkuun; En halua missään nimessä dissata mitään näistä seuraavista aloista tai ammateista ja tärkeää on, että jokainen tekee sellaista työtä mistä tykkää! Ja vaikka ei tekisikään, niin ei työ määritä ihmistä välttämättä millään tavalla. Minusta on kuitenkin tosi mielenkiintoista miettiä mistä syistä en haluaisi tehdä jotain työtä tai miksi en mielestäni sopisi jollekin alalle. Usein se on myös ihan luonne- ja persoonakysymys. Kaikenlaisia ammatteja kuitenkin tarvitaan ja itsekin olen ollut töissä 16-vuotaasta asti käyden läpi melkein kaikki matalapalkkaiset ammatit.
Tässä kuitenkin lista niistä ammateista, joihin minua ei saisi töihin (ainakaan enää!).

1 Kylmävaraston työntekijä

Pelkkä ajatus saa mut hytisemään! Vihaan palelemista ja kylmyyttä ja ajatus siitä, että joutuisin työskentelemään kylmässä on vaan liikaa. Ei kiitos.

2. Lastentarhan opettaja/ohjaaja

Lasten kanssa työskentely ei ole oikein mun juttu. En ole mikään ”lapsifani”, vaikka omia lapsia mulla onkin. Lisäksi en kestä jatkuvaa melua ja kiljumista, eli oon jotenkin normaalia herkempi sellaiselle. Mun stressitasot nousisi sellaisessa härdellissä liikaa! Arvostan päiväkodeissa työskenteleviä aivan hurjasti ja työ on vaativaa, eikä todellakaan sovi kenelle tahansa!

3. Taksikuski

Jos olette lukeneet blogiani, niin saatatte ymmärtää miksi mua ei saisi taksikusksi. Toisaalta sitten taas.. Kyllähän ajokokemus työssä karttuisi ja siihen tulisi tietynlainen varmuus. En tiedä onko työn epäkiinnostavuus oikeastaan edes siinä ajamisessa, vaan ehkä enemmänkin yksitoikkoisen istumatyön tekeminen on se joka ei houkuttele!

4. ”Virastoduuni” alalla, joka ei kiinosta (tievirasto tms)

Paperinpyörittely virastossa joka ei kohtaa yhtään kiinnostuksen kohteitani olisi ihan painajainen!

5. Vahtimestari

Varmasti vahtimestareitakin on monenlaisia ja työtehtävät vaihtelee. Mutta lähinnä sellainen tilojen ”valvominen” ja ovien avaaminen/sulkeminen kuulostaa joo ehkä helpolta ja ei-kuormittavalta, mutta en tuntisi, että antaisin siinä työssä täyden potentiaalini.

6. Lastensuojelussa työskentely

Ei, ei ja ei. En vaan mitenkään pystyisi! Lastensuojelutyössä on varmasti haastavuudeltaan eritasoisia tehtäviä, mutta etenkin akuuteissa keisseissä toimiminen (kuten huostaanotto) työskentely olisi mulle henkisesti aivan mahdotonta! En tiedä montaakaan niin vaativaa tehtävää kuin tämä työ ja suoraan sanottuna ihmettelen, kuinka nämä ihmiset pysyvät psyykkisesti kasassa (etenkin jos on omia lapsia)? Äänestin menneissä kunnallisvaaleissa sellaista henkilöä, jolle lastensuojelu ja sen parantaminen suomessa oli yksi teemoista, koska tilanne etenkin PK-seudulla on katastrofaalinen. Silmiään ei pidä sulkea, mutta tässä on sellainen työ, johon en kykenisi.

7. Puhelinmyynti

Ihan ekaksi sanon, että olen tehnyt puhelinmyyntiä (tai no oikeammin varainkeruuta puhelimitse). Jo pelkästään myyntityö työnä on haastavaa ja sopii erittäin harvalle. Ja kun sen tekee puhelimessa, niin siinä loistaa aniharva! Ihmisten asenteet puhelinmyyjiä kohtaan ovat karseita ja myönnän, etten itsekään jaksa aina viedä keskustelua kovin pitkälle. Olipa kyseessä sitten lehtimyynti, sukat, alusvaatteet tai omega 3-kapselit, niin kiitos ei.

8. Baarimikko

Olen ollut tarjoilijana pizzeriassa nuorempana, mutta baariin en koskaan päätynyt töihin. Yötyö ja humalaisten ihmisten kanssa työskentely on jo pari sellaista vaatimusta, joiden takia en haluaisi olla töissä baarissa. Lisäksi epäilen, että en pystyisi työskentelemään niin meluisassa ympäristössä.

9. Risteilyaluksen siivooja

Siivoustyö on ihan jees ja siitäkin mulla on kokemusta. Mutta risteilyaluksilla en kyllä pystyisi siivoamaan. Työ vaan yksinkertaisesti kuulostaa siltä, että ei ole sellaista likaisen työn lisää, joka mulle ainakaan tässä elämäntilanteessa riittäisi. Siivoustyö muuten voisi olla ihan jees, etenkin kotisiivous (jos vain ihoni puolesta se olisi mahdollista).

10. Hieroja

Olen puoliksi yrittäjäperheestä eli äitini on ollut aina yrittäjä ja yli 25-vuotta hänellä oli oma fysikaalinen hoitolaitos, jossa hän toimi hierojana. Olen nähnyt siis hyvin läheltä, mitä hierojan työ on ja millaista tällä alalla yrittäminen on. Äitini rakasti työtään ja oli siinä hyvä. Itse kuitenkin myönnän, etten tunne pätkääkään vetoa tai kiinnostusta alalle! Työ on aika rankkaa fyysisesti, aika yksipuolista ja tiedän, että kyllätyisin nopeasti.

 

Nyt olisi kiva kuulla, että missä ammateissa te ette haluaisi toimia?
Haastan myös kaikki FF:n bloggarit kirjoittamaan tästä aiheesta omiin blogeihinsa, olisi tosi mielenkiintoista lukea 🙂 !