Missä ammatissa EN voisi toimia!

*Sisältää mainoslinkkejä

*Postaus sisältää mainoslinkkejä

Sain taannoin (okei, siis tammikuussa..) haasteen Hei meillä valvotaan -blogin kirjoittajalta (jonka nimeä en ANTEEKSI edes tiedä!), että kirjoittaisin blogiini missä ammateissa en haluaisi toimia. Tätä piti oikein pohtia ajan kanssa ja postaus osui siinä mielessä kyllä hyvään saumaan, että olen paljon mietiskellyt mikä työ voisi olla tulevaisuudessa mua varten. Pysynkö liikunta-alalla vai lähdenkö suuntamaan seuraavaksi esimerkiksi nanogeologian tai verisuonikirurgian mukaansatempaavaan maailmaan…?

Housut Casall TÄÄLTÄ / Paita Even&Odd TÄÄLTÄ

Pieni ”disclaimer” kuitenkin tähän alkuun; En halua missään nimessä dissata mitään näistä seuraavista aloista tai ammateista ja tärkeää on, että jokainen tekee sellaista työtä mistä tykkää! Ja vaikka ei tekisikään, niin ei työ määritä ihmistä välttämättä millään tavalla. Minusta on kuitenkin tosi mielenkiintoista miettiä mistä syistä en haluaisi tehdä jotain työtä tai miksi en mielestäni sopisi jollekin alalle. Usein se on myös ihan luonne- ja persoonakysymys. Kaikenlaisia ammatteja kuitenkin tarvitaan ja itsekin olen ollut töissä 16-vuotaasta asti käyden läpi melkein kaikki matalapalkkaiset ammatit.
Tässä kuitenkin lista niistä ammateista, joihin minua ei saisi töihin (ainakaan enää!).

1 Kylmävaraston työntekijä

Pelkkä ajatus saa mut hytisemään! Vihaan palelemista ja kylmyyttä ja ajatus siitä, että joutuisin työskentelemään kylmässä on vaan liikaa. Ei kiitos.

2. Lastentarhan opettaja/ohjaaja

Lasten kanssa työskentely ei ole oikein mun juttu. En ole mikään ”lapsifani”, vaikka omia lapsia mulla onkin. Lisäksi en kestä jatkuvaa melua ja kiljumista, eli oon jotenkin normaalia herkempi sellaiselle. Mun stressitasot nousisi sellaisessa härdellissä liikaa! Arvostan päiväkodeissa työskenteleviä aivan hurjasti ja työ on vaativaa, eikä todellakaan sovi kenelle tahansa!

3. Taksikuski

Jos olette lukeneet blogiani, niin saatatte ymmärtää miksi mua ei saisi taksikusksi. Toisaalta sitten taas.. Kyllähän ajokokemus työssä karttuisi ja siihen tulisi tietynlainen varmuus. En tiedä onko työn epäkiinnostavuus oikeastaan edes siinä ajamisessa, vaan ehkä enemmänkin yksitoikkoisen istumatyön tekeminen on se joka ei houkuttele!

4. ”Virastoduuni” alalla, joka ei kiinosta (tievirasto tms)

Paperinpyörittely virastossa joka ei kohtaa yhtään kiinnostuksen kohteitani olisi ihan painajainen!

5. Vahtimestari

Varmasti vahtimestareitakin on monenlaisia ja työtehtävät vaihtelee. Mutta lähinnä sellainen tilojen ”valvominen” ja ovien avaaminen/sulkeminen kuulostaa joo ehkä helpolta ja ei-kuormittavalta, mutta en tuntisi, että antaisin siinä työssä täyden potentiaalini.

6. Lastensuojelussa työskentely

Ei, ei ja ei. En vaan mitenkään pystyisi! Lastensuojelutyössä on varmasti haastavuudeltaan eritasoisia tehtäviä, mutta etenkin akuuteissa keisseissä toimiminen (kuten huostaanotto) työskentely olisi mulle henkisesti aivan mahdotonta! En tiedä montaakaan niin vaativaa tehtävää kuin tämä työ ja suoraan sanottuna ihmettelen, kuinka nämä ihmiset pysyvät psyykkisesti kasassa (etenkin jos on omia lapsia)? Äänestin menneissä kunnallisvaaleissa sellaista henkilöä, jolle lastensuojelu ja sen parantaminen suomessa oli yksi teemoista, koska tilanne etenkin PK-seudulla on katastrofaalinen. Silmiään ei pidä sulkea, mutta tässä on sellainen työ, johon en kykenisi.

7. Puhelinmyynti

Ihan ekaksi sanon, että olen tehnyt puhelinmyyntiä (tai no oikeammin varainkeruuta puhelimitse). Jo pelkästään myyntityö työnä on haastavaa ja sopii erittäin harvalle. Ja kun sen tekee puhelimessa, niin siinä loistaa aniharva! Ihmisten asenteet puhelinmyyjiä kohtaan ovat karseita ja myönnän, etten itsekään jaksa aina viedä keskustelua kovin pitkälle. Olipa kyseessä sitten lehtimyynti, sukat, alusvaatteet tai omega 3-kapselit, niin kiitos ei.

8. Baarimikko

Olen ollut tarjoilijana pizzeriassa nuorempana, mutta baariin en koskaan päätynyt töihin. Yötyö ja humalaisten ihmisten kanssa työskentely on jo pari sellaista vaatimusta, joiden takia en haluaisi olla töissä baarissa. Lisäksi epäilen, että en pystyisi työskentelemään niin meluisassa ympäristössä.

9. Risteilyaluksen siivooja

Siivoustyö on ihan jees ja siitäkin mulla on kokemusta. Mutta risteilyaluksilla en kyllä pystyisi siivoamaan. Työ vaan yksinkertaisesti kuulostaa siltä, että ei ole sellaista likaisen työn lisää, joka mulle ainakaan tässä elämäntilanteessa riittäisi. Siivoustyö muuten voisi olla ihan jees, etenkin kotisiivous (jos vain ihoni puolesta se olisi mahdollista).

10. Hieroja

Olen puoliksi yrittäjäperheestä eli äitini on ollut aina yrittäjä ja yli 25-vuotta hänellä oli oma fysikaalinen hoitolaitos, jossa hän toimi hierojana. Olen nähnyt siis hyvin läheltä, mitä hierojan työ on ja millaista tällä alalla yrittäminen on. Äitini rakasti työtään ja oli siinä hyvä. Itse kuitenkin myönnän, etten tunne pätkääkään vetoa tai kiinnostusta alalle! Työ on aika rankkaa fyysisesti, aika yksipuolista ja tiedän, että kyllätyisin nopeasti.

 

Nyt olisi kiva kuulla, että missä ammateissa te ette haluaisi toimia?
Haastan myös kaikki FF:n bloggarit kirjoittamaan tästä aiheesta omiin blogeihinsa, olisi tosi mielenkiintoista lukea 🙂 !

 

 

Viimeinen kuukausi äippälomaa = kriisi.

*Postaus sisältää kaupallisia linkkejä

Oon tässä pohtinut tulevaisuutta ja sitä, mitä haluan tehdä äitiysloman jälkeen. Kysymys on siinä mielessä vaikea, etten oikein itsekään tiedä mitä haluan. Niinkuin joka asiassa, niin myös erilaisissa aloissa ja työpaikoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Itselläni on tällä hetkellä koulutus kahteen eri ammattiin, joita voin kumpaa tahansa jatkaa periaatteessa milloin hyvänsä. No joo, sitä ammattia johon sain ensimäisenä koulutuksen en ole tehnyt nyt viiteen vuoteen, kun siirryin liikunta-alalle. Mutta vanhan virkapuvun esiin vetäminen tuskin olisi mikään aivan mahdoton homma sekään.

Housut Nike TÄÄLTÄ* / Toppi Nike, samantyyppinen TÄÄLTÄ*
Housut Nike, samantyyppiset TÄÄLTÄ* / Toppi Nike, samantyyppinen TÄÄLTÄ*

Tää äitiysloman loppuminen on aina jotenkin kriiseilyaikaa siinä mielessä, että ainakin mä itse palaan taas sen asian äärelle, mitä haluan elämältä (paitsi että naisten kai kuuluu vähän kriiseillä milloin mistäkin ihan ilman äitiysloman loppumistakin…). Juurikin noita hyviä ja huonoja juttuja on punnittava tarkkaan. Mun äippäloma loppuu siis virallisesti tän kuun lopussa, mutta jään vielä Theon kanssa kotiin. Koska meillä ei ole taloudellisesti ihan pakko, niin emme halua vielä häntä laittaa muualle hoitoon. Ben sen sijaan jatkaa dagiksessa kun on siellä jo muutenkin vuoden ollut ja viihtyy todella hyvin. Hän onkin kysellyt jo monena aamuna, että onko tänään dagispäivä 🙂 . Taloudellisesti olisi tietysti suurin säästö pitää molemmat pojat kotona, mutta tuntuisi vanhemman pojan kannalta vähän epäreilulta ratkaisulta.

Kun on yrittäjänä näinkin ”helpolla” alalla kuin liikunta-alalla, jossa rahaa sataa ovista ja ikkuinoista, niin on pakko miettiä muutamia juttuja; Onko järkevää maksaa hoidosta lähes 600€ kuussa molemmista lapsista (en ole tosin ihan varma mitä hoito maksaa kahdesta lapsesta), koska yrittäjänä joutuu tekemään aika hiton monta pt-ohjausta ja jumpanvetoa, että jää tuo 600€ konkreettisesti käteen! Toinen vähän kinkkinen juttu on se, että tämä ala on todella iltapainotteinen. Toki pt-puolella on asiakkaita, jotka ovat esimerkiksi itse vuorotyössä ja sen takia pääsevät myös päivisin tapaamisiin. Teen varmasti jo ohjauksia tänä syksynä iltaisin ja viikonloppuisin jonkin verran, mutta koitan pitää työmäärän maltillisena (edellisestä äitiyslomasta oppineena!). Valitettavasti vaan yrittäminen ei ole hirmu kannattavaa, ellei sitä tee ihan ”full speed”, koska juoksevat kustannukset ovat niin kovat. Eli kannattavinta on tehdä täysillä, tai ei sitten ollenkaan.
Toki liikunta-alalla on myös muita päivätöitä (siis ihan palkkatöitäkin), mutta niiden löytäminen saati niihin pääseminen on todella kiven alla! Eri asia on tietysti jos olisi yliopiston käynyt, eli omaa opettajan pätevyyden. Pitää nyt pitää silmät ja korvat auki joka suuntaan ja mulle saa ehdottomasti laittaa sähköpostia ([email protected]) jos tiedät hyviä mestoja, jossa iltatyöt ainakaan jatkuvasti eivät ole vaatimus!
Jos hyvä ja mielenkiintoinen palkkatyö liikunta-alalla löytyisi, en varmaan empisi vaihtaa yrittäjyydestä siihen. Ryhmäliikuntaa sen sijaan tulen varmasti vetämään vielä ryppyisenä mummunakin!B20I5365-Edit

Olen parhaillani Helsingin kesäyliopistossa ja suoritan siellä urheilulääketieteen opinnot (toivotaan, että pääsen tenteistä läpi…) ja tuntuu, että tämä on todellakin oma juttuni – ja on tuntunut jo nyt yhdeksän vuotta! Terveys, ihmisten motivointi ja innostaminen ovat todella lähellä sydäntä ja mun on vaikea kuvitella itseäni tekemässä jotain aivan muuta. Pidän takaportin vielä vanhassa duunissani, mutta vuorotyö ja ISTUMAtyö on kuitenkin juttu, joka lähtökohtaisesti tuntuu ahdistavalta. Tiedän kuitenkin mitä se on ja miten rankkaa se on. Olisi varmaan persosastolle hirveä shokki istua taas 12h putkeen…
Joskus kuulkaa tuntuisi vain helpoimmalta vaihtoehdolta, että olisi se oma tuttu ja turvallinen ”ihan ok” duunipaikka odottamassa äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen! Ei tarviis miettiä, että mikä olisi järkevin vaihtoehto, kun olisi tasan se yksi vaihtoehto!

Äh, tästä tuli nyt tällaista ihme ajatuksentulvaa ja pohdintaa… Ilman oikeastaan mitään järkevää pointtia 😀 ! Sorry!
Millainen tilanne teillä oli äitiyslomalta paluun jälkeen? Oliko odottamassa se oma vanha työpaikka, vai täysin uudet kuviot??

Blogin bannerikuva ja postauksen kuvat Petri Mast (http://www.petrimast.com/fi/). Suosittelen herraa LÄMPIMÄSTI, tulee mm. kuvaamaan meidän häät ensi vuonna 🙂 !