No mitä mä Tukholmas, kun voin olla himas?

Hei kiitos tosi paljon kaikille, jotka antoi Tukholma-vinkkejä 🙂 ! Istuskelen tässä juuri parhaillaan Arlandan lentokentällä ja noin kympin aikaan lähtee lento takaisin Suomeen. Tämä oli muuten eka kerta, kun matkustan ilman seuraa, vaikka paljon on tullutkin reissattua. Toki Arlandan kentällä on helppo kulkea vaikkei olisi koskaan lentokentillä edes käynyt!

Viikonlopun parasta antia oli aikatauluttomuus ja rento hengailu kaupungilla, kahviloissa ja puistoissa. Niin ja tietysti se, että oon saanut käyttää ruotsia! Vaikka kuulen ruotsia kotonamme päivittäin, niin olen vähän arka puhumaan ja monesti oli tälläkin reissulla houkutus jatkaa puhumista englanniksi, kun joku sana ei muistunut mieleen.
Mun keho oli selvästi ylikierroksilla alkuviikosta ja ihme tärinä oli koko ajan päällä, vaikka nukuin ihan hyviä yöunia kotona. Otin maanantaina tavoitteeksi rauhoittaa mun sisäistä ”tilannetta”, etenkin kun häihin on enää 2 viikkoa! Treenannut en ole tällä viikolla oikeasti yhtään, koska viime viikko oli oikeasti niin hiton rankka myös fyysisesti. Aika kivasti sitä rauhoittuu ihan uudessa ympäristössä ja kaverin kanssa syvällisiä ja vähemmän syvällisiä jauhaessa.

Puhuttiin muuten mun kaverin kanssa sitä, että kun hän muutti Ruotsiin niin tosi moni suomalainen kaveri sanoi, että tuun sitten käymään sun luona. Kuitenkin moni on sitten jättänyt tulematta ja sanonut syyksi sen, ettei ole aikaa tai rahaa tulla. Miksi sitten mennä edes lupaamaan? Usein se on vaan kiinni viitsimisestä, vaikka kyllä mäkin sen ymmärrän että etenkin näin pienten lasten äitinä ei sitä noin vaan lähdetä reissuun! Mietin itsekin tosi paljon voinko lähteä juuri nyt, koska rahaa ei todellakaan ole ylimääräistä ja samaan aikaan olisi vielä ollut Ilosaarirock, johon myös olisin halunnut mennä. Ja aina sitä äitinä painii huonon omantunnon kanssa, että ”uskaltaako” jättää lapset isän kanssa, joka saattaa vaikka pahimmassa tapauksessa laittaa ei mätsäävät vaatteet lapselle päälle 😉 …. Viime tietojen mukaan kaikki ovat selvinneet kuitenkin loistavasti kotosuomessa ilman mua!
Ajattelin myös, että kun lupasin ystävälleni keväällä tulla käymään täällä, niin haluan sen lupauksen pitää! Lennot maksoivat n.100€, joka ei ole mielestäni mitenkään hurjan kova hinta lentolipuista (ja olisi saanut vielä halvemmallakin). Toki menin pienemmällä budjetilla ja esim syötiin edullisemmissa paikoissa. Alun perin suunnitellusta Grönalundista luovuttiin siksi, että se olisi tehnyt vähintään 50€:n loven matkakassaan.

Söin elämäni parhaimman kanelipullan klo.01 yöllä….

Oli myös ihan eri asia mennä lentäen Ruotsiin viikonlopuksi, kuin jollain Päivä Tukholmassa risteilyllä. Se aika on niin onnettoman lyhyt ja sitten pitää stressata, että ehtii takaisin laivaan. Nyt viivyin paikan päällä kaksi kokonaista päivää. Lähdin perjantain iltakoneella, koska en voinut lähteä ennen kuin mies pääsi perjantaina töistä. Tässä ajassa ehdittiin kiertelemään Södermalmia, jossa ystäväni asuu, sekä keskustassa. Ensi kerralle jäi se Grönalundin reissu (tuskin tosin tänä vuonna enää ehtii…) ja saaristoristeily. Lisäksi Hop On Hop Off -bussi olisi varmaan myös turrena kiva kokemus, koska silloin näkee yhdeltä istumalta kaikki isoimmat nähtävyydet. Sovittiin myös, että seuraavalla kerralla ajellaan vaan ihan summan mutikassa ratikalla ja metrolla 🙂 !

Jos teillä on mahdollisuus matkustaa edes muutamaksi päiväksi ulkomaille, niin ehdottomasti kannattaa mennä – toki lentomatkojen pituus huomioiden! Tukholmaan lentää tunnin, joten se on käytännössä nousu ja lasku.
Itse en tykkää ”pitäs ja pitäs” -ajattelusta, koska ei sitä ikinä tule mihinkään lähdettyä ellei ihan oikeasti osta niitä lippuja ja varaa matkoja! Vaikka on parisuhteessa tai perheellinen, niin pari päivää ei ole niin pitkä aika, etteikö yleensä lapset ja mies pärjää kotona ihan hyvin (korostan, yleensä). Ja toki jos on mahikset ja lapsille hoitopaikka, niin voi ottaa puolison kanssa miniloman ja Tukholma sopii siihenkin tarkoitukseen ihan loistavasti!

Onks muut tehneet nyt kesällä ulkomaanreissuja ja minne? Olis kiva kuulla etenkin jos olette käyneet jossain uusissa paikoissa 🙂 !

 

”Olet ansainnut tauon kaikesta!”

Mulla on jo monta viikkoa ollut sellainen fiilis, että tarvitsen hengäshystauon. On pakko päästä pois kotoa, ottaa aikalisä, pitää taukoa arjesta. Pelkään, että kun painaa tukka putkella viikko toisensa perään, niin sokeutuu vauhdille ja kuin huomaamattaan ajautuu uupumukseen! En siis voi sanoa olevani lopen uupunut, burn outissa tai mitään sellaista, mutta kuitenkin kevät on jo pitkällä ja joulusta asti on painettu peräsuoli pitkällä kotona lasten kanssa, töissä, jumpissa ymsymsyms. Vähemmästäkin alkaa tuntua, että nyt hei ihan oikeesti….

Koska meillä ei oo vapaiden puolesta oikein mahikisia lähteä ulkomaille (enkä sen puoleen jaksaiskaan lähteä kahden pienen lapsen kanssa just nyt yhtään mihinkään, ainakaan ilman apukäsiä) niin tulimme vanhemmilleni Pohjois-Karjalaan. Ei tämä nyt mikään luxusloma toki ole, paitsi siinä mielessä, että vanhempani auttavat lasten kanssa ja tänään päästiin miehen kanssa kahdestaan kävelylle ekaa kertaan… No siis ties moneenko viikkoon! Meillä oli siis treffit keskellä järveä kirjaimellisesti 😀 ! Lisäksi luxusta on tietysti se, etten ole yksin vastuussa ruokien tekemisestä ja joku muukin siivoaa lapsen sotkuja!

Mun vanhemmat asuu aivan keskellä ei mitään, järven rannalla, kauniissa hirsitalossa.

Kävin tänään ensitöikseni kävelemässä ja meditoitumassa vähän yksinäni, hiljaisuudessa. Tuli mieleen se Risifrutin mainos, jossa sanotaan, että ”olet ansainnut tauon kaikesta”. KYLLÄ – ding ding ding, täällä bingo! Vastaan, että todellakin olen, tänne se tauko ja antakaa sitä oikein isolla lusikalla!
Ja sillä hetkellä kun käppäilin siellä tuulen tuiverruksessa todella tuntui, että oli pitkästä pitkästä PITKÄSTÄ aikaa jossain, jossa on aivan yksin, ilman mitään ääniä tai oikeastaan ärsykkeitäkään! Huomenna meinaan mennä jäälle uudestaan ja otan tavoitteeksi olla ajattelematta yhtään mitään. Ehkä tätä pääsiäisviikonloppua voi pitää myös jonkinlaisena kovalevyn tyhjentämisenä. Huomasin nimittäin alkuviikosta töissä, että hymyilin ihmisille ja juttelin niitä näitä, mutta mun ei tehnyt oikein mieli olla kovin sosiaalinen. Teki mieli olla vain hiljaa ja tyyliin jossain pukuhuoneessa koko päivä.
Työstäni on varmaan 50% keskustelemista ja ihmisten kuuntelemista ja tietenkin siihen kuuluu myös se, että olen pirteä, iloinen, innostava, kohtelias ja aina valmis juttutuokioon.

Tiedättekö, se on välillä tosi uuvuttavaa. 

Tänä viikonloppuna mä aijon myös unohtaa liikunnan suhteen suorittamisen ja teen tasan sitä mitä huvittaa! Ja jos ei huvita, niin en tee. Ainoa asia, jota vaadin itseltäni on pieni kehonhuolto, koska kipeä takareisi vaatii sitä.
Tuntuu muutenkin, että oon keskittynyt niin paljon lapsiin viime aikoina, että nyt hyvällä omalla tunnolla vietän aikaa ihan yksikseni… Siis muutenkin kuin imuroimalla, pesemällä pyykkejä tai tekemällä jotain kotihommia.

Toivon, että tekin saatte rentoutua tänä pääsiäisenä ilman suorittamista ja säätämistä. Ottakaa taukoa aivan kaikesta.<3