Varo mitä toivot!

Olet varmaan joskus kuullut sanonnan ”Varo mitä toivot, koska se voi toteutua!”.

Mä oon osoittanut itselleni viimeisen vuoden aikana, että asia todellakin ON näin! Siksi haluan nyt jakaa tämän kokemuksen teidän kanssa. Mä en koskaan olisi voinut uskoa, millainen voima omilla ajatuksilla on kun haluaa jotain todella paljon!

Vielä viime vuoden syksyllä mulla ei ollut tarkkaa visiota siitä mitä tekisin työkseni tänä vuonna. Tiesin tavallaan mitä halusin: Halusin työn, jossa voin vaikuttaa työaikoihin itse. Halusin työn, jossa en joutuisi joka päivä tuhlaamaan työmatkoihin yli tuntia. Halusin työn, jossa voin suoraan omalla panoksellani vaikuttaa menestykseeni ja käyttää kykyjäni. Yksi tosi tärkeä kriteeri oli myös ihmisten auttaminen ja ylipäätään ihmisten kohtaaminen. Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä oli se, että halusin työn, jossa voin tienata mukavan toimeentulon. Olin todella väsynyt siihen, että lainan lyhennyksen ja laskujen jälkeen käteen ei jäänyt juuri mitään. Mielestäni elämässä pitää olla mahdollisuus myös matkustella ja välillä hemmotella itseään (ei aina tietenkään, vaan joskus).

Aloin tehdä mielikuvaharjoituksia, joissa kuvittelen itseni siihen tilanteeseen, kun mulla on jo tuollainen työ. En tietenkään tiennyt, mikä se työ on. Mutta kuvittelin sen tunteen… Laitoin silmät kiinni vaikka junassa istuessa ja menin sisään siihen oloon, joka mulla on kun teen sitä unelmieni työtä. Saatoin tuntea konkreettisesti, miten tyytyväinen olin sillä hetkellä.
Ja kappas vain! Nyt, juurikin tällä hetkellä istun kotitoimistossani, tehden juuri sitä työtä mistä unelmoin. En missään nimessä sano, että tämä olisi (tai on edelleenkään) helppoa, koska mikään asia ei tule vain unelmoimalla. Mutta kun itse uskoo johonkin, niin on valmis näkemään myös vaivaa sen eteen!

Toinen hyvä esimerkki on iho-ongelmat, jotka ovat olleet tänä vuonna aivan helvetilliset. Vielä alkukesästä mun kaula, silmäluomet, käsivarret, kainalot, vatsa ja polvitaipeet olivat aivan ihottuman peittämät. Jokainen atoopikko tietää, että kortisoni, takrilomuusi tai mikä tahansa muu rasva ei oikeasti paranna tai lopeta sairautta, vaan hillitsee (hetken) oireita. Aloin taas tekemään ”ajatustreeniä” jossa kuvittelen itseni tilanteeseen, jossa ihoni on parantunut.

En toki tiennyt miten kaikki muuttuisi, mutta halusin uskoa muutokseen (jopa näin 34-vuoden sairastamisen jälkeen)! Tästä sain voimaa ja tsemppiä niin, että aloin muuttaa ruokavaliota maidottomaan ja gluteenittomaan suunteen. Aiemmin en jaksanut pitää kiinni muutoksesta kuin viikon tai kaksi ja kaikki tuntui niin työläältä. No, ilmankos se muutos oli vaikeaa, kun omat ajatukset muistuttivat jatkuvasti ”Tuskin tämä auttaa, liian iso muutos, liian iso uhraus, jään niin paljosta paitsi…”. En voi liikaa sitä alleviivata, miten tärkeää on itse uskoa siihen, että asiat voivat muuttua ja ne muuttuu!
Ja pikku hiljaa, ehkä kuukauden jälkeen iho alkoi rauhoittua. Se on toki vielä kuiva ja pahimmilla kohdilla kestää viikkoja parantua. Mutta ihoni ei ole ollut ehkä vuosiin näin hyvä.

Muistakaa, että muutos lähtee siitä, että uskoo itseensä. Omien unelmien ääneen sanominen (ja jatkuva toistelu) on todella tehokas keino saada ne toteutumaan. Äläkä lannistu jos alussa olosi on vähän tyhmä tai koko homma tuntuu turhalta, koska ennen pitkää sinnikkyytesi palkitaan!

Myrkytänkö omaa kehoani?

Jos joku asia on tullut tänä keväänä todistettua itselleni, niin se on ruokavalion vaikutus terveyteeni. Vehnätön kokeilu antoi todella positiivisia tuloksia ihoni suhteen ja sen jälkeen pari retkahdusta veivät tilannetta taas monta askelta taaksepäin. Huomasin myös, että vehnä ei vaikuta ihoon heti – vaikutus näkyy yleensä useamman päivän viiveellä ja se tekee asiasta paljon monimutkaisempaa. Olen todellakin ruoskinut itseäni viime päivät siitä, että en ole 100% pystynyt noudattamaan täysin vehnätöntä ruokavaliota. On vaikeaa muistaa, että ihminen minäkin olen ja en vaan kestä katsoa, kun toiset vetää vieressä aivan uunituoretta croisantia… Joka sattuu muuten olemaan mun suurin herkku! MIKSIIIIIIII????

Sokerin vaikutus terveyteeni on varmasti vähintään yhtä suuri (ellei jopa suurempi)! En ole halunnut lukea yhtään sokeripropaganda-kirjaa koska tiedän, että ahdistuisin omasta selkärangattomuudestani. Välttelen FB:n terveyskiihkoja ryhmiä, koska ne saavat kaiken kuulostamaan niin helpolta; Herkuttelua taateleilla ja maca-jauheella! Minkä mä mahdan sille, että vaikka itselläni niitä paheita onkin melkoisen vähän, niin ne ovat juuri ne pahimmat sokrupommit, eli irtokarkit! Toki pidän myös raakasuklaasta, hedelmistä, kuivatuista hedelmistä, pähkinöistä, marjoista ym. Mutta pidän myös ihan perinteisistä karkeista ja tosi tosi paljon pidänkin!

Olen menossa huomenna kohdunkaulansyövän seulontaan ja kirjoittelen siitä ja itse toimenpiteestä enemmän loppuviikosta. Mutta kun lueskelin kohdunkaulansyövän oireita paperista, niin yllätys yllätys: Löysin itseltäni vähintään puolet oireista! Toki oireet olivat sellaisia, että ne voivat liittyä oikeastaan mihinkä vaan. Ja koska mulla on kierukka, niin senkin piikkiin menee osa niistä oireista, joita mulla on (tai joita kuvittelen mulla olevan).

Kaksi tätiäni on kuollut syöpään ja jollain tapaa seulonta-aikaa varatessa lähti ajatus taas lievästi sanottuna laukalle! Olen kiinnostunut ruokavalion vaikutuksesta terveyteen, mutta tiedän samalla, että homma saattaa heilahtaa aika helposti yli. Lopulta uskoo vain niitä ihmisiä, jotka ovat samaa mieltä ja totuus (jos sellaista edes on) vääristyy. Olen 100% varma, että jos seulonnasta selviäisi jotain ikävää, niin miettisin miljoona kertaa miksi en voi elää terveellisemmin (eli ilman vehnää ja sokeria).
Jos ruokavaliolla on niin iso vaikutus ihooni, joka on kuitenkin suurin elin, niin entäs jos tietämättäni myrkytän omaa kehoani..?

Koitan TAAS jatkaa vehnättömällä linjalla ja onneksi jo kolme vehnätöntä päivää helpottaa selvästi kutinaa. Olen ollut myös ilman ruista. Seuraava koetinkivi tulee olemaan pääsiäinen, jolloin Pohjois-Karjalassa olis tarjolla aitoja karjalanpiirakoita… Voin kertoa, että välillä tää nakertaa naista, mutta onneksi ongelmani on aika pieni kuitenkin! Nyt vaan pitää tsempata ja koittaa ajatella sitä onnen tunnetta, kun iho alkaa parantumaan!

Uskotteko te, että vehnä ja sokeri myrkyttävät kehoa? Vältteletkö sokeria tai vehnää jonkun sairauden takia?

Sua saattaisi myös kiinnostaa…

Madafakin hormonikierukka

Onko vehnätön ruokavalio vastaus rukouksiini?