Onko ruokavalio”venkoilu” meidän naisten juttu?

Tuntuuko teistäkin siltä, että nykyään joka toisella on jokin erityisruokavalio tai ainakin jokin dieetti meneillään???
Ja yleensä, 99,9% näistä on naisia.

Onkos tässä gluteenia??? Ai on, no ei kai se oo niin justiinsa…

Tiedän, että tämä postaus tulee herättämään monessa ärsytystä, mutta en voi olla kirjoittamatta aiheesta! Tää on mun mielestä myös aika uusi ilmiö, koska ainakin itsestäni tuntuu, että kun olin parikymppinen ei ketään oikeesti kiinnostanut omat syömiset näin paljon.
Nyt en siis puhu allergioista ja esimerkiksi laktoosi-intoleranssista, joka on muistaakseni jopa joka 3. suomalaisella. Niihin ei tietenkään voi itse vaikuttaa. Tarkoitan siis sitä, että itse omasta halustaan haluaa olla syömättä jotain ja vaatii ”erityiskohtelua” valintojensa takia. Syynä voi olla terveydelliset, eettiset tai puhtaasti makukysymykset (ts.ei pidä jostain ruoasta). Kuitenkin jollain tavalla tätä ”erityisyyttä” käytetään huomion saamiseen sopivissa tilanteissa, mutta omista periaatteista voi myös tarpeen tullen joustaa! Luin tosi mielenkiintoisen artikkelin Karjalaisesta liittyen tähän ilmiöön ja sen nimi onkin osuvasti Näkökulma : Keliaakikko söi toisten leivät. Tässä suora lainaus jutusta, jonka kirjoittaja on kokki:

”Tyypillinen keksitystä allergiasta kärsivä asiakas on keski-ikäinen tai sitä vanhempi nainen. Hän tekee ensin hirveän haloon siitä, että saa varmasti oikeaa ruokaa. Sen jälkeen erityisruokavalioilla ei ole enää väliä, jos jossain näkyy jotain tarpeeksi herkullista.”

Nykyään etenkin maidottomuus on todella trendikästä. Tiedän, että kaikki maidottomat ihmiset vihaa sitä sanaa, mutta kuinka moni oli parikymppinen keksi olla 80-luvulla maidoton, gluteeniton ja söi ”vaan mahdollisimman puhtaasti”…?

Jokunen vuosi sitten olimme isommalla porukalla eräällä mökillä pienellä paikkakunnalla ja teimme yhdessä ostoksia paikallisessa S-Marketissa. Porukassa oli eräs henkilö, jolle ei vaan löytynyt koko kaupasta sopivaa ruokaa ja jumankauta se oli rasittavaa! Liha oli vääränlaista, kala oli vääränlaista ja erikoistuotteita ei ollut riittävästi. Tosi yllättävää, että Peräjormalan ääsmarketissa ei ole Quinoa-maitoa!? Mä en luultavasti koskaan haluaisi kestitä omissa juhlissani tällaista vierasta, koska tiesin, että hänellä ei mitään terveydellistä perustetta ihmeellisille vaatimuksilleen ole. Jos tietää, että ei voi yleensä syödä oikein mitään, niin suosittelen omien eväiden viemistä.
Pitäisi olla puhdasta luomuruokaa, gluteenitonta ruokaa, maidotonta ruokaa, vegaanista ruokaa, rasvatonta ruokaa ja mitä vielä.  Mietin juuri näin omien häidenkin alla, että caterging-alan yrittäjillä ei oo mikään aivan helppo rasti, kun joka toisella vieraalla on jokin erityistoive, joka pitää ottaa huomioon. Ja minulle se tietysti firman palkkaavana maksaa extraa. Jos esimerkiksi peruskakku on 5€/pala, niin vegaaninen ja gluteeniton kakku voi olla 8€/pala. Ylimääräisen työn ymmärtää vasta sitten, kun on laittanut itse isolle joukolle ruokaa ja ottanut kaikkien erityistoiveet huomioon.

Tietysti on ihan selvä, että jos on allerginen tai keliaakikko niin silloin on eikä asialle voi mitään. Toivottavasti kukaan ei nyt tahallaan ymmärrä tätä väärin. Kasvissyönti ja vegaaniuskin on sellainen valinta, joka yleensä ei ole henkilön arjessa ”silloin tällöin” vaan sitä periaatetta noudattaa vuodesta toiseen. Jos ilmoittaa erityisruokavalionaan ”80%vegaani” niin mitä se sitten muka tarkoittaa?? Voi syödä ”pikkuisen” eläinkunnan tuotteita…?
Mä ymmärrän myös, että keliaakikko toivoisi, että joka paikassa olisi ilman erillistä pyyntöä jo valmiiksi gluteenitonta ruokaa. Tai että vegaani toivoisi, että kun hän on vaikka häissä vieraana, niin koko menu olisi vegaaninen. Ehkä se onkin tulevaisuutta, ken tietää…?

En käytä maitotuotteita… Paitsi silloin kun niite tekee oikein kovasti mieli!

Mikä on myös aika erikoista on se, että mä en oikeesti tiedä yhtään miestä, jolla olisi joku vapaaehtoinen erityisruokavalio!  Mistä se voi johtua? Kuinka usein tapaatte miehen, joka ilmoittaa ravintolassa, että”tässä listassa ei oo oikein mitään, mikä sopis mun dieettiin”.
Tiedän (ehkä) yhden miehen, joka syö pääasiassa kasvisruokaa (mutta kuitenkin joskus myös lihaa). En myöskään ole koskaan nähnyt juhlissa tai illanistujaisissa miestä, joka syö omista pakasterasioista 😀 .

Ei kai siinä mitään, jos omat motiivit on oikeat. Mutta jos taustalla on oikeasti vain oma huomion kerjääminen, niin se on kyllä mun mielestä aika noloa suoraansanottuna! Tämä vaikuttaa myös ympäristön suhtautumiseen; Sellaiset ihmiset, jotka ovat aidosti allergisia joutuvat entistä enemmän selittelemään, että kyseessä ei ole mikään ”dieettikokeilu”  tavallisen leivän syöminen vie sairaalaan. Harva allergikko haluaisi rajoittaa syömistään vapaaehtoisesti, joten heistä tuntuu varmaan oudolta, että joku tekee sitä vapaaehtoisesti. Itse myös uskon siihen, että itselleen voi myös hankkia yliherkkyyksiä ihan tieten tahtoen. Ihan pohjanoteeraus on tietysti se,  jos keksii itselleen jonkun vakavan allergian. Valitettavasti tähänkin törmää aina silloin tällöin.

Anyway… Kannattaa lukaista tuo Karjalaisen juttu! Mitä mieltä olette, onko tää ruokavaliokikkailu vain meidän naisten juttu?
Laittakaas kommenttiboxi kuumaksi :D!

 

Mässäilyä. Joka päivä.

Theon kanssa tutustumassa kaverini uuteen kahvilaan vanhassa kauppahallissa.
Theon kanssa tutustumassa kaverini uuteen kahvilaan vanhassa kauppahallissa. Blondie Bakles – suosittelen!!!

Olen tosi iloinen siitä, että olen saanut synnytyksen jälkeen ruokavalion mielestäni tosi hyvään reilaan! Välissä oli 2kk:n pituinen gluteeniton ja maidoton kokeilu, josta jäi ihan pysyviäkin muutoksia syömiseeni, vaikka kokonaan en gluteenista ja maitotuotteista (ainakaan tässä vaiheessa) luopunutkaan. Sokerin kulutus on alkuvuodesta vähentynyt merkittävästi, vaikka senkään suhteen en halua olla neuroottinen. Mulla oli pitkään mielessä, että syönkö tarpeeksi päivän mittaan ja lopulta päädyin merkkaamaan päivän syömiseni tarkasti ja sen pohjalta tein itselleni kalorilaskurilla ohjenuoran, jota olen melko tarkasti nyt viimeiset kolme viikkoa noudattanut. Kysymys ei todellakaan ole siitä, että söisin liikaa, vaan siitä etten söisi liian vähän. Liian vähäinen ruokamäärä ei pelkästään hidasta treenillä tavoiteltua kehitystä, mutta se myös jarruttaa toivottua kiinteytymistä ja tietysti vaikuttaa merkittävästi myös energiatasoihin! Vielä kun miettii hieman, missä vaiheessa päivää syö mitäkin, niin voi saada ruokavaliosta parhaat hyödyt!

Muistan joskus, kuinka eräs tuttuni söi aina todella pieniä ruoka-annoksia ja olin mielessäni hieman kateellinen hänelle (todella tyhmää, tiedän). Hänen lautaselleen päätyi aina joku minikokoinen kanasalaatti, tietysti ilman mitään kastikkeita. Sitä säesti lauseen ”ah mä oon niin nälkäinen, että voisin syödä hevosen!”. Hän olikin tosi hoikka ja syystä. Onneksi sittemmin olen tajunnut ruoan merkityksen omassa arjessani, jossa on menoa ja meininkiä! Tietysti energiaa tarvitsen tällä hetkellä liikunnan lisäksi myös imettämiseen. Ruoka on isossa roolissa arjessani ja mulla on ollutkin synnytyksen jälkeen lähes koko ajan nälkä 😀 . Nyt kun olen löytänyt hyvän, mulle toimivan ruokavalion, niin nälkä pääsee enää harvoin yllättämään. Etenkin kun olen tehnyt ruokia pakasterasiaan valmiiksi. Painan tällä hetkellä karvan päälle 67kg ja 64-65kg on varmaan se mulle ihan sopiva paino. Hauskaa on, että vaikka kuinka on PT tai muuten liikunnan-alan ammattilainen, niin ei se täydellisesti toteutettu ruokavalio ole mikään automaatio! Itseäni auttoi hirveästi, kun paneuduin kunnolla asiaan ja pitkästä aikaa kaivoin myös keittiö vaa’an esille; Kuinka paljon tarvitsen sitä, tätä ja tuota, että saan päivittäiset kalorit täyteen?

Tänään lounaalla ribsejä ja kasviksia.
Tänään lounaalla ribsejä ja kasviksia.

En tietenkään tiennyt alkuun mitään tarkkaa kalorimäärää, jota mun pitäisi imeä päivittäin itseeni. Päättelin, että se olisi jotain n.2300kcal, koska haluan pudottaa vielä hieman painoa. Parasta olisi tietenkin tilanne, jossa voi syödä paljon lihomatta! Usein naiset pelkäävät jollain tavalla syömistä, eivätkä ymmärrä, että kunnollista ruokaa saa syödä matalankin aktiivisuustason omaava ihminen aika lailla lihomatta! Yleensä ne ylimääräiset kalorit tulevat jostain muusta, kun oikeasta ruoasta. Ja ne ylimääräiset kalorit tulevat juuri siksi, koska kunnollista ruokaa ei viitsitä, tai uskalleta syödä riittävästi! Kalorimäärä on tietenkin aina suhteutettava omaan aktiivisuustasoon, mutta ensimmäisenä vähentäisin hiilareista ja niistäkin pikkuhiljaa. Eli en ehkä heti kokeilisi mitään ketoosidieettiä!
Epäilen, että vielä tammikuussa oli päiviä, jolloin päivittäiset kalorit saattoivat jäädä jopa alle 1500kcal:n. Se on hirvittävän vähän ja vaikka makaisin koko päivän vain sohvalla niin kuluttaisin ainakin sen verran! Ehkä todella pienikokoinen, vähän liikkuva nainen painoa pudottaessaan voi miettiä jotain tuon kaltaisia määriä, mutta todella yksilöllistä sekin.

Laskin kalorilaskurilla itselleni ruokavaliorungon, joka sisältää 2300kcal. Tottakai välillä syön enemmänkin ns. extraa, kuten esimerkiksi nyt täällä vanhemmillani ollessa. Pasha on muuten yksi mun lemppariherkuista! Olen syönyt viime viikot hirveän isoja annoksia, mutta lähinnä siksi, että syömäni ruoka koostuu pitkälti kasviksista. Niitä tulee lähemmäs kilo parhaina päivinä, mutta ihan vähintään reilu 500g joka päivä! Kaloreita otan mm. kaurapuurosta, kauraleivästä, kanasta, välillä punaisesta lihasta (arkisin luomujauhelista), avokadosta, siemenistä, maapähkinävoista ja kananmunista. Hiilareita ruokavaliossa on n.200g ja proteiineja 135g. Loppu tulee rasvasta, jota on aika runsaasti.

Pääsiäispäivällinen: Karitsaa, uunikasviksia ja muita "härpäkkeitä". NAM! Ps. Punkku jäi juomatta. Ei vaan oo mun juttu, vaikka kuinka yritän...
Pääsiäispäivällinen: Karitsaa, uunikasviksia ja muita ”härpäkkeitä”. NAM! Ps. Punkku jäi juomatta. Ei vaan oo mun juttu, vaikka kuinka yritän…

Älkää siis pelätkö ruokaa! Ei ole mitään noloa tai ”epänaisellista” syödä isoja annoksia, jos kuluttaa paljon! Itselleni sopii melko itseääntoistava ruokavalio, vaikka tottakai vaihtelen esimerkiksi proteiininlähteitä. Myös kasviksia koitan vaihdella päivittäin (tuoreita ja kypsennettyjä).
Nyt pysyn jotenkin kärryillä siitä, kuinka paljon olen syönyt päivän mittaan ja ruokavalio pysyy päivästä toiseen samoissa raameissa. Herkutkaan eivät toisinaan heilauta kehitystä suuntaan eikä toiseen!

Onko siellä muita suursyömäreitä? 🙂

Ps. Jos haluat kysyä jotain liittyen minuun tai vaikka työhöni, niin käy heittämässä kysymyksesi edelliseen Q&A -kysymyspostaukseen!