Suurin tavoitteeni 35-vuotiaana!

Tämä postaus mun piti julkaista jo viime kuussa, kun mittariin kilahti maagiset 35-vuotta! Synttäreihin ei sisältynyt juurikaan dramatiikkaa, vaan juhlinnat hoidetaan varmaan ensi kesänä alta pois.
35 vuotta tuntuu paljolta, vanhalta ja aikuiselta. Kääk, olenko jo aikuinen??

 

Oon miettinyt miten voisin olla taas piirun verran parempi ihminen 35-vuotiaalle itselleni? Mulla on ollut vuosien saatossa paljonkin isoja tavoitteita, mutta ne on ollu lopulta aika pinnallisia. Oon muistanut ne ehkä kaksi päivää ja se siitä. Nyt oon miettinyt oikeasti, millaisia muutoksia haluan elämääni.
Tavoitteet on tosi tärkeitä ja niitä kannattaa kirjoittaa ylös. Mikään ei omassa elämässä muutu, jos ei ole tavoitteita. Itse ainakin haluan kehittyä ja mulla on paljon unelmia tulevaisuuden varalle! Nyt iso juttu on ollut oma yritys ja sen kasvattaminen, mutta myös omaan hyvinvointiin panostaminen entistä enemmän tulee olemaan mun elämässä läsnä. Nyt kun me ollaan selvitty vauva-arjesta ja kaikki helpottuu koko ajan lasten kanssa, niin tässä voi miettiä omaakin hyvinvointia taas vähän kirkkaammalla päällä.

Mä en oo koskaan askarrellut unelmakarttaa, mutta tiedän, että moni varmaan teistäkin on tehnyt sen joskus. En oo ihan täysin selvillä siitä, kuinka se tehdään (jos sille nyt edes on mitään oikeaa tapaa), mutta aion tehdä kyllä oman unelmakarttani! Mun mielestä ihmisellä voi olla vähän suuruuden hullujakin tavoitteita, eikä ne oo kaikki lottovoitosta kiinni!
Mä oon myös hurahtanut tutkimaan vetovoiman lakia ja jos se ei sano sulle mitään, niin kannattaa katsoa vaikka youtubesta ”Law of adtraction”. Uskon 100% siihen, että oma ajattelu vaikuttaa siihen, millaisia asioita elämässä tapahtuu ja millaisena muut näkevät sinut ja potentiaalisi.

Liikuntaan mulla liittyy myös yksi tavoite – tai oikeastaan lupaus. Se on se, etten liiku enää kuin yhdestä syystä; Hyvinvoinnin ja hyvän olon takia. Haluan päästä suoritusmoodista pois ja miettiä pelkästään hyvää oloa. Liikun kun tuntuu oikealta ja koitan sisäistää, että mun ei tarvitse treenata laihtuakseni! Voin levätä kun väsyttää eikä tauko treenistä ole maailmanloppu. Koitan kuitenkin tehdä jotain liikunnallista joka päivä, siis edes kävellä tai venytellä. Etenkin nyt kun teen istumatyötä niin jokaisella liikutulla minuutilla on väliä, vaikka se olisi vain kevyttä liikuntaa. 

 

Mulla on ihan superhyvä fiilis siitä, mitä tulee tapahtumaan itselleni 35-vuotiaana. Mun mielestä sekin on vaan asennekysymys, odottaako juttuja innostuneena vai kauhulla. Mun suurin tavoite onkin olla aivan upee 35-vuotias ja saada aikaan huippuja asioita elämässäni. Ja tietysti pitää itsestäni huolta.

Kiitos Jutalle näistä ihanista kuvista♡.

Hei onkos mulla täällä paljon jo 35-vuotta täyttäneitä lukijoita? Joko ikä painaa??

Asiat, joissa olen jäänyt parikymppisen tasolle!

 

Nämä kuvat päätyivät syyskuussa Sport-lehteen.

Laitoin tänään IG:n storyyn, että täytän ensi vuonna 35-vuotta, eli alan olla aika vanha kääkkä 😀 . Sain vastauksia, ettei 35-vuotias ole mikään vanha!! Itse kyllä koen, että sen ikäinen ihminen enää nuorikaan ole, muttei onneksi mikään ihan keski-ikäinen kuitenkaan. Mulla on paljon yli 35-vuotiaita kavereita, joiden ulkonäöstä vanhenemista ei ainakaan huomaa. He ovat edelleen tosi ”freesejä” ja itseäni kyllä eniten mietityttää just se fyysinen puoli… Rypyt, ihon veltostuminen ja sen sellaiset jutut. Olen päättänyt, että en jää voivottelemaan, vaan teen varmasti asialle jotain, jos ikääntymisen merkit alkavat vaivata itseäni!

Monissa asioissa tunnen olevani silti tosi paljon mun juuri täysi-ikäistyneen kummityttöni kanssa samalla levelillä! Välillä jopa mietin, että minkä takia muut reilusti yli kolmekymppiset ei tykkää samoista jutuista kanssani? Ei tietenkään missään ole sääntöä mitkä asiat kuuluvat mihinkin ikäryhmään, mutta kyllä esimerkiksi lempibändini JVG:n faneille voisin olla monelle äiti 😀 ! Toki ikä tuo järkeä päähän ja elämä ei ole enää yhtä hemmetin draamankaarta enää tässä iässä (välttämättä), joka on ihanaa. Alan kuitenkin uskoa yhä vahvemmin siihen, että ikä ei vielä kerro sinusta välttämättä mitään!

Tässä kuitenkin muutamia juttuja, joissa olen jäänyt mielestäni parikymppisen tasolle…

1. Musiikkimaku

Lempibändini on todellakin JVG! Sen lisäksi tykkään Evelinasta, Anatudesta ja Cheekistä. Laulan kummityttöni kanssa autossa samoja biisejä. Tykkään myös suomi -hiphopista ja ulkomaisesta R&B-musasta. Musiikki joka ei iske millään tavalla, on Nightwish -tyyppinen hevi, tai rock.
Mä en nää itseäni ihan heti kuuntelemassa kotisohvalla Tomi Metsäkedon joululevyä viinilasi kädessä ja sukkapuikot kilkattaen!

2. Viini

Pääsen Tomi Metsäketo -esimerkin siivittämänä aiheeseen viini! Blogiani pidempään lukeneet tietävät, etten nimittäin YHTÄÄN tykkää viinistä! Jos mennään kaveriporukalla syömään, niin muut miettii minuuttitolkulla jotain sopivaa viiniä lihan kanssa ja mulle ne rypäleet ei kerro tuon taivaallista!
Tai siis joo, tykkään kyllä yhdestä viinistä (Lambruscosta) ja hyvin makeasta kuoharista ja niitä taas kovin moni mun tuttuni ei suostu juomaan! Mun mies ostaa meille kyllä usein pullon ja tarjoaa mullekin lasillisen, mutta mulle se on kun antais helmiä sioille. Mua nolottaa, jos jossain tarjolla on kuoharia saati shampanjaa, koska en pysty juomaan sitä. En vaan ymmärrä, mikä siinä on hyvää, mutta olen tässä asiassa ehkä hieman kehittymätön.

2. Pukeutuminen

Rakastan vaatteita ja vaatteiden shoppailua yli kaiken! Rakastan vaatteita, jotka on street-henkisiä, tai niissä on jokin juttu. Viime vuosina olen enemmän alkanut kokeilla vähän outojakin vaatteita ja tullut vähemmän kiinnostuneeksi toisten mielipiteille. En tykkää tylsistä vaatteista, edes arkena. Tämä liittyy paljon myös mun persoonaan, koska olen aina ollut enemmän äänessä kuin hiljaa ja aika räväkkä tyyppi! Olen päättänyt, etten osta enää elämääni yhtään harmaata neuletakkia tai mustaa perus t-paitaa.

4. Juhliminen

En käy usein ulkona, mutta kun käyn, niin en varmasti ole eka joka lähtee kotiin! Mutta pakko sanoa, että 46-vuotias siskoni se vasta hyvää bileseuraa onkin! Kun nykyään kaikki yli kolmekymppiset ”haluaa mieluummin istua iltaa kaveripariskunnan kanssa”, niin mä huudan BORING! Ei muuta kuin ykköset päälle, lilaa luomeen ja baanalle 😀 ! Rakastan tanssimista ja voin helposti jorailla pilkkuun asti. Onneksi en kärsi yleensä krapulasta, mutta toisaalta en kyllä yleensä vedä sitä alkoholia myöskään kaksin käsin.

Löytyykö sieltä muita samanlaisia yli kolmekymppisiä??