Voiko juoksemisesta oppia pitämään?

En oo koskaan ollut mikään pitkän matkan vipeltäjä, mitä tulee kestävyysurheiluun. Inhosin nuorena juoksemista ja oikeastaan ainoa kestävyyslaji josta sytyin oli uinti ja harrastinkin sitä kilpatasolla Joensuun Uimaseurassa. Juokseminen on aina ollut mun mielestä vähän tylsää ja yksitoikkoista, jonka takia en ole saanut motivoitua itseäni lenkille ainakaan kovin säännöllisesti. Talvella olin muuten lähellä ostaa käytetyt sukset, mutten löytänyt sitten lopulta sopivia. Olen siis keskittynyt enemmän lihaskuntotreeniin ja salilla pumppailuun.

Ennen tätä kesää.

En tiedä miksi olen alkanut lenkkeillä tänä kesänä säännöllisesti, tai on mulla teoria. Ehkä siksi, että se on niin helppoa; Lenkille voi lähteä kotiovelta lähes milloin vain eikä se vaadi pakkaamista eikä muuta säätämistä. Lenkkarit vaan jalkaan ja menoksi! Lisäksi se on melkeinpä ainoa laji johon saa osallistettua koko perheen, eli minä juoksen ja mies tulee pyörällä vetäen poikia peräkärryssä. Saamme samalla juteltua hurrin kanssa – tai siis hän puhuu ja minä puuskutan 😀 .

On siinä juoksemisessa yksi toinenkin koukuttava juttu. Olin aina nuorempana surkea juoksemaan, tai oikeastaan juoksukuntoni on ollut huono. Liikunnanohjaajan työssä oli kuitenkin se hyvä puoli, että aerobinen kunto pysyi hyvänä, koska tunnit eivät olleet liian rankkoja. Nyt saan jotain erikoista mielihyvää siitä ajatuksesta, että jaksan juosta tunnin putkeen kävelemättä yhtään. Juoksemisessa kehittyy aika nopeasti ja yht äkkiä sitä huomaa jaksavansa pikkuisen paremmin kuin edellisellä lenkillä!

Vaikka olen juossut joskus puolimaratonin, niin en silti tiedä juoksutekniikasta paljoakaan. En myöskään tiedä yhtään menenkö kovaa vai hitaasti, enkä seuraa edes sykkeitä! Mun puolimaratonin aika oli muistaakseni 2:17 ja olen ymmärtänyt, että alle 2h olisi jo aika hyvä. Paljon siitä jäi siis puuttumaan, mutta eka kerta on eka kerta.
Nyt mun tavoite on juosta 10km 50 minuuttiin ja jaksaa juosta 10km tuntivauhtia niin, että pystyn pitämään vauhdin läpi lenkin.

Mä luotan, että siellä lukijoissa on useita juoksusta ymmärtäviä:

Kannattaako mun nyt juosta kovempaa lyhyempiä matkoja, vai hitaampaa pidempiä lenkkejä? Vai sekä että? 
Onko tuo 10km 50 minuuttiin ihan realistinen tavoite lyhyellä tähtäimellä? Kiitos kaikista vinkeistä!

Mara mielessäin…

Onko siellä muita, jotka juoksivat viime kesänä ensimmäisen maratoninsa tai puolimaran?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ne jotka on seuranneet pidempään mun blogia tietää, että sain Asicsilta viime keväänä haasteen osallistua Helsinki City Runiin ja meillä oli bloggaritiimin kanssa yhteistreenejä. Ylitin jopa hieman itseni kun a) oikeasti sain juostua sen puolikkaan ja b) se meni vielä suht helposti. Kaikki sanoi, että no kai sä nyt yhden puolimaratonin juokset vaikka selkä menosuuntaan, mutta itseäni vähän mietitytti loppuukohan multa kilometrin jälkeen happi!
Vielä sitä ennen mulla ei ollut juurikaan paloa juoksemiseen, enkä koskaan ollut ajatellut treenata tavoitteellisesti johonkin juoksutapahtumaan. Toisaalta sitten taas en miettinyt hetkeäkään kun minua kysyttiin Asicsin tiimiin ja olin heti täysillä mukana! Olin aina ajatellut, että puolimaraton kuuluu ”yleissivistykseen”, eli asia, joka on vaan tehtävä. Loppujen lopuksi treenaaminen ei ollut ihan niin aktiivista kun olisi varmaan pitänyt olla, koska etenkin pitkien lenkkien tekeminen tuntui ajatuksena vähän puuduttavalta. Ja tuntuu edelleen 😀 .
Luotin vaan jotenkin siihen, että kiitos suht hyvän peruskuntoni pääsen maaliin. Aika nyt ei ollut millään mittarilla kummoinen (2.17) mutta väliäkös sillä.

IMG_9669
Meidän HCR2015 tiimi, jota valmensi kestävyysjuoksija Aki Nummela.

Mähän olin tuolloin toukokuun puolikkaalla jo viikolla 12 raskaana, joten juoksut oli sitä myöden sitten kesän osalta juostu. Koska laskettu aika oli loppuvuodesta, niin en uskaltanut juurikaan unelmoida tämän tulevan kesän juoksuista. Enhän voinut tietää miten pystyn treenaamaan ja ylipäätään kiinnostaako lenkkeily enää. HCR oli kaikenkaikkiaan huikee kokemus! Mutta se harjoittelu… Onhan lenkkeily vaan aika tylsää loppujen lopuksi! Onneks me ollaan nyt mun entisen naapurin kanssa ruoskittu toisiamme kimppalenkeille ja vaikka siellä nyt ei ihan päästä kilometreillä keulimaan, niin aika menee paljon ripeämmin seurassa! Hyvän treenikaverin ehdoton ominaisuus on se, että se vähän puoliväkisinkin raahaa sut sohvannurkasta liikkeelle. Eilenkin mulla oli just sellainen fiilis, että evvk. En tosiaankaan olis lähtenyt, ellei Mari olisi sanonut, että kyllä nyt käydään edes kääntymässä!hcr_maali (1 of 1)

Mulla on tavoitteena ensi kesälle nyt jokatapauksessa joku juoksutapahtuma, jota en ole vielä päättänyt. Hieman mua houkuttelis ne polkujuoksuhommat, onko se nyt sitten ”trailrun” tjsp. Toisaalta sitä pitäis varmaan vähän treenata, koska maasto tuo omat haasteensa. Suomihan on kesäaikaan täynnä puolimaratoneja ja lyhyempiäkin matkoja ja juoksukalenterista oon niitä katsellut. En tiedä kuinka paljon huonompi kestävyyskunto mulla on tänä vuonna verrattuna viime vuoteen, mutta harjoittelua tuskin tulee hirveästi enempää 😀 . Toisaalta lenkkeily on todella kätevä laji, koska sen voi toteuttaa milloin vain ja lähteminen on helppoa. Ei oo aina sitä väline- ja matkustusshowta, joka on salille mennessä! Täältä iso peukku juoksulle ja ulkotreeneille!
(Siis ainakin silloin, jos ei tarvi yli 10km jaksaa…)

Mihin tapahtumiin osallistutte tänä vuonna tai kiinnostaako juoksu ylipäätään…?

Ps. Aamulla kampaaja….JAIKS!