Teinimeininkiä, totta tosiaan!

*Sisältää mainoslinkin

Mun piti postata tänään yks toivepostaus liittyen kuntosalitreeniin, mutta se jää kuitenkin huomiseen tai ylihuomiseen. Tyyli- ja kauneusjutut on ollu tällä viikolla omassa mielessä paljon, joten halusin kirjotella vähän siitä!

Istuin eilen Tampereella bussissa ja edessäni on neljän nuoren tytön joukko, ehkä n.17-vuotiaita. Jokainen on lähes identtinen stailaukseltaan: Mustat farkut, tennarit, toppi. No, eihän tässä vielä mitään ihmeelllistä! Meillä kaikilla on varmasti ainakin yhdet mustat farkut ja perustoppeja itsellänikin muutama liikaa.
Kaikilla likoilla on ns. ”full face”. Sen laittamiseen on varmasti mennyt kauemmin, mitä mulle menee yhteensä kombinaatiossa suihku+hiukset+meikki. Ja oon kuitenkin itsekin aikamoinen meikkihullu ja kun meen päiväksi jonnekin, niin mulla on hiusten laittamiseen varmaan kolme eri sähkölaitetta!
Näiden mimmien naamat oli kuitenkin viiiiimesen päälle; On ig-kulmat, contour ja jumalattomat highlighterit niin, että tarvii aurinkolaseja katsoessa 😀 . No, ihanassa teini-iässä ihailin itse juuri niitä likkoja, joilla oli kaikista paksuin kerros Anytimen meikkipuuteria! Ja tokihan laitoin tyylikkäästi valkosta luomiväriä huuliin, että ne maastoutuu paremmin naamaan. Näin jälkeenpäin on tullu mieleen, että oliko se sittenkin vaan keino piiloutua jonkun maskin taakse.

Nykyään kiinnitän aina positiivista huomiota, jos joku on vähän erikoinen, siis omasta mielestäni tyylikkään erikoinen! Joillakin ihmisillä vaan on se taito yhdistellä vaatteita ja löytää kämäsimmästäkin kirppiskasasta se juuri täydellinen vaate! Kaikilla meillä on makumme, eikä kaikkia edes A) kiinnosta pätkääkään miten pukeutuu tai b) kiinnosta pätkääkään erottua millään tavalla vaatteillaan.
Pakko kuitenkin sanoa, että huomasin ihan selvästi nyt Tampereella käydessä, että siellä ihmiset on tosi paljon toistensa kopioita, eikä mitään räväkkää juurikaan näkynyt. Helsingissä on paljon enemmän eloa! Olin varmaan bussissa yksi iso huutomerkki omassa kirkkaan punaisessa ABBA-haalarissani (kuten eräs ihana känniläinen tämän mun asuni nimesi).

Kun olin tällä viikolla kuvauksissa, niin sain kritiikkiä (siis minä, joka en edes saanut vaikuttaa vaatevalintoihin…), että vaatteet eivät olleet mua, näyttivät oudoilta tai olivat suorastaan rumia! Oon sanonut monelle, etten itse välttis valitsisi juuri niitä asuja lähtiessäni kaupungille, mutta oli todella hauskaa kokeilla jotain ihan uutta! Jos mun päälle ois laitettu mustat farkut, t-paita ja tukka perus ponnarille, niin mitä esittelemistä siinä olis ollut? Ei sellainen asu ainakaan mun huomiota kiinnittäisi mitenkään lehden sivuilla, saati kadulla! Välillä tuntuu, että jos joku ei näytä ”tavalliselta”, niin se on heti ruma. Think outside the box!

Oon itse alkanut vasta ihan viime vuosina kokeilemaan itselleni oudompia tyylejä ja vaatteita. En mä nyt todellakaan ole mikään kovin radikaali pukeutuja ja varmaan monien mielestä ihan samaa perus Nelly.com-joukkoa mitä muutkin (tosin en oo kyllä iäisyyksiin mitään Nellyltä edes tilannut, heh). Mutta tuskin vielä joitakin vuosia sitten olisin halunnut laittaa jotain punaista kukkatapettia päälleni, tai edes mitään punaista 😀 . Ihan hauskalta se kuitenkin näytti, eikä tullut yöelämässä toista tapettia vastaan!

Mä huomaan tosi hyvin kun keskustelen mun miehen kans, miten erilainen näkemys meillä on välillä tyylikkyydestä ja siitä mikä on tyylikästä. Mun mielestä joku vaate voi olla jonkun ihmisen päällä ihan hauska ja mun miehen mielestä se on ihan todella törkee! Jollain tapaa on aina halunnut itsekin olla ainakin ripauksen vähän törkee, mutta ei sitä kuitenkaan lopulta uskalla. Erottuminen vaatii pokkaa! Se, että värjäsin mun tukan pinkiksi oli ihanaa vaihtelua, mutta sain myös kommenttia, että ihan teinimeininkiä moinen. Kyllä se on vaan kuitenkin sellainen homma, että jos ei omat vaate- tai muut tyylivalinnat miellytä ympäristöä niin voiveli voi voi. Toki mä nyt sen verran koitan rajoittaa, etten enää laita sitä valkoista luomiväriä huuliini.

Haalari on muuten TÄÄLTÄ*!

Onks teillä mitään, miten olisitte viime aikoina ”repäisseet” tyylillisesti – siis vaikka ostaneet jonkun ei todellakaan omantyylisen vaatteen? Kuinka paljon annatte sen vaikuttaa, mitä kaverit/poikaystävä/vanhemmat sanoo teidän ulkonäkövalintoihin liittyen?

 

3D eli microblading kulmat – uhka vai mahdollisuus??

Mua on jo pitkän aikaa kutkutellut ajatus ”3D kulmakarvoista” eli microblading kestopigmentoinnista! Olen asiaa harkinnut jo oikeastaan koko alkuvuoden ja katsellut eri alan yrittäjien kuvagallerioita.
Microblading tekniikalla luvataan kauniit, persoonalliset ja luonnolliset kulmat. Omat kulmakarvani ovat ainakin kaikkea muuta kuin kauniit, koska olen joskus villissä teini-iässä nyppinyt AIVAN liian rankalla kädellä kulmakarvojani, joten mulla on oikeastaan vain puolikkaat kulmat. Sen lisäksi toinen kulmani ei kasva ”alusta” asti, eli se alkaa n.1cm korkeammalta kuin sisarensa.

Käytän tällä hetkellä kulmien muotoiluun Anastasian ”Brow wiz” kulmakynää, joka on toiminut ihan kivasti. Haluaisin ensisijaisesti, ettei kulmat näytä piirretyltä! Meikkaan kuitenkin nykyään harvemmin, joten pigmentoidut kulmat toisivat vähän ryhtiä ilmeeseen! Kulmakarvat ovat mun mielestä kasvojen kaikista kriittisin osio!

Ongelma on se, että microblading on melko kallista lystiä eli ainakin täällä PK-seudulla siitä saa maksaa n.250-350€. Itseäni mietityttää kovasti, että entäs lopputulos ei olekaan mieluinen…? Vaikka väri häviääkin ajan myötä eli pigmentointi ei ole pysyvä, niin epäonnistuneita kulmia ei saa hetkeen korjattua!
Kaikista eniten pelkään tätä alemman kuvan lopputulosta: Kulmat ovat liian tummat, väri on aivan väärä ja sen lisäksi kulmat ovat vielä epäsymmetriset! Mulle ei vaan sovi tummat kulmat, enkä osaa olla niissä.

Olen nähnyt netissä todella luonnollisia ja hyvin tehtyjä 3D-kulmia, mutta yleensä ne ovat olleet sellaisella henkilöllä, joka on muutenkin tumma. Itse kun olen blondi, niin liian tummat ja ”hyökkäävät” kulmat ovat vain jotain ihan tosi kamalaa, enkä ilkeäisi kävellä tämän näköisenä missään (mieskin kysyi, että milloin sä peset noi pois?? 😀 ) ! Lisäksi kun meillä on häät kesällä niin pelottaa, että jos saan ajan vasta kesälle, niin kulmat eivät ehdi ”normalisoitua” häihin mennessä. Kuulin, että ne voivat näyttää laiton jälkeen jopa viikkoja liian tummilta!

Onko teillä kokemusta kulmien microbladingista? Oletteko nähneet onnistuneita (tai sitten ei niin onnistuneita) 3D-kulmia?
Kaikki vinkit ja kokemukset kiinnostaa, myös hyvistä tekijöistä!