Jaksaisitko opiskella vielä uuden ammatin?

Tapasin töissä keväällä erään työkaverini ekaa kertaa. Alettiin siinä puhua liikunta-alasta ja ylipäätään siitä, mitä ollaan tehty ”entisessä elämässä”. Hän alkoi droppailemaan ammatteja sitä tahtia, että mä hengästyin pelkästä kuuntelemisesta!
Siis miten joku on voinut ehtiä ton kaiken????
Enkä siis tarkoita, että on ensin PT ja siitä opiskelee hierojaksi ja sitten fyssariksi, vaan että ensin on tyyliin poliisi, sitten haluaakin lentoemännäksi, sitten ajattelee opiskella fyssariksi ja lopulta vielä eksyy johonkin ihan eri alan firmaan myyjäksi.

Mä oon viime aikoina pyöritellyt kovasti mielessä ajatusta opiskella vielä joku uusi ammatti. Toinen puoli musta haluaa sitä ja toinen haraa vastaan. Olen ollut liikunta-alalla nyt täysipäiväisesti vuodesta 2011 (toki ä-lomat välissä) ja jollain tasolla mun sielu halajaa uusia haasteita. Tällä alalla harva on muusta kuin kutsumuksesta, koska työ on yleensä fyysisesti rankkaa, eikä palkka ole kummoinen. Oikeastaan ainoa väylä saada hyvät tulot on perustaa menestyvä yritys ja jokainen yrittäjä tietää mitä se tarkoittaa… Pitkää päivää ja pirullisesti vastuuta! Yrittäjyys ei myöskään koskaan ole ollut mikään suuri unelmani, vaikka se tällä alalla pieni välttämättömyys usein onkin.

En toki tarkoita, että tässä jotain 8000€:n kk-palkkoja ollaan tavoittelemassa! Mulle riittää ihan sellainen ok-toimeentulo, niinkuin varmaan useimmille meistä. Kuitenkin esimerkiksi kaupungilla työskennellessä palkka on tosi huono, reilusti alle 2000€. Jotkut eivät toki mieti ensimmäisenä, että kuinka paljon työstään tienaa, mutta ainakin näin PK-seudulla asustellessa menot on aika kovat jo pelkässä asumisessa. Lisäksi haaveilen elämästä, jossa voin myös kantaa taloudellisesti korteni kekoon enkä vain ”elele siivellä”.

Ainoa asia, joka uuden alan opiskelussa onkin se MUTTA on juuri se, että jos lähden tästä aivan alusta kouluttamaan itseäni uuteen ammattiin, niin se voi kestää pahimmillaan 4-vuotta ja opiskelu se vasta onkin kituuttelua! Toki joskus opiskelun ohessa voi myös työskennellä, mutta en tiedä vetäisinkö itseni ihan piippuun kun lapsetkin on tässä kuviossa kuitenkin läsnä. Minullahan on n.1,5-vuotta käytynä liikunnanohjaaja AMK opintoja ja olisi ehkä tyhmää olla suorittamatta opintoja loppuun. Itseäni vähän kaduttaa näin jälkikäteen, etten hakenut muulle linjalle, koska toi liikunnanohjaajalinja on oikeesti… No, sanotaanko vaikka näin, että ei sillä kuuhun mennä! Liikunta-alalla sillä koulutuksella on 90% paikkoihin ylikoulutettu. Toki voi sitten päästä esim hallinnollisiin tehtäviin joka tarkoittaa parempaa palkkaa. Onko teissä lukijoissa muuten liikunnanohjaaja AMK:n käyneitä ja miten olette hyödyntäneet koulutusta??

Itsehän olen alkuperäiseltä koulutukselta hätäkeskuspäivystäjä ja olin virassa Tampereella asuessa 4-vuotta. Tuo koulutus on erikoisalan koulutus, eikä sillä käytännössä voi tehdä mitään muuta työtä. Hätäkeskuspäivystäjän työ on todella rankkaa kolmivuorotyötä (työvuorot 12-13h), enkä nää itseäni ainakaan tällä hetkellä tekemässä sitä. Se mikä työssä herättää lämpimiä muistoja on kuitenkin se palkkaus, joka on ihan mukava!
Mutta tosiaan siitä koulutuksesta ei taida olla tässä elämäntilanteessa juurikaan hyötyä. En muuten tiedä olenko kertonut, että olen myös 2 kertaa hakenut Tampereella sairaanhoitajaksi joskus aikoinaan, eli aikalailla erilaista voisi olla elämäni nyt jos olisin silloin kouluun päässyt!

Lähtisittekö itse vielä opiskelemaan täysin uutta ammattia tai oletteko peräti tehneetkin niin? Mistä syystä? Nyt runsaasti kommentteja kehiin!

Ps. Kiitos kuville ihanalle Emmalle!

Lue myös:

Missä ammatissa EN voisi toimia?

Tässä teille sitä joustavaa painonhallintaa!

Kirjoittelen vielä  vielä nopsan ennen kuin suuntaan unten maille. Koko päivä meni True Heartsin NLPT-koulutuksen ensimmäisessä osassa ja huomenna jatkuu klo.9. On ollut ihan mielettömän inspiroiva päivä ja jotenkin taas vahvistui tunne siitä, että olen oikealla alalla! Tänään pääsin tutustumaan myös itseeni ja välillä tätä arkea sumpliessa se oma pään sisäinen maailma vähän jää taka-alalle ja omat tunteet samaten. Välillä on myös todella voimauttavaa vaan istua ja kuunnella aikuista ihmistä 😀 . Kotiäidin luxusta! Rakastan lasten kanssa olemista, mutta toki niiden kanssa meininki on aika intensiivistä. Sen huomaa myös siitä, että aikuisten kanssa vietetty päivä ei samalla tavalla väsytä, vaikka heräsin aamulla jo viiden jälkeen!syyskuu (1 of 1)

Tää on ollut melkoinen viikko, nimittäin mulla loppui äitiysloma eli yksi vaihe elämässä on taas takana! Se tarkoittaa myös sitä, että aloitin jumpat ja PT-hommiakin starttailen pikku hiljaa, eli sen mitä aikataulut antaa myöden. Kovin montaa asiakasta en voi ottaa illoille, mutta muutamia mahtuu kalenteriin. Tällä hetkellä en tee vielä pakettiasiakkaita, vaan ainoastaan yksittäisiä ohjauksia, jonka aikana voidaan esimerkiksi miettiä asiakkaan tavoitteita, tehdä uusi saliohjelma, tai käydä läpi ruokavalioasioita. Perhearjen vastapainoksi on ihana tehdä sitä mitä kovasti rakastaa, eli työtä liikunta-alalla.
Jos tunnet, että voisin olla oikea henkilö ohjaamaan sua kohti terveellisempiä elintapoja, niin voit laittaa viestiä sähköpostiini [email protected]
Ohjaukset tapahtuvat täällä Helsingissä, Tapanilan urheilukeskuksella. Myös Tampereella tapaamiset onnistuvat toisinaan. Mietitään yhdessä mihin asioihin kaipaat eniten apua ja kuinka voin auttaa sua pääsemään tavoitteisiin. Ensimäinen tapaaminen on aina maksuton, eli ”ostopäätöstä” ei tarvitse tehdä ilman tutustumista. Tällä taataan se, että kemia toimii molempiin suuntiin.

Tällä viikolla alkoi siis myös ryhmäliikunnan ohjaus ja heti tälle ekalle viikolle paukahti neljä jumppaa kolmelle päivälle! Koska vedän monipuolisesti erilaisia tunteja, niin myös tuntien suunnittelussa on etenkin näin alkukaudesta tuntien homma. Viihdytän usein naapuriamme vetämällä oikein kunnon jumppashowt omassa olohuoneessa (no vaatteet päällä kuitenkin) 😀 ! Tällä hetkellä tosin mun kropassa tuntuu siltä, että lepo tulee nyt oikeaan paikkaan! Etenkin tunnit joilla askelletaan ja hypitään paljon ovat näin ensi alkuun jaloille aika kovaa kamaa ja siihen liittyy myös tämän työn ongelma. Nimittäin moni ohjaaja on loman jälkeen muutaman viikon suhteellisen jumissa, ennen kuin kroppa tottuu taas muuttuneeseen rasitukseen. Varmaan olette kokeneet itsekin sen, että kun vaihtaa tai kokeilee uutta lajia, niin se tuntuu lihaksissa ihan eri tavalla. Jokainen laji ja jumppa haastaa kroppaa vähän eri tavalla ja kunnon eri osa-alueita. Toisaalta se on ihan palkitsevaa – kroppa on ainakin hereillä!OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olin koko viikon unelmoinut, että kun perjantaina pääsen töistä kotiin, niin haen meidän lähi-pizzeriasta rullakebabin! Saako tätä sanoa hyvinvointiblogissa??? Siihen kylkeen maitolasi ja seitsemän päivää…. My life is complete! Oli täydellinen päätös illalle! Sai vatsa täynnä mönkiä peiton alle ja uni tuli minuutissa. Tämä jos mikä on sitä joustavaa painonhallintaa. On tärkeää oppia tasaino syömisessä, ettei mene överiksi kummassakaan päässä. Itselleni viikonloput on juuri sitä aikaa, että menen ihan mieleni mukaan. Tällä estän myös sen, että kiusaus mässäillä ei kasva liian suureksi, kun mikään ei ole kiellettyä.
Koska en laittanut teille 9kk kehityskuvia, niin tässä ainakin osoitus siitä, että eteenpäin ollaan menty keskivartalon suhteen! Ensi viikolla InBody-mittaukseen ja tuloksia tulossa blogiin. Tärkeintä on nyt kuitenkin se, että kroppa toimii!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Keskivartalo alkaa palautua siihen, mitä se oli ennen raskautta!

Ihanaa viikonloppua! Relatkaa!