Vartalovääristymä

”Siis kato näitä mun käsivarsia! Mä en KEHTAA pitää mitään hihattomia paitoja!!!”

Ystäväni pitää toista kättään ylhäällä koukussa ja tökkii sitä toisen käden etusormella. Katson häntä vähän epäuskoisesti, koska en ollut koskaan kiinnittänyt erityisemmin huomiota hänen ”ihraisiin ja löllyviin” käsiin. Minusta ne näyttivät itseasiassa ihan tavallisilta käsivarsilta.
Koitin vakuutella ystävälleni, että minusta kädet ovat täysin normaalit naisen käsivarret, joita kyllä kehtaa näyttää julkisesti ilman hihoja!

Olettkeko huomanneet, miten sitkeässä omat vartalovääristymät istuvat?

Tarkoitan tällä sitä, että jos joku on vaikka sanonut sinulle kun olit nuori, että ”onpa sinulla pyöreät kasvot”, niin et pääse ikinä siitä ajatuksesta eroon, että kasvosi ovat ongelmakohtasi (vaikka naamasi olisikin täysin normaali eikä edes erityisen ”pyöreä”). Huomaan itse, että mulla on useitakin vartalovääristymiä, joista en osaa päästä eroon. Olen ajatellut pitkään, että olen omenavartaloinen, koska ”meidän suvussa on aina oltu omenavartaloisia”. Muistan, kun olin dieetannut fitnesskisoihin jo 15 viikkoa ja tuijotin Tampereen H&M:n pukuhuoneessa itseäni ajatellen, että jumalauta, keskivartalolihavuus on ja pysyy minussa!
Olen nyt n.8kg lihonut tuon dieetin jälkeen. Näättekö te tuossa yllä olevassa kuvassa hirvittävät jenkkakahvat?

Usein äidit istuttavat lapsilleen näitä sitkeitä vartalovääristymiä, valitettavasti. ”Olemme persjalkaisia koko suku” voi aiheuttaa nuorelle tytölle sen, ettei hän halua kulkea shortseissa koskaan! Itsekin tunnistan tämän, koska jalat ovat vartaloni kipukohta, vaikka tiedän, että kyllä niistä sitkeällä treenillä saisi ihan näyttelykelpoiset koivet. Tämä ahdistus korostuu näin kesällä, kun +25 astetta ei oikein suosi farkkujen pitämistä. Voiko polviin ottaa rasvaimun?

Mulle vierailu uimahalleissa ja uimarannoilla on ollut hyvin silmiäavaava kokemus, ja suosittelen sitä kaikille. Ei tietenkään siksi, että voi vertailla omaa kehoaan muihin tai ajatella, että ”no ei mulla noin iso vatsa ole!”. Vaan siksi, että jokin yksi yksityiskohta omassa vartalossa ei saisi olla este nauttia kesästä bikineissä tai uimapuvuissa. Rannoilla ja uimahalleissa näkee (toisin kuin moni luulee) aivan tavallaisia ihmisiä ja erilaisia vartaloita ja kaikilla on oikeus näkyä. Hyvin harva siellä vetää menemään täydellisellä bikinibodylla ja mun mielestä se on aika lohduttavaa.

Näin kesän tullen vartalovääristymät voimistuvat ja moni ahdistuu pukiessaan päälle niitä shortseja ja kesämekkoja. On kuitenkin helpompaa opetella hyväsymään itsensä sellaisena kuin on, kuin koittaa muovata itsestään täydellistä (uskokaa, tiedän mistä puhun). Myös ne, jotka sinun silmissäsi ovat ehkä siinä täydellisessä kesäkuosissa luultavasti häpeilevät myös jotain kohtaa kehossaan.
Kannattaa opetella puhumaan itsestään (ja muista) kauniisti, koska se on ainoa keino siihen, että oppii itsekunnioitusta eikä anna omien vartalovääristymisen rajoittaa elämäänsä. Jokaista kohtaa kropassaan ei tarvitse rakastaa, mutta kyllä sillä ”löllyvällä käsivarrella” on ihan muu funktio kuin näyttää täydelliseltä 😉 .

Rohkeasti vaan ne shortsit ja lyhythihaiset paidat päälle ja baanalle!

Tunnistatko itsessäsi vartalovääristymiä ja miten ne ovat syntyneet?