Kun kaikki on mahdollista niin….

Sain jo jokin aika sitten tosi hyvän postaustoiveen lukijaltani. Hän pyysi mua jatkamaan lausetta: ”Jos kaikki olisi mahdollista niin…”. Koska en halua jossitella, niin halusin muuttaa hieman ajatusta. Nimittäin KUN kaikki on mahdollista, niin…
Mä uskon vetovoiman lakiin ja siihen, että vedän puoleeni sitä mitä ajattelen. Jos haluan onnellisuutta ja hyviä asioita elämääni, niin asioiden murehtiminen vain työntää niitä poispäin. Itse meditoin nykyään lähes päivittäin ja oon saanut siitä paljon apua asioiden käsittelyyn. Mulla on isoja unelmia ja tässä postauksessa kerron ne suurimmat. Mulla on elämässä jo paljon ihania asioita ja uskon, että paljon hyvää on vielä tulossa.

Blogin kuvat: Monna Pursiainen

Kun kaikki on mahdollista, niin…

… Asumme järven rannalla, maksimissaan 30min ajomatkan päässä Helsingistä. Tämä on ultimaattinen unelmani, enkä tule siitä varmaan ikinä luopumaan! Esimerkiksi Bodom -järven rannan läheisyys kiehtoo. Se on aivan ihanaa seutua! Asuuko joku teistä sielläpäin? Mitä tykkäätte alueesta?
Luonto, järvinäköala ja hiljaiset kesäillat auringonlaskua katsellen ovat sellainen ajatus, joka ei jätä mua rauhaan. Ruotsinkielinen koulu on sen verran lähellä, että pojat pääsisivät sinne pyörällä. Meillä tuo kieliasia ratkaisee paljon missä voidaan asua. Siksi Espoo voisi olla siinä mielessä sopiva vaihtoehto?
En haaveile mistään kartanosta, vaan aika tavallisesta omakotitalosta.
Ai niin. Siellä mun unelmien talossa on myös se Hakolan pinkki samettisohva.

Yritykseni Match by K on menestynyt ja meillä on satoja asiakkaita! Minulla on hyvä tiimi apunani, jotta voin keskittyä ainoastaan asiakkaiden tapaamiseen. Olen siis todellakin deittimaailman Jutta G 🙂 . Tämän ajatuksen pidän mielessä joka ikinen päivä!
Olen aina halunnut vaikuttaa ihmisten elämiin isosti ja siksi olen nyt unelma-ammatissani. Sen lisäksi haluan tehdä bisnestä, koska Suomessa on mielestäni liikaa mentaliteetti ”Mä nyt täällä piilossa vähän näperrän jotain.” Itse ajattelen, että mitä enemmän katsotaan, sitä parempi!

… Tapaan oman PT:n kerran viikossa, koska haluan pysyä fyysisesti hyvässä kunnossa. Treenaan hänen kanssaan kehittäen liikkuvuutta, lihaskuntoa, koordinaatiota ja keskivartalon hallintaa. PT voisi olla esimerkiksi Lupauksen Sara Nevalainen, koska pidän todella paljon hänen tyylistään ohjata. Sen lisäksi joogaan säännöllisesti, etenkin hotjoogaa ja ilmajoogaa.

 

… Lahjoitan joka kuukausi rahaa vähävaraisille Apuna RY:n kautta ja Heikki Hurstin toimintaan. Lahjoitan tälläkin hetkellä pieniä summia, mutta esimerkiksi 200€ joka kuukausi olisi mielestäni aika hyvä summa yhdeltä ihmiseltä. Vaikka meillä Suomessa on hyvä sosiaaliturva, niin paljon on täälläkin ihmisiä, joilla on isoja talousvaikeuksia elämässä syystä tai toisesta. Haluaisin myös olla mukana jossain toiminnassa, joka auttaa esimerkiksi velkaantuneita nuoria elämänhallinnassa.

… Matkustamme kerran vuodessa pidemmälle ulkomaanreissulle. Lähdemme jonnekin kauas sukeltamaan ja snorklaamaan. Tämä on tietysti mahdollista sitten, kun lapset ovat sen ikäisiä, ettei heitä tarvitsisi enää valvoa jatkuvasti. Vuokraamme oman veneen ja nauttisimme kirkkaasta vedestä ja auringosta yhdessä. Perheen kanssa matkustamisesta unelmoin valtavasti! Tosin sitten kun lapset on koulussa niin tämä on hankalampaa, muttei varmasti mahdotonta.

Tällaisista asioista mä unelmoin ja joka päivä menen niitä kohti. En ole koskaan ollut ihminen, joka kaipaisi elämäänsä jotain aivan ”överiä”, hienoja laukkuja tai viiden tähden illallisia. Mulle on tärkeää, että saan tehdä elääkseni jotain merkityksellistä ja nautin siitä mitä teen.

Olisi ihan kuulla mistä te lukijat unelmoitte? Onko siellä muuten muita jotka meditoivat tai tekevät mielikuvaharjoituksia? Olisi kiva koota vaikka pieni porukka ja vaihtaa ajatuksia.♡

Suurin tavoitteeni 35-vuotiaana!

Tämä postaus mun piti julkaista jo viime kuussa, kun mittariin kilahti maagiset 35-vuotta! Synttäreihin ei sisältynyt juurikaan dramatiikkaa, vaan juhlinnat hoidetaan varmaan ensi kesänä alta pois.
35 vuotta tuntuu paljolta, vanhalta ja aikuiselta. Kääk, olenko jo aikuinen??

 

Oon miettinyt miten voisin olla taas piirun verran parempi ihminen 35-vuotiaalle itselleni? Mulla on ollut vuosien saatossa paljonkin isoja tavoitteita, mutta ne on ollu lopulta aika pinnallisia. Oon muistanut ne ehkä kaksi päivää ja se siitä. Nyt oon miettinyt oikeasti, millaisia muutoksia haluan elämääni.
Tavoitteet on tosi tärkeitä ja niitä kannattaa kirjoittaa ylös. Mikään ei omassa elämässä muutu, jos ei ole tavoitteita. Itse ainakin haluan kehittyä ja mulla on paljon unelmia tulevaisuuden varalle! Nyt iso juttu on ollut oma yritys ja sen kasvattaminen, mutta myös omaan hyvinvointiin panostaminen entistä enemmän tulee olemaan mun elämässä läsnä. Nyt kun me ollaan selvitty vauva-arjesta ja kaikki helpottuu koko ajan lasten kanssa, niin tässä voi miettiä omaakin hyvinvointia taas vähän kirkkaammalla päällä.

Mä en oo koskaan askarrellut unelmakarttaa, mutta tiedän, että moni varmaan teistäkin on tehnyt sen joskus. En oo ihan täysin selvillä siitä, kuinka se tehdään (jos sille nyt edes on mitään oikeaa tapaa), mutta aion tehdä kyllä oman unelmakarttani! Mun mielestä ihmisellä voi olla vähän suuruuden hullujakin tavoitteita, eikä ne oo kaikki lottovoitosta kiinni!
Mä oon myös hurahtanut tutkimaan vetovoiman lakia ja jos se ei sano sulle mitään, niin kannattaa katsoa vaikka youtubesta ”Law of adtraction”. Uskon 100% siihen, että oma ajattelu vaikuttaa siihen, millaisia asioita elämässä tapahtuu ja millaisena muut näkevät sinut ja potentiaalisi.

Liikuntaan mulla liittyy myös yksi tavoite – tai oikeastaan lupaus. Se on se, etten liiku enää kuin yhdestä syystä; Hyvinvoinnin ja hyvän olon takia. Haluan päästä suoritusmoodista pois ja miettiä pelkästään hyvää oloa. Liikun kun tuntuu oikealta ja koitan sisäistää, että mun ei tarvitse treenata laihtuakseni! Voin levätä kun väsyttää eikä tauko treenistä ole maailmanloppu. Koitan kuitenkin tehdä jotain liikunnallista joka päivä, siis edes kävellä tai venytellä. Etenkin nyt kun teen istumatyötä niin jokaisella liikutulla minuutilla on väliä, vaikka se olisi vain kevyttä liikuntaa. 

 

Mulla on ihan superhyvä fiilis siitä, mitä tulee tapahtumaan itselleni 35-vuotiaana. Mun mielestä sekin on vaan asennekysymys, odottaako juttuja innostuneena vai kauhulla. Mun suurin tavoite onkin olla aivan upee 35-vuotias ja saada aikaan huippuja asioita elämässäni. Ja tietysti pitää itsestäni huolta.

Kiitos Jutalle näistä ihanista kuvista♡.

Hei onkos mulla täällä paljon jo 35-vuotta täyttäneitä lukijoita? Joko ikä painaa??