Unelmana joku ihana paikka…

Ihanaa olla kotona!!! Vai onko sittenkään…?

Me tosiaan palattiin tänään yölennolla, joka oli (onneksi) aikataulussa. Oltiin kotona kuuden jälkeen ja mullahan alkoi sitten kohtapuoleen siinä jo työt. Mies jäi vielä viettämään lasten kanssa vapaapäivää kotiin ja hieman olin kyllä kateellinen!

Kotiinpaluuseen liittyy aina se samanlainen haikeus ja arkeen palaamisen ahdistus. Ihana loma on loppu ja Suomeen palatessa tuntuu niin kuin joku olisi kerta kaikkiaan sammuttanut valot isosta katkaisijasta! MITEN TÄÄLLÄ EDES VOI OLLA NÄIN PIMEÄÄ? Ei edes lunta, joka toisi vähän valoa. Pakko laittaa joku jouluvalokillutin ikkunaan.
Mietin taksimatkalla tuijottaessa ikkunasta räntäsadetta, että miten ihmeessä joskus joku on tullut siihen tulokseen, että näissä olosuhteissa ihmisen on hyvä asua??

No, bårta bra, men hemma bäst. Toisaalta en voisi kuvitella myöskään asuvani esimerkiksi juuri Aasiassa. Arvostan Suomessa raikasta ilmaa, puhtautta ja ihan vaan selkeyttä monessa asiassa. Eikä lomakaan voi kestää ikuisesti.
Silti kun aamulla kävelin siinä samassa räntäsateessa Malmin juna-asemalle ja katselin sitä ympäristöä, niin en voi väittää etteikö ahdistaisi ajatus, että oi ei, miksi täällä, miksi juuri minä? Meillähän on ihana koti, sitä ei käy kieltäminen, mutta mieleni tekee jatkuvasti pois täältä ”urbaanista Helsingistä”. Pyöritän näitä samoja ajatuksia hyvin usein päässäni.
Ja siis tiedoksi, emme asu edes Malmilla, vaan hyppään siinä kohti aina junaan.
Sitten töistä tullessa Kampin Metriksellä joku hullu sekakäyttäjä tuli ovesta niin suurella raivolla, että hyvä että mä en jäänyt oven ja seinän väliin! Jos mä nykyään jotain paikkoja inhoan aivan yli kaiken, niin noita metro- ja juna-asemia. Yök. Niissä on niin huonoa fiilistä.

Mun suurin unelma on, että me päästään vielä joku päivä muuttamaan johonkin sellaiseen ympäristöön, jossa mun on hyvä olla. Välillä musta tuntuu, että mua on hieman vaikea ymmärtää, mutta uskon tässäkin energioihin. Uskon, että tietyillä paikoilla on sellaista hyvää energiaa, jossa voi ladata omia akkuja. Esimerkiksi Tampereella Varalan Urheiluopisto oli alueena sellainen, että mun oli siellä jotenkin todella hyvä olla siinä ympäristössä. Rauhaa. Kaipaan sinne usein takaisin.

En todellakaan fanita mitään lähiöelämää, johtuen varmaan siitä, että olen itse aika pienen kaupungin kasvatti. Kaipaan jotain rauhoittavaa ja syrjäisempää ympäristöä. Nyt on fiilis, että ollaan tässä nykyisessä asunnossa vähän olosuhteiden pakosta ja niin tavallaan ollaankin. On pakko miettiä työmatkojakin. Miten joku jaksaa kuluttaa 1,5h suuntaansa autossa istumiseen joka päivä, jos haluaa nähdä vielä lapsiaankin hereillä? Meillä myös poikien ruotsinkielinen päivähoito ja koulu vaikuttaa siihen, että ne pitäisi löytyä asuinpaikastamme ja vielä suht läheltä.
Unelma elää silti! Vielä joku kaunis päivä meidän nelikko jättää tunkkaisen Stadin taakse ja muuttaa lähelle vettä! Onneksi PK-seudulla on kivoja paikkoja kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien päässä. Eli ei tarvitse Tampereelle asti muuttaa 😉 .

Onko joku muu ”fiilisasuja”? Kertokaa vähän millaisessa paikassa asutte?

 

Nyt saattas pikkusen harmittaa, ellei….

Kyl se on vaan aina yhtä ”hieno” tunne, kun huomaat, että jahas – meillä onkin pojalle nousemassa kuume! Huhhuh. Siitä voi päätellä ihan suoraan, että menee pari päivää, niin toinenkin on kuumeessa ja itse sitten vedät puoli purkkia c-vitamiinia ja teet ties mitä loitsuja, että säästyt samalta!
Sen jälkeen kun lapset aloittaa hoidon, niin ihan sama vaikka syötät mitkä napit ja vaikka KUINKA terveellisesti söisit ja vaikka koko perhe olisi  -ton, -ton, -ton ja -ton ruokavaliolla… Niin kyllä niitä pöpöjä silti aina vaan tulee! Kaikkea ei vaan voi estää.

Itse kuulun siihen ihmisryhmään, joka ei ikinä tule kunnolla kipeäksi! Arvasin jo eilen, että nyt en oo ihan kunnossa ja tänä aamuna olin kiikun kaakun onko järkeä ohjata. En kuitenkin oo kuumeessa, eikä nenäkään vuoda. Olo on vaan kertakaikkiaan hölmö, tiedättekö?
Tätähän ei pitäs todellakaan sanoo ääneen, mutta kyllä mä mietin pakostikin, että jos nyt jään saikulle, niin löytyykö mun tunneille tuuraajaa…? Se suomalainen raatajansielu on vaan niin tunnollinen. Vaikka eihän se oikeasti ole yhtään mun päänsärky! Päin vastoin, nyt kun en ole enää yrittäjänä töissä vaan ulkopuolisella työnantajalla, niin nyt voi jopa sairastaa menemättä ihan vararikkoon!
Mutta niin sitä taas aamulla kello herätti 06.30 ja ei muuta kuin Finrexin naamaan ja menoksi! Sanoin vesijumppareille, että tänään on vähän hiljaisempi jumppa ja otin muutaman stepin rauhallisemmin.

Kaikesta voi kuitenkin kaivaa aina positiivisen puolen ja teen sen nytkin! Jos lasten on pakko käydä läpi tämä tauti (ja munkin näin puoliksi), niin nyt on ihan loistava viikko siihen! Mun vanhemmat on nimittäin täällä koko viikon auttamassa meitä ja on ollut niin kätevää, kun ei tarvi miettiä, kumpi meistä jää hurrin kanssa kotiin hoitamaan kipeitä lapsia. Sain eilen ja tänään levättyä myös töistä tullessa ja kyllä se lepo vaan tekee ihmeitä.
Toinen juttu on se, että ihan hyvä että tää tapahtuu hyvissä ajoin ennen reissua, eikä esimerkiksi niin, että saadaan jännittää viimeiseen hetkeen asti onko lapset lentokunnossa. Voin vaan kuvitella, millaista on olla kuumeisen lapsen kanssa 12h koneessa… Vai saako kipeän lapsen kanssa edes lentää?

Elän oikeasti ihan siitä ajatuksesta, että viikon päästä ollaan jo matkalla Thaikkuihin. Kestän räntäsateen, kestän pimeyden ja kestän kiukuttelevan asiakkaan. Vielä huominen mukaan luettuna 5 päivää töissä ja sen kestän vaikka mikä hitto olis!
Oon alkanut jo pikku hiljaa keräämään kasaan reissukamoja ja eilen postiluukusta tupsahtui myös mun uusi uikkari, jonka tilasin Halla x Hallalta. Maksoi ihan saaaaa…..isti, mutta hitto se on söpö kuin karkki ja kotimainen! Ja eettinen!!!
Sen lisäksi mukaan lähtee tietysti arsenaali erilaisia aurinkorasvoja, sekä aurinkokapseleita, joiden toivon auttavan rusketuksen pysyvyydessä. Lapsille on hankittu kelluttavat uikkarit ja systeemit.

Nyt ei sitten muuta kuin minuutteja laskemaan 😀 ……

Onks joku teistä muuten ollut Krabilla tässä viime aikoina?