Juhannusahdistus!!!

Se on täällä. Jälleen kerran. Nimittäin juhannusahdistus.

Sanoin mun siskolle, että jos ensi vuonna haluan jälleen kerran olla mökillä juhannuksena, niin hän voi takoa nyrkillä mielihyvin muutaman kerran järkeä mun päähän! Kuten perinteisiin kuuluu, niin juhannuksen sää on tänäkin vuonna vähäluminen, mutta vettä tulee sitäkin enemmän. Itä-Suomessa asteita on ruhtinaalliset +14. Onnea teille, jotka olette tajunneet viettää jussin ulkomailla!

En tajua miksi juhannuksen viettoon asettaa niin paljon paineita? Eihän juhannuksena voi olla kotona! Mutta miksi ihmeessä ei voisi? Tai voisihan sitä lähteä käymään ihan päiväseltään jonkun kaveripariskunnan luona ja olla sisätiloissa, jos sade ja tuuli vihmoo. Kotona voisi katsella lasten kanssa leffaa ja paistaa lettuja.
Lasten kanssa pitäisi aina kaikki mietti heidän viihtymisen näkökulmasta. Jos on vain aikuisten kesken mökillä, niin siellähän voi vaikka maata koko päivän sängyssä ja lukea kirjaa tai katsoa Netflixiä. Lapset tylsistyy nopeasti ja homma menee helposti niin, että aikuisen täytyy olla ohjelmatoimisto ja viihdyttäjä. Meidän lapset on niin pieniä vielä, että he tarvitsee aikuisen siihen viereen koko ajan, eivätkä viihdy ulkona huonolla ilmalla ellei ole jotain TODELLA houkuttelevaa tekemistä.

En tiedä miksi tämä juhannus herättää minussa niin paljon jo etukäteen ahdistusta. Tai siis tiedän. Ensin matkustamme 400km yötä vasten autolla ja sitten koitamme keksiä lapsille mukavaa tekemistä neljä päivää pienessä mökissä. Tunteet kuumentuvat helposti, kun neljä aikuista ja kaksi lasta sullotaan sisätiloihin moneksi päiväksi. Kuulen n.15min välein lauseen ”voi että kun on huono sää” ja vannon, että ensi vuonna olemme jossain hyvin kaukana tähän aikaan!

Koitan kovasti nyt tällä viikolla tehdä oman asenteeni kanssa töitä: Juhannuksena VOI olla ihan kiva sää. Ei säätiedotuksiin voi luottaa 100%. Voimme olla ulkona aina kun ei sada. Voimme katsoa leffoja läppäriltä. Torstaina voidaan viettää kaupunkipäivä, koska kaikki paikat eivät ole vielä kiinni. Ja jos homma menee oikein piinalliseksi, niin meillä on auto jossa on kääntyvät pyörät. Neljä päivää on sitäpaitsi aika lyhyt aika ihmiselämässä. Sen nyt istuu vaikka muurahaispesässä!

Vai istuuko…?

No, ensi vuonna ollaan viisaampia ja ollaan välittämättä kaikista niistä perusolettamuksista, mitä juhannukseen liittyy. Ei, meidän EI tarvitse mennä mökille ja jos minä saan päättää niin ollaan ulkomailla! Lapset saa uida ja leikkiä ulkona. Itse voi nauttia auringosta ja siitä, että juhannus on tänä vuonna ihanan helppo ja stressitön. Ah, kuulostaa täydelliseltä. 

Mitä suunitelmia teillä on juhannuksen varalle? 

 

Mikä olisi hyvä paikka aktiiviselle sporttilomalle ihan kahdestaan?

Olen alkanut päässäni suunnittelemaan reissua ehkäpä syyskuulle, jonne voisimme lähteä miehen kanssa kahdestaan. Olemme viimeksi olleet kahdestaan reissussa viime kesänä, jolloin olimme viikonlopun Barcelonassa ystäviemme häissä (btw oli ihanaaaaaa). Nyt alkaa taas tuntumaan, että tekisi todella hyvää parisuhteelle päästä jonnekin ihan vain kahdestaan, vaikkei meillä tässä mitään kriisejä olekaan. Onneksi kesä on vasta alussa ja tässä ehtii sporttailemaan Suomessakin, mutta jos edulliset lennot meinaa saada kannattaa olla liikkellä ajoissa.
Noin neljän päivän miniloma olisi juuri sopivan mittainen, jos lentoaika on kohtuullinen; Sen ajan pojat pärjäävät oikein hyvin vaikka isovanhempieni kanssa ja neljässä päivässä ehtii jo kivasti rentoutua. Lisäksi itselleni on tärkeää, että oikeasti lähtee johonkin, koska kotona tuppaan koko ajan hösäämään jotain.

Minua kiinnostaisi kovasti myös oikein sporttinen pidennetty viikonloppu! Viikonloppuun voisi sisältyä ihanan terveellisen aamupalan jälkeen lenkkeilyä kauniissa maisemissa, joogaa, kuntosalia, melontaa, ratsastamista tai jotain muuta. Joko niin, että hotellissa on kunnon kuntosali tai sitten lähellä voisi olla jokin hyvä, mutta suht edullinen kuntokeskus.
Ai niin ja se tärkein jäi mainitsematta. Eli aurinko! Siitä en voi joustaa! Kuumaa en niin välttämättä kaipaa, mutta syyskuussa Suomessa alkaa jo ikävöimään aurinkoa.

Itse olen sellainen persoona, etten juuri välitä löhöämisestä. Mulle sen takia esimerkiksi auringon ottaminen poolilla on vähän pitkästyttävää. Usein uima-altaat ovat niin pieniä, että niissä matkan uiminen ei onnistu, vaikka sekin maistuisi näin entisenä kilpauimarina.
Kävelen reissussa mielelläni paikasta toiseen jos olen liikkeellä ilman lapsia. Viime Alicanten reissusta jäi vähän harmittamaan se, etten ottanut kunnon lenkkeilykamoja mukaan! Siellä olisi ollut käytännössä ihan hotellin vieressä aivan upeat lenkkeilymaisemat vuoren huipulle. Jos meinaat joskus matkata Alicanteen, niin varaa siis lenkkarit matkalaukkuun!

Nykyään on paljon saatavilla jo järjestettyjä treenileireijä, mutta olen hieman skeptinen; Jaksaisinko aikataulutettuja treenejä lomalla? Tai jaksaisinko koko ajan ylipäätään treenata kovaa? Joogaretriitti vois puolestaan olla ihan mun juttu, mutta mies tuskin siitä ihan hirveesti jaksaa innostua. Nykyään tosin monen hotellin valikoimaan kuuluu jo ohjattuja tunteja.

Huh, tässähän oikein innostuu! Täytyypä alkaa tutkailemaan vaihtoehtoja. Kuulen mielellänne vinkkejä, mitä kaikkea sporttista ulkomaanlomalla voi ja kannattaa tehdä jos ja kun liikkeellä on ilman lapsia!