Parisuhdepostaus: Riitely, treeni ja reissaaminen!

Sain Monnan blogista idean tälle parisuhdepostaukselle. Monna oli antanut lukijoidensa kysellä häneltä ja hänen mieheltään Tuukalta kysymyksiä, joihin sitten molemmat vastasivat itsekseen (löydät postaukset TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ). Ajattelin, että ihan loistava idea – mehän tehdään tuo sama Hurrin kanssa! Ja tosiaan kopioin vielä ihan pokalla samat kyssärit tänne omaan blogiin (tai osan niistä). Minä en siis ole nähnyt Hurrin vastauksia etukäteen, eikä hän minun.

1. Mikä toisessa on parasta?

Minä: Kun tavattiin, niin ihastuin ekana ulkonäköön ja tietysti siihen, että keskustelu sujui niin hyvin. Nykyään päällimmäisenä on luonne: Hurri on todella tasainen, inhoaa draamaa, ei huuda tai raivoa ja on lähes aina hyvällä tuulella! Hän on aina mun kallio, eli 100% luotettava ja tekee oman osansa. Meillä on myös samanlainen huumori.
Isänä hän on tietysti myös vertaansa vailla ja kantaa vastuunsa. Sit on kyllä pakko sanoa, että ulkonäkö on edelleen yksi erittäin vahva osa-alue 😀 . Harvalla 38-vuotiaalla on noin hyvä kroppa!

Hurri:  Huumorintaju ja tyttömäinen pilke silmäkulmassa on varmaankin ne ominaisuudet jotka ensin tulevat näkyviin, silmää miellyttävän ulkonäön alta. Muiden huomioonottaminen, samanlaiset arvot ja tunteiden näyttäminen lisäävät vain viehättävyyttä. Voisi näin kliseisesti sanoa että Katri on sisäisesti ja ulkoisesti kaunis.

2. Mistä teillä riidellään?

Minä: Me ei riidellä oikeastaan koskaan. TIEDÄN, tämä on aika outoa. Hurri inhoaa riitelyä ja hermostuu erittäin harvoin. Jos meillä jostain menee sukset ristiin, niin se on yleensä joku ihan pikkuasia. En edes muista mikä oli edellisen kerran aihe.

Hurri: Ei meillä yleensä riidellä koska riiteleminen on P*rseestä. Kumpikin osaa välttää ärsyttämästä jos näkee että toinen on huonolla tuulella.

3. Mihin veisit toisen unelmatreffeille?

 

Minä: Varmaan vapaaottelemaan 😀 . No ei vaan, varmasti syömään hyvää Aasialaista ruokaa. Joo tai sukeltamaan, se on Hurrin lempiharrastus! Ja sit varmaan ajelemaan jollain tosi nopeella Porchella Saksan autobaanalle.

Hurri: Aikuisten kesken snorklailemaan Malediiveille jossa illallinen syötäisiin rannalle katetulla pöydän ääressä kynttilävalossa ja yö vietettäisiin merenpäällä sijaitsevassa bungalowissa.

4. Mistä haluat toista kiittää? / Mistä olet toiselle kiitollinen?

Minä: Kyllä mä kiitän siitä, että meillä arki sujuu niin ihanasti. Ja tietysti rakkaudesta ja lapsista! Koskaan ei oo ollut olo, että haluaisin erota. Olen kiitollinen myös siitä, että hän kestää mun vähän ”moniulotteista” luonnetta ja lievää itsepäisyyttä…

Hurri: Olen kiitollinen paljosta mutta ehkä eniten siitä että muodostamme hyvin toimivan perheen jossa kummallakin vanhemmalla on myös omaa aikaa tehdä ja toteuttaa itseään.

5. Matkusteletteko vain yhdessä vai myös yksin ja kuinka pitkiä aikoja olette toisistanne erossa?

Minä: Mieheni matkustelee työn puolesta aika paljon. Mä matkustelen kyllä kotimaassa useinmiten yksin. Meidän seurustelun aikana oon ollut 3 kertaa ilman hurria ulkomailla (jos risteilyä ei lasketa). Pisimmillään ollaan oltu erossa reilu viikko muistaakseni. Pärjään kyllä ihan hyvin lasten kanssa yksinkin, mutta viikossa tulee jo kauhea ikävä.

Hurri: Matkustelemme paljon yhdessä koko perheen voimin mutta myös kahdestaan on välillä otettu hyppyjä arjesta. Työmatkat ovat tietenkin sitten asia erikseen ja työmatkoja on useampia vuodessa, normaalisti kuitenkin vain muutaman päivän pituisia. Pieni aika erossa tekee vain hyvää ja vahvistaa suhdetta.

6. Mikä toisessa ärsyttää eniten?

Minä: Heh, varmaan nalkutus. Tai nalkutus, joka on verhoiltu ystävälliseen kehoitukseen ja alkaa sanoilla ”Kulta, mä en aina jaksais sanoa tästä samasta asiasta, mutta…”. Hurri on myös tosi kova harkitsemaan kaikkea, mä harkitsen harvemmin.

Hurri: Yliampuva kilpailuhenkisyys ja *omg* sottaisuus. Nytkin on ruokapöydällä likainen aamupalalautanen, puoliksi juotu kahvikuppi jossa kylmää kahvia ja jopa lounas-astiat. Kun ne jossain vaiheessa sitten löytää tiensä keittiöön niin ne jää tiskialtaaseen lojumaan vaikka tiskikone olisi tyhjä.

7. Jos treenaatte yhdessä niin teettekö aina molemmat omat treenit vai teettekö joskus saman treenin yhdessä?

Minä: Me ollaan molemmat urheilullisia, eli se on meillä elämäntapa. Jos tehdään jotain yhdessä, niin yleensä pyöräillään tai lenkkeillään. Usein miten teen oman treenin, mutta näin kesällä varmasti ollaan enemmän myös yhdessä.

Hurri: Lapset ovat sen verta pieniä vielä ettei heitä voi yksin kotiin jättää. Eli toinen treenaa ja toinen vahtii lapsia, sitten vaihdetaan. Mitään peppu-lantionpohja-pumppijumppaa tosin en yhdessä lähtisi tekemäänkään, vaikkei lapsia olisikaan, eli jos ei mielenkiinto lajia kohtaan kohtaa niin sitten treenataan erikseen.

Tällaisia juttuja meidän parisuhteesta tällä kertaa 🙂 !

 

Mikä olisi hyvä paikka aktiiviselle sporttilomalle ihan kahdestaan?

Olen alkanut päässäni suunnittelemaan reissua ehkäpä syyskuulle, jonne voisimme lähteä miehen kanssa kahdestaan. Olemme viimeksi olleet kahdestaan reissussa viime kesänä, jolloin olimme viikonlopun Barcelonassa ystäviemme häissä (btw oli ihanaaaaaa). Nyt alkaa taas tuntumaan, että tekisi todella hyvää parisuhteelle päästä jonnekin ihan vain kahdestaan, vaikkei meillä tässä mitään kriisejä olekaan. Onneksi kesä on vasta alussa ja tässä ehtii sporttailemaan Suomessakin, mutta jos edulliset lennot meinaa saada kannattaa olla liikkellä ajoissa.
Noin neljän päivän miniloma olisi juuri sopivan mittainen, jos lentoaika on kohtuullinen; Sen ajan pojat pärjäävät oikein hyvin vaikka isovanhempieni kanssa ja neljässä päivässä ehtii jo kivasti rentoutua. Lisäksi itselleni on tärkeää, että oikeasti lähtee johonkin, koska kotona tuppaan koko ajan hösäämään jotain.

Minua kiinnostaisi kovasti myös oikein sporttinen pidennetty viikonloppu! Viikonloppuun voisi sisältyä ihanan terveellisen aamupalan jälkeen lenkkeilyä kauniissa maisemissa, joogaa, kuntosalia, melontaa, ratsastamista tai jotain muuta. Joko niin, että hotellissa on kunnon kuntosali tai sitten lähellä voisi olla jokin hyvä, mutta suht edullinen kuntokeskus.
Ai niin ja se tärkein jäi mainitsematta. Eli aurinko! Siitä en voi joustaa! Kuumaa en niin välttämättä kaipaa, mutta syyskuussa Suomessa alkaa jo ikävöimään aurinkoa.

Itse olen sellainen persoona, etten juuri välitä löhöämisestä. Mulle sen takia esimerkiksi auringon ottaminen poolilla on vähän pitkästyttävää. Usein uima-altaat ovat niin pieniä, että niissä matkan uiminen ei onnistu, vaikka sekin maistuisi näin entisenä kilpauimarina.
Kävelen reissussa mielelläni paikasta toiseen jos olen liikkeellä ilman lapsia. Viime Alicanten reissusta jäi vähän harmittamaan se, etten ottanut kunnon lenkkeilykamoja mukaan! Siellä olisi ollut käytännössä ihan hotellin vieressä aivan upeat lenkkeilymaisemat vuoren huipulle. Jos meinaat joskus matkata Alicanteen, niin varaa siis lenkkarit matkalaukkuun!

Nykyään on paljon saatavilla jo järjestettyjä treenileireijä, mutta olen hieman skeptinen; Jaksaisinko aikataulutettuja treenejä lomalla? Tai jaksaisinko koko ajan ylipäätään treenata kovaa? Joogaretriitti vois puolestaan olla ihan mun juttu, mutta mies tuskin siitä ihan hirveesti jaksaa innostua. Nykyään tosin monen hotellin valikoimaan kuuluu jo ohjattuja tunteja.

Huh, tässähän oikein innostuu! Täytyypä alkaa tutkailemaan vaihtoehtoja. Kuulen mielellänne vinkkejä, mitä kaikkea sporttista ulkomaanlomalla voi ja kannattaa tehdä jos ja kun liikkeellä on ilman lapsia!