Ihanaa mennä maanantaina töihin!!!

 

Blogissa näkyvät kuvat A-lehdet / Johanna Myllymäki

Työ, työnhaku ja ylipäätään oman unelmaduunin löytäminen on ollut aika kovasti mun mielessä tänä syksynä. Olen aktiivisesti hakenut uutta työtä, mutta kuten teistä varmasti todella moni tietää, niin nykyään työn hakeminen käy melkein työstä; Viimeisen päälle hiotut työhakemukset ja CV (tietysti tyylikkäällä ja modernilla ulkoasulla), esittelyvideot, haastattelut, omien vahvuuksien jatkuva analysointi, LinkedInin päivittäminen ja ylipäätään kiinnostavien työpaikkojen skannaus on melko aikaavievää puuhaa! Huomasin aika nopeasti, että olen aika pihalla siitä, millainen prosessi on kyseessä. Olen hakenut viimeksi töitä vuonna 2011 ja silloin pääsin aika nopeasti töihin ja AIVAN tavallisella word-pohjaisella hakemuksella. Nykyään sellainen hakemus saisi rekrytoijalta 0,1s. katseluaikaa.

Mulla on sinänsä onnellinen tilanne, etten ole koskaan ollut työtön, enkä työttömäksi jää nytkään. Mulla on töitä joko nykyisessä työpaikassani kevääksi ja ainahan voin tiukan tilanteen tullessa hakea myös vanhaan työhöni hätäkeskuspäivystäjäksi (jossa on tällä hetkellä suuri työvoimapula). Olen sitäkin vaihtoehto käynyt mielessäni läpi, mutta en osaa vielä erottaa onko se vain joku ”epätoivon hetkellä saatu päähänpisto”, vai kiinnostaako työ minua oikeasti.
Työ liikunta-alalla ei ole täysin poissuljettu, mutta oon ohjannut jo niin pitkään, että en ehkä saa siitä enää samalla tavalla irti, mitä joskus. Muistan joskus ajatelleeni, että esimerkiksi ryhmäliikunnan ohjaaminen on vaan maailman parasta! Haluan silti ehdottomasti tehdä jatkossakin asiakaspalvelua tavalla tai toisella, koska olen siinä hyvä. Haluaisin myös lisää vastuuta ja haasteita työssäni.

Silti oon alkanut miettiä, että onkohan se ajatus ”unelmaduunista” vaan joku lottovoiton kaltainen haihatus, mikä meidän suomalaisten päähän on istutettu?

Mikä on se mahdollisuus, että löydän oikeasti duunin, joka on unelmieni täyttymys? Onko sellaista edes olemassa? Varsinkaan kun en oikeasti edes tiedä mitä haluaisin aivan tarkkaan tehdä. On niin paljon asioita joista pidän ja joissa olen ihan hyväkin. Esimerkiksi kaikenlainen organisointi, järjestely, koordinointi ja ”järjestyksen pitäminen kaaoksessa” on vahvuuksia. Mutta mikä sitten olisi se unelmaduuni, sitä en tiedä.
Vaikka mun nykyinen duuni ei ole mikään unelmaduuni varsinaisesti, niin se on kuitenkin ihan kivaa hommaa. Pitääkö työn tarjota haasteita ja suurta nautintoa? Entäs jos se on vaan ihan okei?

Oon miettinyt, että miksi lopulta olen tähän vallitsevaan tilanteeseen tyytymätön? Yhtä hyvin voisin jäädä nykyiseen duuniini, opiskella työn ohessa amk-opinnot loppuun ja joku kaunis päivä saada toivottavasti vakituisen paikan. Ja that’s it. Ei mitään suuria tunteita pelissä, mutta ainakin pysyvä työ! Ehkä maanantaisin ei aina jaksaisi mennä töihin, mutta ainakin toisinaan olisi ihan mukavaa. Haluaisin muuten tavata sen ihmisen, jonka mielestä on ihan huippua mennä joka maanantai töihin!

Onko sulla aina sunnuntaisin sellainen fiilis, että JES – ihan mahtavaa päästä huomenna duuniin?!
Oletko löytänyt unelmaduunisi?

Mikä tekee täydellisen treenin?

*Sisältää mainoslinkkejä

*Postaus sisältää mainoslinkkejä

Aloin eilen ennen treenaamaan lähtöä etsimään kadonnutta Tafferin vetoremmiä. Se on nyt toista viikkoa jossain tosi hyvässä piilossa ja olen vaan toivonut, että se tupsahtaa jostain yht äkkiä eteeni! Keksin tämän postausaiheen juuri kadonneen vetoremmin takia, koska ne ovat yksi erittäin tärkeä osa onnistunutta treenikokonaisuutta: Hyvät vetoremmit!

Tappaja-ilmeellä :D !!!
Tappaja-ilmeellä 😀 !!!

Mitä sitten vaaditaan täydelliseen treeniin?
Jos lähdetään ei materialistisista asioista, niin itselläni ruokailu ennen treeniä vaikuttaa paljon siihen, mitten koko homma tulee menemään. Ruokailu on todella yksilöllinen juttu ja siinä missä joku vetää kunnon pasta carbonarat ennen punttia, niin toinen tyytyy juomaan kupin kahvia banaanin kera. Itse kuulun mieluummin ehkä jälkimmäiseen porukkaan. Eilen söin niittäin noin reilu tunti ennen treeniä lanttulaatikkoa (meillä ei ollut mitään jääkaapissa…that’s why…) ja olo oli semisti tukkoinen kun pääsin salille. Ei hyvää evästä ollut lanttulaatikko ennen treeniä siis.

Treenin ajankohdalla on myös erittäin suuri merkitys. Jos saisin valita mieleni mukaan, niin treenaisin 12-14 aikaan, jolloin olen parhaimmillani (muutenkin kuin ulkonäöllisesti, heh heh). Silloin aamusta ja heräämisestä on mennyt sen verran aikaa, että kroppa on ehtinyt energisöityä ja aamupala sulaa riittävästi. Syön nimittäin välillä aika ison aamupalan, jonka sulamiseen menee muutama tunti. Mieluiten siis treenaamaan aamupäivällä tai heti keskipäivän jälkeen!
No, käytännössä pääsen kuitenkin lähes aina salille vasta klo.18 jälkeen. Joskus tiukan paikan tullen saatan jaksaa raahautua vielä ysinkin aikaan, mutta siihen aikaan on turha odottaa enää ihmeitä.

Reebok Nano 5.0
Reebok Nano 5.0 TÄÄLTÄ*

Mitä tulee kamaosastoon, niin tärkeimmät ovat kengät, langattomat kuulokkeet ja vetoremmit. Ja tässä järjestyksessä! Vertailin taannoin blogissa eri treenikenkiä ja harkitsin aivan liian kauan uusien treenikenkien hankkimista! En voi tajuta mikä niiden hankkimisessa oli niin ylivoimaisen vaikeaa??? No, nyt joulun alla kotiutin itselleni uudet Reebokin Nano 5set. Olen niitä vasta muutamia kertoja ehtinyt käyttää ja pakko sanoa, että vaikka ne ovatkin 10 kertaa paremmat kuin entisen Nike Freet, niin en ole täysin vakuuttunut – VIELÄ! Jostain syystä vasen kenkä vähän hankaa jalkapöydän päältä kun pohja taittuu. Kokeilen niitä vielä kerran ja jos ne ei ala tuntumaan omilta, niin myyn ne ja kokeilen jotain toista mallia. Ehkä hankin jalkatreeniin kunnon painnonnostokengät, esim. Adidas Powerlifterit*. Niken Metconeista on nyt tullut aivan die for -väri, eli musta jossa ruusukultaiset yksityiskohdat! Jostain syystä kulta yhdistettynä mustaan ja valkoiseen miellyttää eniten omaa silmää. Olisi ehkä paras vuorotella kaksi kenkiä ja pitää ainakin jumpissa ihan omat kengät.nike_metcon_2

puma_pulsextnike_dualfusionLangattomien kuulokkeiden hankkimisestakin olen täällä blogin puolella jauhanut. Päädyin ostamaan reissusta jotkut halvat kopiot, jotka palvelikin ihan ok:sti siihen asti, kunnes johto meni yks kaks poikki! Ai mitä, eikö muka 20€:lla saa laatua???
Nyt mulla on ollut lainassa miehen Senz-merkkiset kuulokkeet, mutta ne ovat vaan jotenkin tosi hölmön näköiset pääässä. En tiedä kuinka relevantti tällainen asia nyt on, mutta rumat mitkä rumat. Kaverini sai joululahjaksi Bosen langattomat kuulokkeet, joten kuuntelen nyt hänen kommenttinsa niistä. 170€ on kyllä TODELLA rapsakka hinta kuulokkeista….

Send langattomat kuulokkeet
Send langattomat kuulokkeet
Tafferin vetoremmit
Tafferin vetoremmit

Mutta tällainen oli mun ”vaatimuslista” onnistuneen treenin toteutumiselle! Toivotaan nyt, että löydän sen toisen vetoremminkin jostain. Eilen piti nimittäin kaivaa vanhat old school-remmit kaapista ja aika kömpelöt ne on kun on tottunut niihin helppoihin läpyskä-mallisiin. Voin kyllä erittäin erittäin lämpimästi suositella noita Tafferin vetoremmejä ja voin vannoa, että ovat jokaisen euron arvoiset. Ja kotimaiset!!! Kun kerran treenaa noiden kanssa, niin on myyty!

Mitkä on edellytyksen teillä onnistuneeseen treeniin??

Ps. Skypevalmennukseen paikat ovat täyttyneet nopeasti ja otan vain 5 valmennettavaa kerrallaan! Laita sähköpostia jos olet kiinnostuntut joko etävalmennuksesta tai live-tapaamisesta, niin tehdään yhdessä sinulle sellainen ruokavalio ja treeniohjelma, jolla saat tuloksia ilman klo.05 aamulenkkejä ja nälkiintymistä 🙂 .