Suurin tavoitteeni 35-vuotiaana!

Tämä postaus mun piti julkaista jo viime kuussa, kun mittariin kilahti maagiset 35-vuotta! Synttäreihin ei sisältynyt juurikaan dramatiikkaa, vaan juhlinnat hoidetaan varmaan ensi kesänä alta pois.
35 vuotta tuntuu paljolta, vanhalta ja aikuiselta. Kääk, olenko jo aikuinen??

 

Oon miettinyt miten voisin olla taas piirun verran parempi ihminen 35-vuotiaalle itselleni? Mulla on ollut vuosien saatossa paljonkin isoja tavoitteita, mutta ne on ollu lopulta aika pinnallisia. Oon muistanut ne ehkä kaksi päivää ja se siitä. Nyt oon miettinyt oikeasti, millaisia muutoksia haluan elämääni.
Tavoitteet on tosi tärkeitä ja niitä kannattaa kirjoittaa ylös. Mikään ei omassa elämässä muutu, jos ei ole tavoitteita. Itse ainakin haluan kehittyä ja mulla on paljon unelmia tulevaisuuden varalle! Nyt iso juttu on ollut oma yritys ja sen kasvattaminen, mutta myös omaan hyvinvointiin panostaminen entistä enemmän tulee olemaan mun elämässä läsnä. Nyt kun me ollaan selvitty vauva-arjesta ja kaikki helpottuu koko ajan lasten kanssa, niin tässä voi miettiä omaakin hyvinvointia taas vähän kirkkaammalla päällä.

Mä en oo koskaan askarrellut unelmakarttaa, mutta tiedän, että moni varmaan teistäkin on tehnyt sen joskus. En oo ihan täysin selvillä siitä, kuinka se tehdään (jos sille nyt edes on mitään oikeaa tapaa), mutta aion tehdä kyllä oman unelmakarttani! Mun mielestä ihmisellä voi olla vähän suuruuden hullujakin tavoitteita, eikä ne oo kaikki lottovoitosta kiinni!
Mä oon myös hurahtanut tutkimaan vetovoiman lakia ja jos se ei sano sulle mitään, niin kannattaa katsoa vaikka youtubesta ”Law of adtraction”. Uskon 100% siihen, että oma ajattelu vaikuttaa siihen, millaisia asioita elämässä tapahtuu ja millaisena muut näkevät sinut ja potentiaalisi.

Liikuntaan mulla liittyy myös yksi tavoite – tai oikeastaan lupaus. Se on se, etten liiku enää kuin yhdestä syystä; Hyvinvoinnin ja hyvän olon takia. Haluan päästä suoritusmoodista pois ja miettiä pelkästään hyvää oloa. Liikun kun tuntuu oikealta ja koitan sisäistää, että mun ei tarvitse treenata laihtuakseni! Voin levätä kun väsyttää eikä tauko treenistä ole maailmanloppu. Koitan kuitenkin tehdä jotain liikunnallista joka päivä, siis edes kävellä tai venytellä. Etenkin nyt kun teen istumatyötä niin jokaisella liikutulla minuutilla on väliä, vaikka se olisi vain kevyttä liikuntaa. 

 

Mulla on ihan superhyvä fiilis siitä, mitä tulee tapahtumaan itselleni 35-vuotiaana. Mun mielestä sekin on vaan asennekysymys, odottaako juttuja innostuneena vai kauhulla. Mun suurin tavoite onkin olla aivan upee 35-vuotias ja saada aikaan huippuja asioita elämässäni. Ja tietysti pitää itsestäni huolta.

Kiitos Jutalle näistä ihanista kuvista♡.

Hei onkos mulla täällä paljon jo 35-vuotta täyttäneitä lukijoita? Joko ikä painaa??

5 asiaa, jotka haluan tehdä ennen kuin täytän 35!

Niin sitä vaan kilahti tänään 34-vuotta mittariin! 

Muistan, että joskus parikymppisenä luulin, että elämä on tyyliin ohi kun täyttää 35… Tai ihan viimeistään 40-vuotiaana!! Mutta vähänpä tiesin ja nyt nuo omat ajatukset lähinnä huvittaa! Olis jokseenkin ahdistavaa, että elämän ”best years” on välillä 20-30 ja sit voikin heitellä hyvästit ja lusikan nurkkaan.
Jos mietin itseäni ja elämääni tänä päivänä, niin olen erittäin tyytyväinen monella tavalla. Vanheneminen toki joskus mietityttää, mutta ainakin toistaiseksi (heh) oon vielä ihan soiva peli ja itseasiassa oon monessa suhteessa kehittynyt!
Mitä tulee ulkoisiin juttuihin, niin en tietty näytä enää tietty parikymppiseltä. Mutta huolimatta siitä, että en ole ruiskuttanut naamaani mitään täyteaineita, takapuolestani ei ole imetty rasvaa, eikä edes näköä ole korjattu laserilla, niin kroppa toimii hyvin ja peiliinkin kehtaa (ainakin useimmiten) kurkata!

Synttärit kuluivat melko perinteisessä merkeissä: Aamulla hemmetinmoinen kiire bussille (kuten aina…), töihin jne jne. Illalla oli vielä jumpat ja ihan kohta painelen unille!
Synttäripäivä sattui vielä niin hölmösti keskviikkoon, joka on viikon kiireisin päivä itselläni, että edes kakkukahveja en ennättänyt järjestää. Otetaan sitten vahinko ensi vuonna takaisin, kun 35-vuotta tulee täyteen. Nauroin päivällä kaverille puhelimessa, että kun hääprojekti on hoidettu kesällä alta pois ja elämässä vapautuu projektin mentävä aukko, niin eikun uusia pippaloita järkkäämään! 😀

Tänään vähän pohdin, että mitä asioita haluaisin vielä tehdä ennen kuin täytän 35-vuotta.. Eikä siis mitenkään niin, etteikö näitä nyt voisi tehdä sen jälkeenkin, mutta olkoot nämä nyt eräänlaisia ”uuden vuoden lupauksia”.
Lähdin kuitenkin aika matalan kynnyksen tavoitteista, eli tässä ei ole tarkoitusta keksiä parannusta syöpään eikä osallistua alastomat selviytyjät sarjaan (ja nuo kaksi asiaa samassa lauseessa kuulostaa kohtalaisen erikoiselta combolta…).

Ennen kuin täytän 35-vuotta meinaan….

  1. Käydä maassa, jossa en ole ennen käynyt
  2. Mennä naimisiin (miehen kanssa, jonka kanssa en ole ennen mennyt eeeehehe…)
  3. Tehdä sushia itse!
  4. Kokeilla jotain uutta lajia! Tiedän, vähän lame, mutta jollain oudolla tavalla tekis mieli käydä koittaa vaikka iltarastit tai soutaa sulkavan soutu… Noista kokemuksia??
  5. ???

Mutta mitä toi viitonen vois olla? Mun pää lyö tyhjää!

(Ja ei, en synnytytä ennen kuin täytän 35-vuotta. Jos joku sitä olisi meinannut ehdottaa…)