Ihanaa mennä maanantaina töihin!!!

 

Blogissa näkyvät kuvat A-lehdet / Johanna Myllymäki

Työ, työnhaku ja ylipäätään oman unelmaduunin löytäminen on ollut aika kovasti mun mielessä tänä syksynä. Olen aktiivisesti hakenut uutta työtä, mutta kuten teistä varmasti todella moni tietää, niin nykyään työn hakeminen käy melkein työstä; Viimeisen päälle hiotut työhakemukset ja CV (tietysti tyylikkäällä ja modernilla ulkoasulla), esittelyvideot, haastattelut, omien vahvuuksien jatkuva analysointi, LinkedInin päivittäminen ja ylipäätään kiinnostavien työpaikkojen skannaus on melko aikaavievää puuhaa! Huomasin aika nopeasti, että olen aika pihalla siitä, millainen prosessi on kyseessä. Olen hakenut viimeksi töitä vuonna 2011 ja silloin pääsin aika nopeasti töihin ja AIVAN tavallisella word-pohjaisella hakemuksella. Nykyään sellainen hakemus saisi rekrytoijalta 0,1s. katseluaikaa.

Mulla on sinänsä onnellinen tilanne, etten ole koskaan ollut työtön, enkä työttömäksi jää nytkään. Mulla on töitä joko nykyisessä työpaikassani kevääksi ja ainahan voin tiukan tilanteen tullessa hakea myös vanhaan työhöni hätäkeskuspäivystäjäksi (jossa on tällä hetkellä suuri työvoimapula). Olen sitäkin vaihtoehto käynyt mielessäni läpi, mutta en osaa vielä erottaa onko se vain joku ”epätoivon hetkellä saatu päähänpisto”, vai kiinnostaako työ minua oikeasti.
Työ liikunta-alalla ei ole täysin poissuljettu, mutta oon ohjannut jo niin pitkään, että en ehkä saa siitä enää samalla tavalla irti, mitä joskus. Muistan joskus ajatelleeni, että esimerkiksi ryhmäliikunnan ohjaaminen on vaan maailman parasta! Haluan silti ehdottomasti tehdä jatkossakin asiakaspalvelua tavalla tai toisella, koska olen siinä hyvä. Haluaisin myös lisää vastuuta ja haasteita työssäni.

Silti oon alkanut miettiä, että onkohan se ajatus ”unelmaduunista” vaan joku lottovoiton kaltainen haihatus, mikä meidän suomalaisten päähän on istutettu?

Mikä on se mahdollisuus, että löydän oikeasti duunin, joka on unelmieni täyttymys? Onko sellaista edes olemassa? Varsinkaan kun en oikeasti edes tiedä mitä haluaisin aivan tarkkaan tehdä. On niin paljon asioita joista pidän ja joissa olen ihan hyväkin. Esimerkiksi kaikenlainen organisointi, järjestely, koordinointi ja ”järjestyksen pitäminen kaaoksessa” on vahvuuksia. Mutta mikä sitten olisi se unelmaduuni, sitä en tiedä.
Vaikka mun nykyinen duuni ei ole mikään unelmaduuni varsinaisesti, niin se on kuitenkin ihan kivaa hommaa. Pitääkö työn tarjota haasteita ja suurta nautintoa? Entäs jos se on vaan ihan okei?

Oon miettinyt, että miksi lopulta olen tähän vallitsevaan tilanteeseen tyytymätön? Yhtä hyvin voisin jäädä nykyiseen duuniini, opiskella työn ohessa amk-opinnot loppuun ja joku kaunis päivä saada toivottavasti vakituisen paikan. Ja that’s it. Ei mitään suuria tunteita pelissä, mutta ainakin pysyvä työ! Ehkä maanantaisin ei aina jaksaisi mennä töihin, mutta ainakin toisinaan olisi ihan mukavaa. Haluaisin muuten tavata sen ihmisen, jonka mielestä on ihan huippua mennä joka maanantai töihin!

Onko sulla aina sunnuntaisin sellainen fiilis, että JES – ihan mahtavaa päästä huomenna duuniin?!
Oletko löytänyt unelmaduunisi?

Missä ammatissa EN voisi toimia!

*Sisältää mainoslinkkejä

*Postaus sisältää mainoslinkkejä

Sain taannoin (okei, siis tammikuussa..) haasteen Hei meillä valvotaan -blogin kirjoittajalta (jonka nimeä en ANTEEKSI edes tiedä!), että kirjoittaisin blogiini missä ammateissa en haluaisi toimia. Tätä piti oikein pohtia ajan kanssa ja postaus osui siinä mielessä kyllä hyvään saumaan, että olen paljon mietiskellyt mikä työ voisi olla tulevaisuudessa mua varten. Pysynkö liikunta-alalla vai lähdenkö suuntamaan seuraavaksi esimerkiksi nanogeologian tai verisuonikirurgian mukaansatempaavaan maailmaan…?

Housut Casall TÄÄLTÄ / Paita Even&Odd TÄÄLTÄ

Pieni ”disclaimer” kuitenkin tähän alkuun; En halua missään nimessä dissata mitään näistä seuraavista aloista tai ammateista ja tärkeää on, että jokainen tekee sellaista työtä mistä tykkää! Ja vaikka ei tekisikään, niin ei työ määritä ihmistä välttämättä millään tavalla. Minusta on kuitenkin tosi mielenkiintoista miettiä mistä syistä en haluaisi tehdä jotain työtä tai miksi en mielestäni sopisi jollekin alalle. Usein se on myös ihan luonne- ja persoonakysymys. Kaikenlaisia ammatteja kuitenkin tarvitaan ja itsekin olen ollut töissä 16-vuotaasta asti käyden läpi melkein kaikki matalapalkkaiset ammatit.
Tässä kuitenkin lista niistä ammateista, joihin minua ei saisi töihin (ainakaan enää!).

1 Kylmävaraston työntekijä

Pelkkä ajatus saa mut hytisemään! Vihaan palelemista ja kylmyyttä ja ajatus siitä, että joutuisin työskentelemään kylmässä on vaan liikaa. Ei kiitos.

2. Lastentarhan opettaja/ohjaaja

Lasten kanssa työskentely ei ole oikein mun juttu. En ole mikään ”lapsifani”, vaikka omia lapsia mulla onkin. Lisäksi en kestä jatkuvaa melua ja kiljumista, eli oon jotenkin normaalia herkempi sellaiselle. Mun stressitasot nousisi sellaisessa härdellissä liikaa! Arvostan päiväkodeissa työskenteleviä aivan hurjasti ja työ on vaativaa, eikä todellakaan sovi kenelle tahansa!

3. Taksikuski

Jos olette lukeneet blogiani, niin saatatte ymmärtää miksi mua ei saisi taksikusksi. Toisaalta sitten taas.. Kyllähän ajokokemus työssä karttuisi ja siihen tulisi tietynlainen varmuus. En tiedä onko työn epäkiinnostavuus oikeastaan edes siinä ajamisessa, vaan ehkä enemmänkin yksitoikkoisen istumatyön tekeminen on se joka ei houkuttele!

4. ”Virastoduuni” alalla, joka ei kiinosta (tievirasto tms)

Paperinpyörittely virastossa joka ei kohtaa yhtään kiinnostuksen kohteitani olisi ihan painajainen!

5. Vahtimestari

Varmasti vahtimestareitakin on monenlaisia ja työtehtävät vaihtelee. Mutta lähinnä sellainen tilojen ”valvominen” ja ovien avaaminen/sulkeminen kuulostaa joo ehkä helpolta ja ei-kuormittavalta, mutta en tuntisi, että antaisin siinä työssä täyden potentiaalini.

6. Lastensuojelussa työskentely

Ei, ei ja ei. En vaan mitenkään pystyisi! Lastensuojelutyössä on varmasti haastavuudeltaan eritasoisia tehtäviä, mutta etenkin akuuteissa keisseissä toimiminen (kuten huostaanotto) työskentely olisi mulle henkisesti aivan mahdotonta! En tiedä montaakaan niin vaativaa tehtävää kuin tämä työ ja suoraan sanottuna ihmettelen, kuinka nämä ihmiset pysyvät psyykkisesti kasassa (etenkin jos on omia lapsia)? Äänestin menneissä kunnallisvaaleissa sellaista henkilöä, jolle lastensuojelu ja sen parantaminen suomessa oli yksi teemoista, koska tilanne etenkin PK-seudulla on katastrofaalinen. Silmiään ei pidä sulkea, mutta tässä on sellainen työ, johon en kykenisi.

7. Puhelinmyynti

Ihan ekaksi sanon, että olen tehnyt puhelinmyyntiä (tai no oikeammin varainkeruuta puhelimitse). Jo pelkästään myyntityö työnä on haastavaa ja sopii erittäin harvalle. Ja kun sen tekee puhelimessa, niin siinä loistaa aniharva! Ihmisten asenteet puhelinmyyjiä kohtaan ovat karseita ja myönnän, etten itsekään jaksa aina viedä keskustelua kovin pitkälle. Olipa kyseessä sitten lehtimyynti, sukat, alusvaatteet tai omega 3-kapselit, niin kiitos ei.

8. Baarimikko

Olen ollut tarjoilijana pizzeriassa nuorempana, mutta baariin en koskaan päätynyt töihin. Yötyö ja humalaisten ihmisten kanssa työskentely on jo pari sellaista vaatimusta, joiden takia en haluaisi olla töissä baarissa. Lisäksi epäilen, että en pystyisi työskentelemään niin meluisassa ympäristössä.

9. Risteilyaluksen siivooja

Siivoustyö on ihan jees ja siitäkin mulla on kokemusta. Mutta risteilyaluksilla en kyllä pystyisi siivoamaan. Työ vaan yksinkertaisesti kuulostaa siltä, että ei ole sellaista likaisen työn lisää, joka mulle ainakaan tässä elämäntilanteessa riittäisi. Siivoustyö muuten voisi olla ihan jees, etenkin kotisiivous (jos vain ihoni puolesta se olisi mahdollista).

10. Hieroja

Olen puoliksi yrittäjäperheestä eli äitini on ollut aina yrittäjä ja yli 25-vuotta hänellä oli oma fysikaalinen hoitolaitos, jossa hän toimi hierojana. Olen nähnyt siis hyvin läheltä, mitä hierojan työ on ja millaista tällä alalla yrittäminen on. Äitini rakasti työtään ja oli siinä hyvä. Itse kuitenkin myönnän, etten tunne pätkääkään vetoa tai kiinnostusta alalle! Työ on aika rankkaa fyysisesti, aika yksipuolista ja tiedän, että kyllätyisin nopeasti.

 

Nyt olisi kiva kuulla, että missä ammateissa te ette haluaisi toimia?
Haastan myös kaikki FF:n bloggarit kirjoittamaan tästä aiheesta omiin blogeihinsa, olisi tosi mielenkiintoista lukea 🙂 !