Millainen on kauniin ja hyvinvoivan näköinen nainen?

 

Luin tänään Ainon blogista mielenkiintoisen postauksen. Aino oli haastatellut kymmentä miestä liittyen naisen ulkonäköön ja ulkonäköpaineisiin. Eli millainen nainen on kaunis ja kuinka ”tikissä” naisen pitää olla, ollakseen mielenkiintoa herättävä.

 

Itse voin sanoa ihan rehellisesti, että tottakai minuakin kiinnostaa mitä mieltä mieheni on ulkonäöstäni! Samalla tavalla se kiinnosti silloin 8-vuotta sitten, kuin nytkin. On ihanaa kuulla olevansa kaunis ja haluttava, sitä ei varmaan kukaan voi kieltää! En ole todellakaan mikään huippumalli ja esimerkiksi tissini ovat lähempänä niitä nahkarukkasia, kuin ilmapalloja 😀 . Minusta tuntuu silti, että se vaivaa usein enemmän minua, kuin miestäni. En tiedä voinko sanoa tavoittelevani kauneutta, mutta ehkä oma tavoitteeni on näyttää ensisijaisesti hyvinvoivalta! Ja siihen mä rohkaisen kyllä kaikki pyrkimään!

Meillä on miehen kanssa samanlaiset elämänarvot ja -tavat, joten en usko, että edes tulisi sellaista tilaisuutta että toinen meistä lopettaa välittämästä terveydestään ja ulkonäöstään. Tärkeintä on viihtyä omissa nahoissaan ja tuntea, että voi elää rentoa elämää, joka ei tähtää vain tietynlaisen ulkonäön ylläpitämiseen . En silti koskaan kuuntelisi jotain ”vaatimuksia” esimerkiksi laihuuden suhteen, saati antaisi toisen ihmisen määritellä milloin olen kaunis ja milloin en. Päätän sen itse.

Moni ajattelee, että miehet esimerkiksi pitävät todella treenatuista naisvartaloista, mutta mitä olen keskustellut mieheni tai hänen veljensä Oskarin kanssa, niin asia ei (ainakaan heidän kohdallaan) pidä paikkaansa! Eikä he tosiaan itse ole mitään ”maailman viimeisiä sinkkumiehiä”… Itse ajattelen, että terveen näköinen keho ei ole välttämättä edes kovin treenattu keho! Itsestään huolta pitäminen on muutakin kuin salilla tuntien hikoilu ja rääkki. Liikunta-alalla olevat valitettavasti usein helposti luulevat, että kaikkien tavoite on ulkonäön muokkaaminen kovalla treenillä.
Jotenkin naiseuteen kuuluu muodot ja kurvit, mutta nykyään kurveja pitäisi olla vain tissien ja perseen kohdalla 😀 . Tää on etenkin meille suomalaisille naisille vähän kohtuuton vaatimus, koska meillä on luonnostaan aika leveät lantiot. Itsekin kuulun tähän ryhmään. Mun ennustus on muutenkin, että pepunpumppaus-trendi alkaa olemaan yhtä ohi kuin ripsipidennykset. Luonnollisuus on tulossa takaisin ja salilla voi alkaa tehdä muutakin kuin lantionkohotusta kuminauha polvien ympärillä ja pakarapumppauksia 20kg nilkkapainot jaloissa….
Liikutaan enemmän hyvinvointi, kuin melonin kokoiset pakarat mielessä!

Itse kiinnitän huomiota ihmisessä omaperäiseen kauneuteen. Ei ole oikeastaan väliä onko pitkä tai pätkä, laiha tai tukeva. Sen ymmärtämisen myötä oon myös oppinut hyväksymään oman naamani helpommin.
Joku yksittäinen juttu voi olla ihmisessä se, mikä herättää mielenkiinnon; Itse kiinnitän aina helposti huomiota pisamiin, paksuun tukkaan, johonkin tosi  hyvin kantajalle sopivaan vaatteeseen tai vaikka vaan lempeään hymyyn! Ehkä osaksi sillä on ollut vaikutusta, että nykyään ohjaan paljon vähemmän ulkonäkökeskeisessä ympäristössä liikuntaa kuin ennen. Musta on ihanaa nähdä liikkumisen riemua, eikä sillä kropan mallilla ole mitään väliä. Tietyssä ympäristössä se käsitys ”normaalista” alkaa todellakin hämärtyä!
Toivon kovasti, että ulkonäkötrendi menee sallivampaan ja etenkin luonnollisempaan suuntaan tulevaisuudessa! Sitä vauhdittaa, kun me naiset aletaan arvostamaan omaa ulkonäköä toisten kopioimisen sijaan!

 

Millainen ihminen teistä on kauniin ja hyvinvoivan näköinen? Onko treenattu kroppa kaunis, vai onko kropan mallilla väliä? 
Mitä ajattelette tosi ”laitetusta” lookista (rusketus, silarit, hiustenpidennykset, ripset, huulet ym)?

Pssst…. Kaipaatko hyvää fyssaria Helsingin keskustasta? Okei, myös TOSI mukavaa fyssaria? Kannattaa varata aika Oskarille Kampin Kiropraktiikkaan!