Kun kaikki on mahdollista niin….

Sain jo jokin aika sitten tosi hyvän postaustoiveen lukijaltani. Hän pyysi mua jatkamaan lausetta: ”Jos kaikki olisi mahdollista niin…”. Koska en halua jossitella, niin halusin muuttaa hieman ajatusta. Nimittäin KUN kaikki on mahdollista, niin…
Mä uskon vetovoiman lakiin ja siihen, että vedän puoleeni sitä mitä ajattelen. Jos haluan onnellisuutta ja hyviä asioita elämääni, niin asioiden murehtiminen vain työntää niitä poispäin. Itse meditoin nykyään lähes päivittäin ja oon saanut siitä paljon apua asioiden käsittelyyn. Mulla on isoja unelmia ja tässä postauksessa kerron ne suurimmat. Mulla on elämässä jo paljon ihania asioita ja uskon, että paljon hyvää on vielä tulossa.

Blogin kuvat: Monna Pursiainen

Kun kaikki on mahdollista, niin…

… Asumme järven rannalla, maksimissaan 30min ajomatkan päässä Helsingistä. Tämä on ultimaattinen unelmani, enkä tule siitä varmaan ikinä luopumaan! Esimerkiksi Bodom -järven rannan läheisyys kiehtoo. Se on aivan ihanaa seutua! Asuuko joku teistä sielläpäin? Mitä tykkäätte alueesta?
Luonto, järvinäköala ja hiljaiset kesäillat auringonlaskua katsellen ovat sellainen ajatus, joka ei jätä mua rauhaan. Ruotsinkielinen koulu on sen verran lähellä, että pojat pääsisivät sinne pyörällä. Meillä tuo kieliasia ratkaisee paljon missä voidaan asua. Siksi Espoo voisi olla siinä mielessä sopiva vaihtoehto?
En haaveile mistään kartanosta, vaan aika tavallisesta omakotitalosta.
Ai niin. Siellä mun unelmien talossa on myös se Hakolan pinkki samettisohva.

Yritykseni Match by K on menestynyt ja meillä on satoja asiakkaita! Minulla on hyvä tiimi apunani, jotta voin keskittyä ainoastaan asiakkaiden tapaamiseen. Olen siis todellakin deittimaailman Jutta G 🙂 . Tämän ajatuksen pidän mielessä joka ikinen päivä!
Olen aina halunnut vaikuttaa ihmisten elämiin isosti ja siksi olen nyt unelma-ammatissani. Sen lisäksi haluan tehdä bisnestä, koska Suomessa on mielestäni liikaa mentaliteetti ”Mä nyt täällä piilossa vähän näperrän jotain.” Itse ajattelen, että mitä enemmän katsotaan, sitä parempi!

… Tapaan oman PT:n kerran viikossa, koska haluan pysyä fyysisesti hyvässä kunnossa. Treenaan hänen kanssaan kehittäen liikkuvuutta, lihaskuntoa, koordinaatiota ja keskivartalon hallintaa. PT voisi olla esimerkiksi Lupauksen Sara Nevalainen, koska pidän todella paljon hänen tyylistään ohjata. Sen lisäksi joogaan säännöllisesti, etenkin hotjoogaa ja ilmajoogaa.

 

… Lahjoitan joka kuukausi rahaa vähävaraisille Apuna RY:n kautta ja Heikki Hurstin toimintaan. Lahjoitan tälläkin hetkellä pieniä summia, mutta esimerkiksi 200€ joka kuukausi olisi mielestäni aika hyvä summa yhdeltä ihmiseltä. Vaikka meillä Suomessa on hyvä sosiaaliturva, niin paljon on täälläkin ihmisiä, joilla on isoja talousvaikeuksia elämässä syystä tai toisesta. Haluaisin myös olla mukana jossain toiminnassa, joka auttaa esimerkiksi velkaantuneita nuoria elämänhallinnassa.

… Matkustamme kerran vuodessa pidemmälle ulkomaanreissulle. Lähdemme jonnekin kauas sukeltamaan ja snorklaamaan. Tämä on tietysti mahdollista sitten, kun lapset ovat sen ikäisiä, ettei heitä tarvitsisi enää valvoa jatkuvasti. Vuokraamme oman veneen ja nauttisimme kirkkaasta vedestä ja auringosta yhdessä. Perheen kanssa matkustamisesta unelmoin valtavasti! Tosin sitten kun lapset on koulussa niin tämä on hankalampaa, muttei varmasti mahdotonta.

Tällaisista asioista mä unelmoin ja joka päivä menen niitä kohti. En ole koskaan ollut ihminen, joka kaipaisi elämäänsä jotain aivan ”överiä”, hienoja laukkuja tai viiden tähden illallisia. Mulle on tärkeää, että saan tehdä elääkseni jotain merkityksellistä ja nautin siitä mitä teen.

Olisi ihan kuulla mistä te lukijat unelmoitte? Onko siellä muuten muita jotka meditoivat tai tekevät mielikuvaharjoituksia? Olisi kiva koota vaikka pieni porukka ja vaihtaa ajatuksia.♡

Varo mitä toivot!

Olet varmaan joskus kuullut sanonnan ”Varo mitä toivot, koska se voi toteutua!”.

Mä oon osoittanut itselleni viimeisen vuoden aikana, että asia todellakin ON näin! Siksi haluan nyt jakaa tämän kokemuksen teidän kanssa. Mä en koskaan olisi voinut uskoa, millainen voima omilla ajatuksilla on kun haluaa jotain todella paljon!

Vielä viime vuoden syksyllä mulla ei ollut tarkkaa visiota siitä mitä tekisin työkseni tänä vuonna. Tiesin tavallaan mitä halusin: Halusin työn, jossa voin vaikuttaa työaikoihin itse. Halusin työn, jossa en joutuisi joka päivä tuhlaamaan työmatkoihin yli tuntia. Halusin työn, jossa voin suoraan omalla panoksellani vaikuttaa menestykseeni ja käyttää kykyjäni. Yksi tosi tärkeä kriteeri oli myös ihmisten auttaminen ja ylipäätään ihmisten kohtaaminen. Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä oli se, että halusin työn, jossa voin tienata mukavan toimeentulon. Olin todella väsynyt siihen, että lainan lyhennyksen ja laskujen jälkeen käteen ei jäänyt juuri mitään. Mielestäni elämässä pitää olla mahdollisuus myös matkustella ja välillä hemmotella itseään (ei aina tietenkään, vaan joskus).

Aloin tehdä mielikuvaharjoituksia, joissa kuvittelen itseni siihen tilanteeseen, kun mulla on jo tuollainen työ. En tietenkään tiennyt, mikä se työ on. Mutta kuvittelin sen tunteen… Laitoin silmät kiinni vaikka junassa istuessa ja menin sisään siihen oloon, joka mulla on kun teen sitä unelmieni työtä. Saatoin tuntea konkreettisesti, miten tyytyväinen olin sillä hetkellä.
Ja kappas vain! Nyt, juurikin tällä hetkellä istun kotitoimistossani, tehden juuri sitä työtä mistä unelmoin. En missään nimessä sano, että tämä olisi (tai on edelleenkään) helppoa, koska mikään asia ei tule vain unelmoimalla. Mutta kun itse uskoo johonkin, niin on valmis näkemään myös vaivaa sen eteen!

Toinen hyvä esimerkki on iho-ongelmat, jotka ovat olleet tänä vuonna aivan helvetilliset. Vielä alkukesästä mun kaula, silmäluomet, käsivarret, kainalot, vatsa ja polvitaipeet olivat aivan ihottuman peittämät. Jokainen atoopikko tietää, että kortisoni, takrilomuusi tai mikä tahansa muu rasva ei oikeasti paranna tai lopeta sairautta, vaan hillitsee (hetken) oireita. Aloin taas tekemään ”ajatustreeniä” jossa kuvittelen itseni tilanteeseen, jossa ihoni on parantunut.

En toki tiennyt miten kaikki muuttuisi, mutta halusin uskoa muutokseen (jopa näin 34-vuoden sairastamisen jälkeen)! Tästä sain voimaa ja tsemppiä niin, että aloin muuttaa ruokavaliota maidottomaan ja gluteenittomaan suunteen. Aiemmin en jaksanut pitää kiinni muutoksesta kuin viikon tai kaksi ja kaikki tuntui niin työläältä. No, ilmankos se muutos oli vaikeaa, kun omat ajatukset muistuttivat jatkuvasti ”Tuskin tämä auttaa, liian iso muutos, liian iso uhraus, jään niin paljosta paitsi…”. En voi liikaa sitä alleviivata, miten tärkeää on itse uskoa siihen, että asiat voivat muuttua ja ne muuttuu!
Ja pikku hiljaa, ehkä kuukauden jälkeen iho alkoi rauhoittua. Se on toki vielä kuiva ja pahimmilla kohdilla kestää viikkoja parantua. Mutta ihoni ei ole ollut ehkä vuosiin näin hyvä.

Muistakaa, että muutos lähtee siitä, että uskoo itseensä. Omien unelmien ääneen sanominen (ja jatkuva toistelu) on todella tehokas keino saada ne toteutumaan. Äläkä lannistu jos alussa olosi on vähän tyhmä tai koko homma tuntuu turhalta, koska ennen pitkää sinnikkyytesi palkitaan!