Onko meitä äitejä nyt syyllistetty tarpeeksi? No odottakaapas vaan!

Jos olette välttyneet blogeissa vellovalta ”läskit mutsit” -keskustelulta, niin onnittelen, aikamoinen saavutus! En yhtään ihmettele, että aika moni pahoitti mielensä, koska noh… Onhan se aina hienoa kun ihminen, joka ei tiedä yhtään mistä puhuu, puhuu siitä silti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että aina kyseessä ei ole aito huoli vaan eri motiivit. Meillä bloggaajilla on ihan vakkariaiheet, joilla saa postaukselle jakoja ja lukijoita, eli lisää rahaa suomeksi sanottuna! Kaikkien tunteita kuumentavien aiheiden käsittely on aina bloggarille helppo nakki. FF:ssä on paljon äitejä lukjoina (ja bloggaajina), joten oli ihan odotettavissa että kommenttiboxit laulavat.

Tässä kuvassa lapseni kaivaa miekalla nenää.

Itse en ota kantaa tähän lihomiskeskusteluun, koska lasten myötä oma tajuntani on laajentunut niihin mittasuhteisiin, että tajuan, että jos jokin asia on minulle helppoa, niin se ei sitä välttämättä ole toisille. Olenhan itse normaalipainoinen, joten se on varmaan sullekin yhtä helppoa?? Ai ei ole?
Ainoa vaan, että minulla on a) Hyvä tukiverkko (jota ilman elämäni olisi todella paljon erilaista) b) Saan nukuttua melko hyvin, (ainakin viisi yötä viikosta suht kunnolla) ja c) Liikun työkseni, joten painonhallinta on helpompaa siltäkin osin.

Ajattelin koota tähän vielä muita ihanan paljon tunteita herättäviä aiheita, joiden kommentointi blogeissa on nykyään muodikasta! Tässä ei varmaankaan ole ihan kaikki perus-moralisointiin kannustavat aihe-alueet, mutta ainakin hyviä sellaisia!

  • Imetys. Oh dear lord. Imetys on ainakin omasta mielestäni ihan hiton TYLSÄ aihe, koska kysymys on kumminkin vaan maidosta, jota tulee tissistä 😀 . Miten siitäkin jaksetaan aina repiä niin suuria tunteita? Vai onko tässä taas kysymys jostain omista täyttämättä jääneistä imetysunelmista, joka ajaa aukomaan päätä jollekin random bloggaajalle??? Itse en henk koht jaksa lukea en sitten ainuttakaan imetyspostausta.
  • Lasten hoito kotona vai päiväkodissa? Itsehän en jaksaisi millään olla kotona kolmea vuotta lasten kanssa, eikä niin ole tarkoituskaan. Silloin kun vanhemmat ovat töissä, lapset voivat olla kunnan järjestämässä hoidossa. Useimpien on kuitenkin pakko käydä töissä. Jos Helsingissä hoitaa yhtä lasta kotona, siitä tienaa nettona n.600€ (sisältää Helsinki-lisän). Toki pienituloisena on oikeutettu myös muihin avustuksiin. Mutta tuolla summalla harva kuitenkaan pärjää taloudellisesti, ellei ole säästöjä tai toinen vanhempi ok palkkaisessa duunissa. Toinen juttu on se, viihtyykö kotona. Kaikki eivät edes halua olla kotona ja pitääkö sitä hävetä?

  • Matkustelu ja miten lasten ”raahaaminen” eri paikkoihin on haitallista. Lasten kanssa on matkustettu aina, eli ei todellakaan ole mikään uusi juttu. On joko istuttu matkailuvaunussa 80-luvulla 12h päivässä että päästään leirintäalueelle, on menty Ruotsin risteilylle tai on matkustettu lentokoneella Teneriffalle. Onko jossain joku sääntö, että lasten kanssa pitäisi aina olla vain kotona??? Täällä kylmässä ja pimeässä???
  • Lasten TV:n katselu ja pelaaminen. En tiedä mikä on paljon ja mikä on vähän TV:n katsomista. Varmaan se, että lapset eivät leiki ollenkaan tavallisia leikkejä, vaan tuijottavat koko ajan jotain ruutua? Tämä aihe on meillä vähän pinnalla, koska lapset katsoisivat DVD:tä varmaan koko ajan jos antaisin! Pädi meillä meni rikki jo reilu vuosi sitten, eikä sitä ole korjattu. En uskalla antaa tuolle 5-vuotiaalle mitään pelejä pelattavaksi, koska pelkään, että hän ostelee satasilla jotain lisäosia peliin (okei, en tiedä miten se on mahdollista edes). Nykyään on helpompaa, kun lapsia on kaksi ja he leikkivät keskenään. Yhden kanssa on vähän sellainen meininki usein, että lapsen kanssa pitää olla jatkuvasti ohjelmatoimistona. TV on helppo lastenhoitaja ja kyllä, välillä siihen itsekin sortuu. Kyllä meillä lapset katsoo joka päivä jonkun aikaa TV:tä, lähinnä se on Pikku Kakkonen, Buu Klubben ja toisinaan DVD.

No niin, nyt alkaa tulla vaan ihan rehellinen mielipide noista edellä mainituista! Sana on vapaa ja moraalisaarnaus sallittua 😀 !

Relatkaa, kohta on taas maanantai!

Muutaman päivän päästä on joulu. Sitten voi huokaista helpotuksesta, kun kuusi on koristeltu, laatikot kokattu ja joka paikka kiiltää.

Tässä on meidän "jouluinen koti"....
Tässä on meidän ”jouluinen koti”….

Paitsi että…
Kyllä, huokaisen helpotuksesta! Mutta kaikki, siis ihan kaikki on joko tekemättä tai kesken ja paljon jää myös tekemättä. Onneksi en ole henkeen enkä vereen jouluihminen ja maanantaina voi nauttia vaikka alennusmyynneistä tai odotella piteneviä päiviä. Karmea hössötys yhden päivän takia, joka ei peruunnu, vaikka olisit ostanut lanttulaatikon kaupasta. Joka kyllä kannattaa ostaakin, koska se Saarioisten versio on niin hyvää, että vain hullu tekee itse.

Vielä eilen ajattelin, että miten hitossa tästä kaikesta selvitään? Lapset toista viikkoa kipeänä, koti kuin pommituksen jäljiltä ja  vain muutama lahjakin hankittu. Mutta sitten tulin siihen tulokseen, että joulu tulee ja menee ja murehtiminen on energianhukkaa, etenkin silloin kun sitä on välillä muutenkin rajallisesti.

Ryhmä Hau, missä olet???
Ryhmä Hau, missä olet???

Meillä on miehen kanssa takana pari ihan konkreettisesti ”hyvinvalvottua” viikkoa. Pienet nuhanenät ovat heräilleen monta kertaa yössä. Olin odottanut siivoojaa alkuviikosta kuin kuuta nousevaa tekemään meille joulusiivouksen, mutta hänet piti perua kun molemmat lapset olivat kuumeessa. Voi siis olla, että meillä on jouluaattona lattiat edelleen luuttuamatta. Mielestäni on hyvä, että tekee kaikista välttämättömimmät, eli tekee ruokaa ja pesee pyykit, jotta kaikki saa puhtaita vaatteita päälle. Maanantain tuli onneksi Sannan ruokakassi, joka säästi kaupparumbalta ja ruoat kuulosti hyvälle.

Treenaamisesta en jaksa edes puhua, saati että olisin jaksanut salille asti mennä! Olen ohjannut nyt vähän enemmän mitä suunnittelin ja kaksi viikkoa itsekin flunssassa oleena tuli todettua, että ei, liikunta ei ainakaan paranna siitä! Syöminen on jäänyt vähän retuperälle, koska tiedostan, että mun pitäisi syödä paljon enemmän. Vaa’an lukema on ennätysalhaalla, mutta pelkään pahoin, että painoa on lähtenyt myös lihaksista. Ensi vuonna tai heti kun tämä härdelli saadaan rauhoittettua alan syömään urakalla! Mun kroppa ansaitsee parempaa!20161221_110318

OLYMPUS DIGITAL CAMERATänään kävin A-Lehtien kuvauksissa ja suoraan sanottuna pelkäsin, että näytän zombielta! Mutta olin ihan tyytyväinen kuitenkin lopputulokseen. Tykkään yleensä aina ennen kuvauspäivää kuoria ja kosteuttaa ihon hyvin, laittaa rusketuksen ja päivittää hiusten värin. Tällä kertaa en tehnyt mitään noista. Olen yleensä tosi tarkka etenkin atooppisen ihoni kosteutuksesta, mutta viime päivinä olen mennyt ihan perus ihon puhdistuksella ja kosteusvoiteella. Kainalotkin olis pitänyt ajella, mutta niitä ei onneksi noissa kuvissa näy 😀 .OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mä keittelen nyt pojille spagettia ja mietin, josko tästä ikuisuusprojektista nimeltä koti sais edes jonkun pikkuhomman tehtyä päikkäreiden aikaan.
Ai niin ja mitä tulee niihin lahjoihin… Niin hankin mitä ehdin ja jaksan. Siinäkin yksi asia vähemmän mitä stressata! Uskon, että ihan jokainen meidän läheinen tämän asian ymmärtää… Siis ainakin toivottavasti.

Mites siellä valmistelut etenee, vai ootteko yhtä vaiheessa kuin mekin 😀 ???