Miksei voi vaan myöntää, että nyt just väsyttää?

*Postaus sisältää mainoslinkin

Katson puhelimen näytöllä jumppaavaa Kayla Itsinesiä. Kyykky, hyppy, kyykky, hyppy. Näyttää kivalta ja tehokkaalta. Ihan voisin jumpata vaikka tuossa metrin päässä sohvasta, jolla nyt makaan. Helppoahan se olisi kun jaksaisi. Vaan kun ei jaksa.

Miten voi olla, että sunnuntaina jo klo.14 olen jo aivan poikki? Kärsinkö mä jonkun hivenaineen puutteesta? Anemia? Liikaa hiilareita? Nukuinko kuitenkin liian vähän, vaikka sain nukkua koko yön vain yhdellä herätyksellä? Ei, kyllä sen täytyy olla vain tämä elämä, joka väsyttää juuri nyt!
En silti missään nimessä ole vain maannut koko päivää; Siivosin kodinhoitohuoneesta pyykkishown, lajittelin poikien vaatteet niin, ettei kaappiin jää liian pieniä vaatteita, laitoin uuden koneellisen tulemaan, tein varmaan 5kg kaalilaatikkoa ja pesin kuiva-ainekaapin. Onhan siinä jo aika paljon kaikkea, vaikkei omasta mieletä oikein mitään.

Aloitin keskiviikkona työt kokopäiväisenä liikunnanohjaajana, jotka jatkuu näillä näkymin joulukuun puoleenväliin. Tiedän, piti siirtyä pois jo alalta, mutta sain aika hyvän tarjouksen ja kivasta paikasta! Työ on päivätyötä paria iltavuoroa lukuunottamatta ja kk-palkka kuulostaa turvalliselta ajatukselta. Ainoa mitä taas mietin on työn fyysisyys, vaikka nyt mulla ei ole aivan tappotahti, eli n.3-5 jumppaa vain päivässä ja loppu on suunnittelu- ja toimistotyötä. En ehkä ota ollenkaan illoille ryhmäliikuntaa nyt syksyllä, koska on oikeasti opittava sanomaan ei, että kroppa ehtii palautua. Nyt vaan mietin, että meneekö homma taas siihen, että olen joka viikonloppu aivan puolikuollut…? Huomaan nimittäin selkeästi, että kroppa kaipaa enemmän aikaa ja lepoa kun on tälläinen työ. Kotona tekisi usein mieli vaan maata.
Eilen(kään) en jaksanut mennä salille ja koitin lohduttaa itseäni, että tein kaikkea muuta hyödyllistä (kuten selaisin mm. Zalandon aleja, jossa kaikista ostoksista saa -25% vielä tämän illan!!!!)* koska tarviin töihin uudet kengät.
Ajattelin, että huomenna sitten tuplainnokkaana bodaamaan! Nooo….. Innostus on kyllä tällä hetkellä paremminkin sanottuna -2! Ulkonakin oli koko päivän todella kaunis sää, mutta pääsin vasta viiden aikaan ulos kun mentiin koko jengi Haltialaan. 

Mun on jotenkin hirveän vaikea antaa itseni olla ihan luvan kanssa väsynyt! On tosi vaikea vain olla ja koen nopeasti huonoa omaatuntoa pelkästä löhöilystä! Sen takia meen mieluummin lomalle ulkomaille tai edes maalle, koska siellä en voi koko ajan säätää jotain. Eikö vaan voisi myöntää, että hei, nyt oon tosi väsynyt tästä viikosta ja nyt mun on lupa levätä? Onko pakko heti sille vapaalle päivälle sopia mielessään sellainen treeni, jossa kropasta revitään varmasti viimeinenkin energihiukkanen irti???

Mä tiedän, että oon ehkä itsekin bloggaajana ollut joskus syypäänä sille, miksi joku teistä saattaa tuntea huonoa omaatuntoa väsymyksestä. Multa on monesti kysytty, että miten hemmetissä jaksan liikkua ja syödä terveellisesti ”koko ajan” kaiken härdellin keskellä? Mun vastaus tulee tässä: EN AINA JAKSAKKAAN! En todellakaan! Olen välillä illalla aivan lopussa ja nukahdan usein jo lasten kanssa klo.9! Mulla ei vaan pysy silmät auki, koska oon painanu peräsuoli pitkällä koko päivän. Mä haluan oikeasti rohkaista teitä kaikkia ottamaan rennosti ja skrollatkaan äkkiä niiden jumppavideoiden yli 😀 ! Ei podeta huonoa omaatuntoa lepäämisestä!

PS. Vielä ehdit käydä jättämässä oman reseptivinkkisi eiliseen postaukseen!!

Muista painaa <3 jos tykkäsit! 

Elämää mättöviikonlopun jälkeen!

”Syötkö SÄ muka suklaakakkua??” kysyi siskoni perjantaina.
OH YES! Todellakin syön ja tämä todistaa sen, että näämme melko harvoin. Suurin osa lähipiiristäni tietää, että mä en koskaan kieltäydy kun tarjolla on herkkuja! Kakku, karkki tai keksi, give it to me!

Siskoni synttärikakku oli suklaata aika monessa kerroksessa 😀 !

Useimmille on tuttu käsite ”mättöpäivä” tai ”vapaasyöntipäivä”, jolloin poiketaan hetkeksi ns. normaalista ruokavaliosta. Itse kyllä kannustan sellaiseen terveelliseen ruokavalioon, jota jaksaa noudattaa päivästä toiseen ja siinä on kuitenkin liikkumavaraa. Muuten kituutteluun kyllästyy jo parissa viikossa. Joku punainen lanka ruokavaliossa kannattaa kuitenkin olla, koska se yleensä helpottaa arjessa ja auttaa myös painonhallinnassa, etenkin jos sen kanssa on vaikeuksia. Ruokarytmi, kasvikset ja riittävän isot annokset ovat kaiken a ja o. Välillä kannattaa kuitenkin relata, koska se terveellisyys ei saa mennä överiksi. Jos jokaista kaloria pelkkää, ollaan jo syömishäiriön ovia kolkuttelemassa.
Itse syön aika yksinkertaisen terveellisesti normaalisti, koska en jaksa arkena laitella kovin monimutkaisia ruokia. Herkuttelen myös vähän fiiliksen mukaan eli silloin kun tarjolla on jotain hyvää – harvoin kovin harkitusti. Saatan kotona ottaa muutaman karkin illalla tai syödä aamupalalla croisantin vapaapäivän kunniaksi. Homma ei lähde lapasesta ja osasyynä on juuri se, että en halua edes olla mikään 100% täydellisen #fitlife.

Latte + macaron-leivos = Täydellisyys

Aika harvoin tulee kuitenkin vedettyä monta päivää putkeen sellaista herkkufiestaa mitä viime viikonloppuna! Olin siskoni luona käymässä ja halusin jotenkin unohtaa ihan kaiken ja nollata kropan ja pään. Päätin, että otan koko viikonlopun rennosti ja otan myös vähän lomaa kaikenlaisesta terveyshörhöilystä eli jätin viherjauheet kotiin! Tulikin jo vähän korvista!!
Viikonloppuun ( ja pohjattomaan vatsaani) mahtui suklaakakkua, irtokarkkeja, suklaata, pannukakkua, hampurilainen, nachoja ja okei, yksi kanasalaatti! Söin just sitä mitä teki mieli ja kun pääsin yksin Tampereen keskustaan niin herkuttelin kahviloissa lateilla ja macaronseilla. Vielä ennen kotiinlähtöä hain Punnitse & Säästä -liikkeestä pähkin….Suklaapäällysteisiä pähkinöitä!
Mä myös tiesin, että kun yhden viikonlopun syö mitä sattuu, niin tällä viikolla on taas helppo palata vanhoihin, hyviksi todettuihin tapoihin. Siis sen jälkeen kun oon oikeesti piereskellyt koko viikonlopun hah hah!

Okei, siis voiko sanoa syöneensä hampurilaisen kun on syönyt tämän? Ei kannata mennä Tampereella Izakaya Nomuun ainakaan hampparille…. Oli kyllä aikamoinen pettymys, kun 50min odotuksen jälkeen tämä tuotiin eteen… Ja hintaa 11€!

Mulle ei ole olemassa oikeastaan ”hyvää” tai ”pahaa” ruokaa, koska kaikelle on aikansa ja paikkansa. Toki toinen ruoka tekee paremman olon kehoon kuin joku toinen ja se on itselleni aika hyvä mittari.
En söisi suklaakakkua kuin erityistapauksessa aamupalaksi, koska luultavasti illan ruokailut menisivät miten sattuu. Tarvitsen KUNNON aamupalan, joka pitää nälkää.
Ihan samalla tavalla en normaalisti käyttäisi viikon seitsemästä päivästä neljää herkutteluun joka viikko. Silloin saisin juosta joka päivä maratonin, jotta mahtuisin vaatteisiini!! Näin reilu 30v aineenvaihdunta ei ole enää parikymppisen luokkaa. Harvan systeemi kestää sellaista lautasmallia turpoamatta. Silloin tällöin voin kuiteskin vetää muutaman päivän överiksi 🙂 .

Kuinka helppoa/vaikeaa sulle on päästää irti niistä normaaleista ruokailutottumuksista, eli tuleeko koskaan vedettyä mitä sattuu useampi päivä??
Jos oikeasti voisit syödä mitä tahansa ilman ikäviä seuraamuksia, niin eläisitkö epäterveellisemmin kuin nyt?