Asiat, joista tulee arjen luxusta!

Terkkuja Tahkolta!

Täällä yksi aika HEMMETIN onnellinen mamma kirjoittelee teille! Saatiin aivan todella mukava yösija meille täältä Tahko Spa Suitesilta ja tilaa on riittävästi rentoutua. On vaikeaa päättää mikä on juuri nyt parasta; Se, että raskas viikko on lopussa vai se, että olen tässä ja nyt  mun siskon ja parhaan ystävän kanssa viettämässä kevään odotetuinta viikonloppua (yli tuhannen muun Extreme Runiin osallistuvan tyypin kanssa).

Viikko oli kyllä suoraan sanottuna helvetillinen. Tein tosi paljon ohjauksia mun entisessä työpaikassa, kun porukkaa on flunssan kourissa. Ja se kyllä tuntuu, ihan persuksissa asti! Sen lisäksi meidän nuorempi perintoprinssi on valvonut öisin sellaisia parin tunnin pätkiä. Ei kai siinä mitään, jos vois päivän vain makoilla sohvalla… Mutta kun huonoilla yöunilla vetää 3-4 tuntia jumppaa putkeen useampana päivänä, niin ihme että en itse makaa kuumeessa kotona. Luojan kiitos, olen terve ja valmiina Extreme Runiin!

Arjen luxusta

Kun sinkoilee ruuhkavuosien pyörteissä, niin todella arkisista asioista tulee yllättäen ylellisiä. Kokosin tähän vain muutamia juttuja, jotka mulle tuntuvat tänä viikonloppuna TODELLISELLE luxukselle!

  • Saan mennä tänä viikonloppuna nukkumaan ilman nukutusrumbaa! Toivottavasti siskoni ja paras ystäväni osaavat nukahtaa ilman ”Huuko lähtee yökylään” -iltasatua.
  • Nukun ja herään vasta 8 tuntia nukahtamisen jälkeen (enkä esim. 2h nukahtamisen jälkeen…)
  • Saan syödä karkkia ilman, että piilottelen pussia keneltäkään
  • Kun istahdan sohvalle, niin en nouse siitä heti ylös
  • Huoneistomme jääkaapissa on jääpalakone 😀

Nyt täytyy lopettaa, koska aion laittaa koneen kiinni ja vain olla!
Jos haluatte tietää miten täällä Tahkolla menee, niin päivittelen instaa (katrivee) pitkin viikonloppua.

Aurinkoa ihanat!

Miksei voi vaan myöntää, että nyt just väsyttää?

*Postaus sisältää mainoslinkin

Katson puhelimen näytöllä jumppaavaa Kayla Itsinesiä. Kyykky, hyppy, kyykky, hyppy. Näyttää kivalta ja tehokkaalta. Ihan voisin jumpata vaikka tuossa metrin päässä sohvasta, jolla nyt makaan. Helppoahan se olisi kun jaksaisi. Vaan kun ei jaksa.

Miten voi olla, että sunnuntaina jo klo.14 olen jo aivan poikki? Kärsinkö mä jonkun hivenaineen puutteesta? Anemia? Liikaa hiilareita? Nukuinko kuitenkin liian vähän, vaikka sain nukkua koko yön vain yhdellä herätyksellä? Ei, kyllä sen täytyy olla vain tämä elämä, joka väsyttää juuri nyt!
En silti missään nimessä ole vain maannut koko päivää; Siivosin kodinhoitohuoneesta pyykkishown, lajittelin poikien vaatteet niin, ettei kaappiin jää liian pieniä vaatteita, laitoin uuden koneellisen tulemaan, tein varmaan 5kg kaalilaatikkoa ja pesin kuiva-ainekaapin. Onhan siinä jo aika paljon kaikkea, vaikkei omasta mieletä oikein mitään.

Aloitin keskiviikkona työt kokopäiväisenä liikunnanohjaajana, jotka jatkuu näillä näkymin joulukuun puoleenväliin. Tiedän, piti siirtyä pois jo alalta, mutta sain aika hyvän tarjouksen ja kivasta paikasta! Työ on päivätyötä paria iltavuoroa lukuunottamatta ja kk-palkka kuulostaa turvalliselta ajatukselta. Ainoa mitä taas mietin on työn fyysisyys, vaikka nyt mulla ei ole aivan tappotahti, eli n.3-5 jumppaa vain päivässä ja loppu on suunnittelu- ja toimistotyötä. En ehkä ota ollenkaan illoille ryhmäliikuntaa nyt syksyllä, koska on oikeasti opittava sanomaan ei, että kroppa ehtii palautua. Nyt vaan mietin, että meneekö homma taas siihen, että olen joka viikonloppu aivan puolikuollut…? Huomaan nimittäin selkeästi, että kroppa kaipaa enemmän aikaa ja lepoa kun on tälläinen työ. Kotona tekisi usein mieli vaan maata.
Eilen(kään) en jaksanut mennä salille ja koitin lohduttaa itseäni, että tein kaikkea muuta hyödyllistä (kuten selaisin mm. Zalandon aleja, jossa kaikista ostoksista saa -25% vielä tämän illan!!!!)* koska tarviin töihin uudet kengät.
Ajattelin, että huomenna sitten tuplainnokkaana bodaamaan! Nooo….. Innostus on kyllä tällä hetkellä paremminkin sanottuna -2! Ulkonakin oli koko päivän todella kaunis sää, mutta pääsin vasta viiden aikaan ulos kun mentiin koko jengi Haltialaan. 

Mun on jotenkin hirveän vaikea antaa itseni olla ihan luvan kanssa väsynyt! On tosi vaikea vain olla ja koen nopeasti huonoa omaatuntoa pelkästä löhöilystä! Sen takia meen mieluummin lomalle ulkomaille tai edes maalle, koska siellä en voi koko ajan säätää jotain. Eikö vaan voisi myöntää, että hei, nyt oon tosi väsynyt tästä viikosta ja nyt mun on lupa levätä? Onko pakko heti sille vapaalle päivälle sopia mielessään sellainen treeni, jossa kropasta revitään varmasti viimeinenkin energihiukkanen irti???

Mä tiedän, että oon ehkä itsekin bloggaajana ollut joskus syypäänä sille, miksi joku teistä saattaa tuntea huonoa omaatuntoa väsymyksestä. Multa on monesti kysytty, että miten hemmetissä jaksan liikkua ja syödä terveellisesti ”koko ajan” kaiken härdellin keskellä? Mun vastaus tulee tässä: EN AINA JAKSAKKAAN! En todellakaan! Olen välillä illalla aivan lopussa ja nukahdan usein jo lasten kanssa klo.9! Mulla ei vaan pysy silmät auki, koska oon painanu peräsuoli pitkällä koko päivän. Mä haluan oikeasti rohkaista teitä kaikkia ottamaan rennosti ja skrollatkaan äkkiä niiden jumppavideoiden yli 😀 ! Ei podeta huonoa omaatuntoa lepäämisestä!

PS. Vielä ehdit käydä jättämässä oman reseptivinkkisi eiliseen postaukseen!!

Muista painaa <3 jos tykkäsit!