Halun muutoksia peilikuvaan, mutta en muutoksia lautaselleni!

Kun katsot peilikuvaasi, niin oletko tyytyväinen? 
Tuntuuko alusvaatteisillaan peilin edessä seisominen kiusalliselta, vai oletko ihan sinut kroppasi kanssa?

Sinä voit muuttua! Ihan varmasti! Ilmaiseksi se ei kuitenkaan tule. Ilman muutoksia, ei tule muutoksia. Kuka sen haarukan nostaa, jos et sinä itse?

activinstinct3 (1 of 1)

Olen lukenut tänäkin vuonna kymmeniä ja taas kymmeniä ruokapäiväkirjoja. Olen nähnyt snickers-aamiaisia ja alle 800kcal:n päivittäisiä energiamääriä paljon liikkuvilla ihmisillä. Vaikka ruokavalio olisi kuinka retuperällä tahansa, niin koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa veneen suuntaa. Pahinta on ”sitkun” ajattelu, koska aina tulee uusia viikonloppuja, juhlia, juhlapyhiä ja muita kissanristiäisiä!
Aina ei myöskään tarvita kallista pt:tä (tai halpaakaan) saati superdieettiä. Muutoksia voi tehdä myös itse, jos on rehellinen itselleen ja jättää olosuhteiden syyttelyn sikseen.

Ihan ensimäinen asia, jota suosittelen tekemään on pitää ruokapäiväkirjaa esimerkiksi viikon ajan, tai edes kolme päivää. Jo pelkästään tämä askel auttaa sua välttämään törkeimmät ylilyönnit, koska harvoin kukaan haluaa kirjoittaa päiväkirjaan ”aamupala: snickers, lounas: 0,5L cocis ja muroja, iltapala:1L jäätelöä”. Alat jo hyvin todennäiköisesti siinä vaiheessa kiinnittää huomiota siihen miten syöt ja MITÄ syöt.
Sen lisäksi ruokapäiväkirjasta kannattaa merkata punaisella värillä kaikki valkoista sokeria tai valkoista vehnää sisältävät ruoat. Jos punaisia merkkauksia on vain joinain päivinä, niin tilanne ei ole niin paha – hienoa! Mutta jos punakynää näkyy lähes joka aterialla, niin metsässä ollaan ja pahasti.
Sen jälkeen kannattaa ottaa vihreä väri ja merkitä kaikki vihannekset, marjat ja hedelmät. Niitä tulisi olla ihan vähintään kolme annosta päivässä, mieluiten viisi (eli joka aterialla). Ja vielä niin, että vihanneksia on enemmistö, sitten marjoja ja hedelmiä korkeintaan 1-2. Päiväkirjan perusteella on helppoa lähteä muuttamaan asioita, kun konkreettisesti tilanne on paperilla.aamupala3 (1 of 1)

Tässä vielä loppuun tärkeimmät vinkit, kun haluat muuttaa peilikuvaasi hoikempaan suuntaan;
– Pienet muutokset lautasella tuovat pitkän aikavälin muutoksia myös peilikuvaan. Jos mielit saada näkyviä tuloksia jo kuukaudessa tai kahdessa, on muutosten oltava radikaaleja myös lautasella! Siksi suosittelen pysymään aika ns. tiukassa ruokavaliossa edes joitakin viikkoja, jotta näät oikeasti mikä toimii ja mikä ei. 
– Älä luota pelkästään liikunnan lisäykseen, koska liikunnan lisäyksen myötä myös ruokahalu normaalisti kasvaa. Ja jos jatkat vanhoilla ruokailutottumuksillasi, niin paino voi jopa nousta.
– Älä perustele kaikkea lauseella ”Elämässä pitää olla nautintoja!”. Elämässä pitää olla muitakin nautintoja kuin ruoka!
– Mikä sinua motivoi? Ympäröi itsesi motivoivilla ihmisillä, kuvilla ja fiiliksellä! Itse seuraan instagramissa terveellisiä ruokasivuja, luen blogeja (täällä FF:ssäkin monia todella motivoivia terveelliseen ruokavalioon liittyviä blogeja) ja katson myös televisiosta aina, kun siellä on joku kiinnostava ohjelma tai sarja menossa! En malta odottaa, että Fitnesspäiväkirjat alkaa taas!
– Nää vaivaa ruokien valmistamiseen ja tässä kohtaa tarvitaan sitten vähän asennetta: Lopeta kiireen käyttäminen tekosyynä!!!!makaroniloota (1 of 1)

Voin kertoa, että mua hieman itseäni ”järkyttää” ajatus melkein kaksi vuotta kestävästä karkkilakosta… Mutta sitten taas toisaalta, onko asia loppupeleissä niin paha? Olen omasta mielestä petrannut nyt tosi hienosti makean suhteen ja sehän on itselläni ollut se suurin ongelma viime viikot. Sen lisäksi olen tehnyt kunnon terveyssmoothiet joka päivä ja syönyt oikein kunnon aterioita, jotta makeanhimokin on pysynyt paremmin loitolla!

Mikä sinulla on toiminut kaikista parhaiten ruokavaliomuutoksessa? Tarkka ohjelma? Vai pienet muutokset pitkällä aikavälillä?
Tsemppiä kaikille ruokavalion parannusprojekteihin 🙂 !

 

fityoutoo

11 vastausta artikkeliin “Halun muutoksia peilikuvaan, mutta en muutoksia lautaselleni!”

  1. Ruokapäiväkirjan pitäminen on oikeasti edullinen ja helppo tapa pitää ruokailut ja paino kurissa. Aina kun tuntuu, että taas ollaan sivuraiteilla olen pitänyt jonkun aikaa ruokapäiväkirjaa ja yleensä aina on myös syntynyt tuloksia. Sitten on taas tullut se surullisen kuuluisa nautintojen aika, viikonloppu mummolla tai reissu, syön nyt ja palaan taas ruotuun. Periaatteessa ihan ok, mutta jos haluaa tuloksia niin ei oikein toimi kun pari viikkoa syö nätisti, paino putoaa ja olo on hyvä. Sitten 4päivän reissun ajan syö kaiken ja kerää hetkessä kilot takaisin ja taas ollaan lähtöpisteessa. Olen itse juuri herännyt tähän, että aina on jotkut kissanristiäiset ja yritänkin nyt kovasti opetella hillitsemään ruokailua myös niissä. Tämä postaus tuli hyvään kohtaan ja aloitin taas ruokapäiväkirjan.

    • On ihan totta, että aika yllättävän lyhyen ajan vaatii loppupeleissä kaiken kovan työn tuloksen tuhoaminen. Valitettavasti! Vaikka kyseessä olisikin vain nesteen kertyminen, ei kenenkään motivaatiota nosta, että ensin pudottaa kiloja kuukausitolkulla ja sitten syö ne takaisin viikossa.

  2. Nykyään tuntuu oudolta, että olin nuorena 4 vuotta syömättä karkkia. Aika helposti se kuitenkin meni. Jossain vaiheessa oikeastaan unohti, että mitään karkkeja on edes olemassa. Vähän jo mietin jos aloittaisi uudestaan, on vuosi vuodelta tuon jälkeen kasvanut oma karkin popsiminen…

    • Neljä vuotta… Huh huh. Nyt toi kaksikin vuotta tuntuu aivan absurdilta, mutta hei – minkäs teet 😀 !

  3. Wau! Täytyy kyllä hattua nostaa jos kaksi vuotta meinaat karkkilakkoilla. En tiedä kuinka hyviä vinkkejä oot saanut siihen kun karkkihammasta alkaa kolottaan mutta suosittelen katsomaan Aino rouhiaisen sokeriton syyskuu haasteen herkkuvinkkejä. Myös anna mun treenaa Annalla on joitain terveysherkkuja joita ehottomasti kantsii kokeilla. 🙂
    Ruokapäiväkirjan kirjoittaminen on kyllä todella silmiä avaava tai ainakin itse huomasin paljon korjattavia asioita esim määrän ja ateriarytmin suhteen. Vaikka sitä kuvittelee syövänsä tarpeeksi mutta ite en ainakaan ikinä osannut kuvitella kuinka paljon sitä pitäis syödä.

    • Joo näin mä meinasin. Mulla paheena on ennemminkin suklaa ja jugurttirusinat toisin kuin karkit. Ja tässä lakossa on nimenomaan kyse ns. makeishyllyjen tarjonnasta. Eli missään totaalisessa MAKEANlakossa en aio olla. En siis meinaa kieltäytyä satunnaisista leivonnaisista tai raakasuklaasta.

  4. Moi! Voisitko kirjoittaa tekstin siitä, että miksi pitää syödä vihanneksia ja että mitä seurauksia siitä voi olla jos ei syö? Jotenkin olen tosi huono niiden syömisessä niin olisi kiva lukea muita perusteluita kuin että ”ovat terveellisiä” koska se ei auta mua ostamaan salaattia kotiin 🙁

  5. Ite inhoan ruokapäiväkirjoja suuresti! Olen toki huomannut ne toimivaksi itsellä, mutta on ärsyttävää kirjoittaa jokaikistä suupalaa. Helposti itselle käykin sitten niin, että jätän syömättä kun en jaksa kirjoittaa, ja kun en kuitenkaan halua tehdä sitä, että syön, mutten kirjoita.
    Nykyisin kyllä kiinnitän paljon enemmän huomiota siihen mitä syön (ja oikeastaan sen ansiosta olenkin pudottanut muutaman kilon painoa!), mutta välillä tulee niitä kausia edelleen kun haluaisin muuttaa kehoni koostumusta, mutta syödä silti sitä samaa 8sein tällöin myös huonompaa) ruokaa, ja yhtä paljon..
    Muutoksessa on toiminut lähinnä pienet muutokset pitemmällä aikavälillä niin, että ne ovat tulleet jäädäkseen. 🙂

    • On ihan totta, että ruokapäiväkirjan pitäminen ei ole kaikkien juttu. Jopa joidenkin asiakkaiden on ollut lähes mahdotona raapia sitä muutamaa päivää kokoon… Joskus olen pyytänyt asiakkaita myös kuvaamaan annoksiaan, jos kirjoittaminen tuntuu liian työläälle. Siitä nään ainakin silmämääräisesti esim annoskoot ja tietysti mitä asiakas on syönyt.

  6. Moikka! Halusin tulla kiittään kivasta ja motivoivasta blogista, ihan huippu! 🙂 Myös sen on kiva kun jokatoinen postaus ei oo mikää yhteistyöhässäkkä vaa semmosta perinteistä meininkiä, tykkään! 🙂 onnea tulevaan vauva-arkeen <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta