Hanki elämä!

Hellurei people!
Aloitan keskustelun perisuomalaiseen tapaan, eli puhumalla säästä! Jopa vahvasti likinäköinen on voinut huomata kevään saapumisen. Aivan luksusta aamulla herätä auringonpaisteeseen! Aurinkoa rakastan, mutta en todellakaan voi kehua olevani talvi-ihminen. Talveen liittyy vahvasti nimittäin eräs elementti, josta en pidä alkuunkaan. Eli kylmä.
Kuten olen jo ehkä tsiljoona kertaa sanonut, niin palelen herkästi. En myöskään tykkää liikkua talvisaikaan juuri ulkona ellei välttämätöntä, vaikka viime aikoina aamupuuppaa olenkin tehnyt ulkona osittain.
En myöskään ole sitä tyyppiä, joka aurinkoisena kevätpäivänä säntää ensimäiseksi jäälle kävelemään, puhumattakaan hiihtämisestä!! Pidätte minua varmaan outona, mutta paljon mieluummin menen salille hikoilemaan kun termarin kanssa siristelemään silmiäni jonnekkin pihalle. Pilkkiminen vielä menettelee. Siinäkin hommassa vaadin kuitenkin ehdottomasti a)minttukaakaon ja b)kilpailutilanteen paikan päälle :). Kuten joku nokkelasti olikin statustanu facessa tänään, että täydellinen ilma jättää 40km:n lenkki hiihtämättä! Samaa mieltä!
Lisäksi noiden koirien kanssa kävely on ihan tuskaa, koska pihalla on niin liukas ja tuo pikku elefantti ei osaa vielä olla vetämättä hihnassa. Tervetuloa nilkkamurtuma!

Mitä kisaprojektiin tulee, niin tällä viikolla on tapahtunut taas ihan mukavasti edistystä!! Valmentajani sadistiset keinot siis kannattivat ;). Nyt on sellanen fiilis, että olen taas ns.hyvässä putkessa. Toivotaan, että tämä putki jää päälle! Normaalistihan tuo ilmiö ei kyllä vie ketään ainakaan elämänsä kuntoon, mutta ehkä tätä voi kutsua nyt positiiviseksi kehitysputkeksi. Tällä viikolla harjoittelin myös poseeraamista koululla, jossa tarkoitukseen on kyllä ihan loistavat tilat! Homma alkaa sujua, jonka vuoksi aijon harjoitella vielä lisää.
Mitä punttitreeniin tulee, niin huomasin tällä viikolla, etten ole tehnyt taas viimeaikoina ehkä niin kovilla painoilla, mitä jaksaisin. Olen toki ollut joka treenin jälkeen rättipoikki, mutta varsinkin yläkropan treenissä olisi voinut viimeaikoina ladata vielä hiukan enemmän rautaa tiskiin. Painojen kanssa jää helposti junnaamaan ja sitä selittää itselleen, että dieetin takia treenipainot eivät nouse. Tämän asian minut sai tajuamaan itseasiassa eräs treenivideo (video tässä), jonka satuin katsomaan torstai iltana. Ja heti eilen päätinkin, että nyt ei jätetä mitään arvailujen varaan ja pääliikkeissä kuten ylätaljassa nousikin ihan kohtuu hyvin. Käytin myös pitkästä aikaa vyötä ja vetoremmejä. Huomisen tavoite on äheltää smith-kyykkyä kymmenen sarjan verran ja jos nörttibodari ja korson löysin jätkä vaivautuvat paikalle, niin ehkä otamme myös videomatskua todisteeksi!

Tämän postauksen otsikko johtuu muuten siitä, että eilen kavoin kaapin perukoilta sosiaalisen elämäni ja lähdin ruotsinlaivasimulaattoriin katsomaan yhtä lempibändiäni, eli Happoradiota! Ilmeisesti ystäväni alkavat jo hiukan huolestua lasittuvasta katseestani ja kuihtuvasta olemuksestani, joten on ihan kiva että minut halutaan vielä puoliväkisin raahata ihmisten ilmoille! Olin ensimäistä kertaa ”laivalla” ja valitettavasti paikka nyt ei ainakaan ensi kokeilun perusteella ehkä mene top kolmoseen :D… Jotenkin porukka ja etenkin illan kuumin joraushitti, eli rednexin cotton eye joe ( ja tietysti mambo number 5…)  olivat jollain tavalla söpöjä, mutta ehh…porukkaa oli kyllä moneen junaan, sanotaanko nyt vaikka näin! Mutta sinkkunaiselle aika pomminvarmaa osumaa luvassa, varsinkin jos ei kovin ronkeli ole. Harmi että alakerta jäi kokonaan kokematta.

Nyt pikaisille unille, koska sen jälkeen Tapanilan Erällä pomminvarmaa osumaa suoraan meikeläisen pakaralihakseen, niin että tuntuu!!! It’s ass-day again!
Te muut voittekin jo ruveta vetään bilesukkaa jalkaan ja lapselliset ja muut, minun kaltaiseni rajoittuneet ihmiset voivat sitten laittaa ne saunat päälle ja pommacit jäihin.

fityoutoo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta