Hormonihirviö?

1+1=2.
Aloin vähän summailla yhteen mun viimepäivien oireita. Olen ollut jotenkin todella väsynyt, alakuloinen ja en ollenkaan oma itseni. Eilen olin ihan varma, että olen saanut jonkun vatsapöpön ja valvoin kolmeen asti pyöriskellen sängyssä.

Tämän päivän käytännössä nukuin läpi. Eilen alkanut epämääräinen olo sai tänään jatkoa ja olo tuntui tukalalta ja vatsa aivan turvonneelta. Tiedättekö sen tunteen, kun ei ole ns. kunnolla sairas, mutta keho on todella aran tuntuinen kauttaaltaan? Ajattelin, että tämä on nyt merkki jostain, koska ei mun todellakaan tee muuten mieli nukkua kelloa ympäri!
Kun muistelen, niin oikeastaan tämä outo oli ja vatsakivut alkoivat jo sunnuntaina. Ajattelin kuukautisten alkavan, mutta tämän kierukan kanssa mulla ei ole tullut ollenkaan vuotoja, joka tekee elämästä tavallaan vähän arvaamatonta. Välillä vatsa turpoaa ja alavatsaa kivistää, mutta mitään ei näy eikä kuulu.
Olen myös ollut pari päivää jotenkin tosi alakuloinen, ja suoraan sanottuna pinnani on ollut ennennäkemättömän lyhyt! Huono olo, kipeä ja turvonnut vatsa ja ärtyisyys ei ole varsinaisesti se olotila, jonka haluan päälle juuri tähän hetkeen!

Mieleeni tuli, kiitos lukijani kommentin, alkaa etsiä vähän tarkemmin apuja hormonien epätasapainoon – jonka siis epäilen nyt mulla olevan päällä. Tunnen nyt jotenkin vahvasti, että mun kehossa ei oo nyt ”kaikki tähdet oikeessa asennossa”. Epäilen, että vaikka en tunne olleeni kovin stressaantunut, niin ehkä stressihormoni on silti päässyt jylläämään kehossani luvattoman paljon? Monesti iltaisin on tuntunut, että olen äärimmilleen viritetty jousi, enkä jaksa enää yhtään kuulla esimerkiksi lasten kimeää ääntä. Tätä seuraa yleensä päänsärky.

Moni epäilee, että suurin stressinaiheuttaja on ollut häät, mutta itse en koe hääjärjestelyiden olleen niinkään stressaavat. Meillä on loppujen lopuksi aika vähän järjesteltävää ja mielestäni olimme kaiken suhteen aika ajoissa. Näinpä viimeisille viikoille ei jäänyt, kuin muutama puhelinsoitto ja sähkösposti. Olen luonteeltani organisoija ja järjestäjä, joten olen oikeastaan nauttinut koko prosessista! En edes pelkää, että joku menisi pieleen, koska…. En keksi mikä voisi kertakaikkisesti pilata tunnelmani! Toki tässä on ollut kaikkea muuta sitten ja jo pelkästään tämä arkihärdelli on välillä aika kuluttavaa. Se vaatii, että hyvin voinnin muut osa-alueet on kunnolla hoidossa, jotta sitä jaksaa.

Koitan keskittyä nyt rauhoittumiseen, lepäämiseen ja hyvään, laadukkaaseen ravintoon! Olen ehkä (eikä vaan ehkä, vaan OLEN …) varmasti syönyt liian vähän viime viikkoina ja ehkä myös liian vähän hyviärasvoja, jotka boostaisivat hormonien toimintaa. Olen myös juonut joinakin päivinä kahvia laittoman paljon ja se on varmaan saanut mut entistä yli-virittyneempään tilaan!
Olisiko ratkaisu siis parempaa ravintoa riittävästi ja lisää hyviä rasvoja? Ainakin omega-3:set ovat päässeet jo aika päiviä sitten loppumaan, joten niitä täytyy hakea heti huomenna!

Nyt kuulisin mielellään teiltä hyviä rentoutumiseen ja ravintoon liittyviä vinkkejä, etenkin jos olette saaneet niillä omia hormoniheitteilyitä kuriin…? 

 

fityoutoo

3 vastausta artikkeliin “Hormonihirviö?”

  1. Mulle ei itselle pahimmissa hormoonihöyryissä auttanut kuin se että sain olla ihan yksin. Pahimmillaan mua vaan suoraan sanottuna vitutti nähdä ja kuulla ihmisiä.

    Yksinollessa omat rentoutumiskeinot vaihtelee hyvinkin paljon riippuen siitä millä tuulella satun olemaan, leffojen kattomista, lukemista, meditaatio, uiminen yms. Joskus paras keino on ollut vaan raivota itsekseen ja purkaa se olo, sitten sen jälkeen rentoutua. Sauna/pitkä kylpy on myös itselle rentouttavaa.

  2. Mäkin luulin että en ois ollu ennen häitä mitenkään erityisen stressaantunut, tai ei ainakaan tuntunut siltä. No näin jälkeenpäin ajateltuna kyllä taisin olla! Kyllä se siellä jossain alitajunnassa koko ajan mietityttää ne the häät.

  3. Sama täällä…olo on jo pari päivää ollut alakuloinen, väsynyt ja äreä. En keksi muuta syytä kun hormonit. Tänään kävin salilla ja yritin purkaa kaikki pahat olot treenaamiseen ja vähän auttoi…nyt vaan yritän olla rauhassa ja lukea kirjaa. Toivottavasti oireet tästä helpottuvat. Ja tsemppiä sinne kanssa 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 4
Tykkää jutusta