Huippumimmejä talo täynnä!

Keskiviikkoiltana oli tapahtuma, jota olin odottanut jo monta päivää innolla! Järkättiin nimittäin Hyvinvointistudio Lupauksessa mun blogin lukijoille maksuton infotilaisuus (tai no ehkä sana ”luento” kuvais paremmin tilannetta), jonka teemana oli liikunta raskauden aikana, vatsalihasten erkauma ja liikunta synnytyksen jälkeen. Nää on myös mulle ajankohtaisia aiheita kun olen 4kk sitten itse synnyttänyt ja tiedän, että siellä lukijoissa on myös raskaana olevia ja synnyttäneitä naisia. Paljon olen blogiin saanut kysymyksiä siitä kuinka uskaltaa liikkua ja millaisia liikkeitä tehdä milloinkin. Tietoa voi olla tosi vaikea löytää ja se on mielestäni tosi harmillista, koska liputan aina liikunnan puolesta, jos se on turvallista! Neuvolasta voi saada todella ristiriitaista tietoa ja kannattaa vähän kuunnella ehkä omaakin vaistoa siitä, onko esimerkiksi neuvolan hoitaja perillä asioista, vai heitteleekö ohjeitaan ihan hatusta. En todellakaan halua kritisoida sen alan ihmisiä, mutta esimerkiksi erästä asiakastani kehoitettiin jättämään salitreeni koko raskauden ajaksi pois turvallisuussyistä, vaikka hän oli jo ennen raskautta todella liikunnallinen ja myös saliharjoittelu oli tuttua! Liikkumattomuus raskausaikana ilman pätevää syytä ei ole järkevää sekään, eikä kyllä mitenkään perusteltua. Myös suorien vatsalihasten erkauma voi olla monelle ihan ennenkuulumaton juttu! Monelle infossa olleelle ei erkaumasta oltu mainittu halaistua sanaa ei neuvolassa, eikä lopputarkastuksessa.

Studio Lupauksen Riina Laaksonen ja Super Fit Me -blogin Nana!
Studio Lupauksen Riina Laaksonen ja Super Fit Me -blogin Nana! Mun mies kommentoi ennen lähtöä, että mun tukka on kuin juuri heränneellä ja oli kyllä oikeassa…. 

Aina kun tällaisia tapahtumia järjestää, niin on tietysti pelko persiissä, että tuleekohan kukaan..? Tiedättekö vähän niinkuin lapsena synttärit, jonne olet askarrellut jotain ongintalahjoja yötä myöten. Olen kirjoittanut blogia jo yli neljä vuotta ja tiedän, että mulla on tuhansia lukijoita päivittäin. Silti jännitti, tuleeko ilmoittautumisia, mutta onneksi jännitykseni oli turhaa; Info täyttyi aika nopeasti ja onneksi otin varapaikoille myös ihmisiä, koska peruutuksia tulee myös aina. Nyt on flunssa-aika ja etenkin kun osalla osallistujista on pieniä lapsia, niin tilanteet voi muuttua hetkessä. Studio ei ole mikään suuren suuri joten parikymmentä ihmistä täytti paikan nopeasti, eikä hirveästi enempää istumaan edes mahtunut. Haluan kiittää kovasti kaikkia paikallaolleita ja toivon tietysti, että illasta sai ihan konkreettisia vinkkejä ja tietoa kotiinviemisiksi. Siis Meiran pähkinöiden ja Labellon huulirasvojen lisäksi!

Kiitos Meiralle välipaloista!
Kiitos Meiralle välipaloista!
Riittääkön varmasti huulirasvat??? Näitä on niin paljon, että pitänee laittaa joku Lapbello-arvonta pystyyn...
Riittääkön varmasti huulirasvat??? Näitä on niin paljon, että pitänee laittaa joku Labello-arvonta vielä blogissa pystyyn…

Illan pääpuhujana toimi Sara Nevalainen, joka on yksi Lupauksen personal trainereista ja erikoistunut nimenomaan synnyttäneiden naisten valmentamiseen. Hän on luvannut treenata myös mun kanssa muutaman kerran ja koitamme selvittää, miten saisin ryhtiongelmaani korjattua. Erkauma on itselläni jo kuroutunut kiinni ja olen päässyt aloittamaan keskivartalotreenin täysillä tehoilla. Synnytyksen jälkeen oma erkauma kannattaa opetella mittaamaan ja niin kauan kun sitä on, ei vatsarutistuksia eikä lankkuja kannata tehdä.

Halukkailta kokeiltiin myös erkauman tilannetta.
Halukkailta kokeiltiin myös erkauman tilannetta. Saran käsi kirjaimellisesti haaroissa!

Infossa käytiin ihan ekaksi läpi millaisia muutoksia tapahtuu kehossa raskauden aikana ja etenkin sitä millä tavalla keskivartalo sopeutuu tilanteeseen. On tietysti vaikea puhua mitään kaikille sopivia totuuksia, koska niin kulunut lause kuin se onkin, niin kaikki me olemme erilaisia! Sen huomaa jo siitä, miten erilaisia raskaudet ovat. On siis ihan mahdotonta sanoa ”yleisesti” miten voi lähteä liikkumaan synnytyksen jälkeen, koska se riippuu niin monesta eri tekijästä. Jos suoriin vatsalihaksiin on kuitenkin tullut erkaantuma, nin on hyvä tietää mitä se voi aiheuttaa ja kuinka sitä voi kuntouttaa! Sara ja myös Studio Lupauksen toinen pt Riina vakuuttivat, että jopa hyvin suuren erkauman voi hoitaa kuntouttamalla ja oikeilla liikkeillä. Leikkaus on aivan vihon viimeinen keino!!! Eli vaikka sinulla olisi synnytyksestä monta vuotta ja asia vaivaa (eli esimerkiksi kärsit alaselkäkivuista heikentyneen tuen takia tai erkauma saa vatsan pömpöttämään), niin kannattaa hakeutua pt:n tai fyssarin puheille!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Sara kertoo missä on vatsalihakset.
Missä asennossa lantion kuuluisi olla?
Missä asennossa lantion kuuluisi olla?

Mun mielestä on myös tosi tärkeä juttu, että pt ymmärtää mihin hänen omat tiedot ja taidot riittää! Voin itse myöntää, ettei tämä aihe ole erikoisosaamistani ja sen takia olen hakenut itse oppia viisaammilta. Fysioterapia on etenkin pahoissa tapauksissa varmasti paikallaan ja siellä vaivaa voidaan todentaa myös ultraäänellä. Erkauma vaikuttaa todella paljon ihan kehon hallintaan, koska keskivartalosta lähtee kuitenkin liikkuessamme voima.
Muutenkin ilta sai mut miettimään paljon esimerkiksi sitä millaisissa asennoissa päivittäin kroppaani liikuttelen ja kuinka päivittäiset sadat toistot kroppaa jumiuttavat. Täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota lihastasapainoon eli siihen, ettei työskentelisi niin paljon toispuoleisesti (hyvänä esimerkkinä vaikka vauvan kantaminen ja siitä aiheutuvat niska- ja selkäongelmat). Onneksi tänä iltana tuli salitreenin lisäksi tehtyä hyvät rullaukset ja nyt voikin kömpiä vahvana ja venyneenä sänkyyn!

Olisi kiinnostavaa kuulla millaisia liikuntaa rajoittavia ongelmia teille on tullut raskauden aikana tai synntyksen jälkeen ja miten olette niistä päässeet eroon? 

fityoutoo

9 vastausta artikkeliin “Huippumimmejä talo täynnä!”

  1. Heippa Katri, oot ihana 🙂

    Tuo raskauden aikaisen urheilun (en nyt siis tarkoita ”liikuntaa” kuten kävelyä ja imurointia) ohjeistus on kyllä todellakin todella kirjavaa. Ja tuntuu, että suurin osa (myös monet blogit!) kopsaavat ohjeet jostain ja sitten niitä toitotetaan yleisenä totuutena. Ja esim. jotkut lajit kielletään kategorisesti, ihan vaan koska joku on joskus sanonut, että tiettyjä lajeja pitäisi välttää.
    Etenkin tämä tiettyjen lajien kieltäminen sai mun sappeni kiehumaan, esim. laskettelu on tällä nou nou -listalla automaattisesti. Miksi?
    Jos nainen on laskenut mäkeä, tai harrastaa vapaalaskua ja todellakin hallitsee kyseisen lajin myös kovassa vauhdissa, niin mihin ihmeeseen ne taidot yhtäkkiä raskauden myötä katoavat? Sittenkö kaadutaan vaan kokoajan suinpäin (kädet selän takana) mahalleen?
    Itsekin kiipesin ja laskin viime viikolla (rv 37) suksilla useamman tunturin, ilman mitään ongelmia ja riskejä. Ja elämän laatu oli kymppi 🙂

    Aivan sama, kun tuo mainitsemasi esimerkki, että salitreeni kielletään turvallisuussyistä. Eikö samasta syystä pitäisi kieltää myös pihalla kävely, siinäkin voi kaatua!

    Löysin (juuri lapsen saaneen) hiihtäjä Kikkan Randalin yhdestä haastattelusta viimein sen viisauden, mitä olin etsinyt ja toivonut asiaan liittyen. Hän sanoi, että nainen voi raskaaksi tultuaan jatkaa urheilua samalla tasolla kuin ennen raskauttakin. Nimenomaan tuo ”sama taso” oli minusta se avaintermi. Eli tehot tietysti jossain vaiheessa putoavat, mutta eivät ne taidot ja kykeneminen mihinkään surkastu!

    Näihin raskausjuttuihin pitäisi aina laittaa se disclaimeri, että tietty kaikki ei voi jne. Mutta en nyt viitsi. Moni kuitenkin voi ihan hyvin jatkaa urheilua! 🙂

    • Oi kiitos 🙂 ! Olin silloin siellä edellisessä koulutuksessa jossa oli puhumassa Mari Camut, joka on lantionpohjaan erikoistunut fyssari. Puhuimme juuri tästä samasta asiasta, eli kun kiellettään tekemään jotain tiettyjä juttuja ja pelotellaan. Tottakai joku maalaisjärki on oltava tekemisessä enkä minä missään nimessä lähtis vaikka ratsastamaan loppuraskaudesta, koska laji on mulle suht outo ja haastava. Mutta esimerkiksi saliharjoittelu on kyllä täysin turvallista, kun ottaa edes hieman selvää mitä liikkeitä kannattaa vältää ja tietysti jotain liikkeitä ei edes pysty tekemään.
      Toinen juttu on myös se, etteivät kaikki saa edes vatsalihasten erkaumaa, saati sitten että tulee kohdunlaskeuma tai lantionpohja falskaa. Ei voida sanoa, että ”aha, nyt kerta juokset jo kuukausi synnytyksestä niin sisuskalusi valuu alapäästä ulos”.

  2. Heippa Katri!
    Tämä raskausajan liikunta on kyllä neuvolassa yleensä niin huonossa tiedossa oleva juttu, että ihan yllätyin kun en saanut ensimmäisessa raskaudessani oikein mitään neuvoja siihen. No päätin, että teen vain kaikkea mikä tuntuu hyvältä ja thainyrkkeilin viikolle 33 asti sekä salilla kävin ihan viimisille viikoille. Tosin kärsin ensimmäisen raskauden jälkeen n. 9 kk kovista sälkäkivuista mitkä ilmeisesti aiheutuivat lonkan kiertymisestä ja imetyksen takia löystyneistä nivelistä (olen vielä normaalistikkin yliliikkuva). Kivut helpottivat osteopatialla sekä lihaskuntoharjoittelulla. Kokonaan selkä parani vasta kun lopetin imetyksen pojan ollessa reilun vuoden. Nyt olen uudestaan raskaana ja olen kovasti koittanut salilla vahvistaa lihaksia jotten kärsisi samoista selkäkivuista uudestaan. Käyn myös osteopaatilla, jotta tuo lonkkien asento pysyy hyvänä ja thainyrkkeilyn jätin juurikin sen kovien pomppujen ja niveliä kurmittavien potkujen ym. Takia, jotta en nyt löysyttäisi niitä vielä lisää. Edellisestä raskaudesta on siis tosiaan vasta alle 2 vuotta ja toivon todella että en saa samoja ongelmia takaisin. Tämä raskaus on selvästi ollut hankalampi. Maha on paljon isompi ja liitoskivut ja krempat vaivaan huomattavasti aikasemmin kun ensimäisessä…

    Niin ja kiitos mahtavasta blogista, ja kuulisin mielelläni lisää miten elämä kahden pienen pojan kanssa sujuu! Meillekkin tulossa toinen poika, ikäerolla 2v 4kk :).

  3. Minulla repesi häpyliitos synnytyksessä mikä tarkoitti että heti synnytyksen jälkeen en voinut kävellä ilman tukea enkä päässyt omin avuin sängystä ylös moneen viikkoon. Kävelen edelleen välillä kuin ”ankka” ja ylösnousut esim lattialta on vaikeita. Synnytyksestä on nyt kulunut 9 kk ja edelleen tuntuu, että koko lonkan seutu on vinksallaan, häpyliitos on edelleen kipeä jos teen pidempiä kävelylenkkejä tai nukun kovalla alustalla. Pahinta on jos jalka lipsahtaa esim liukkaalla alustalla sivusuunnassa, kipu on jäätävä. Olen käynyt kuitenkin salilla, pilateksessa ja kävelyillä jo monta kuukautta, varoen tietenkin tekemästä liikkeitä jotka ottavat häpyliitokseen (esim askelkyykky on big nounou). Jos ei vaiva häviä itsekseen niin pakkohan se on lääkäriin raahautua onko liitokselle tehtävissä mitään…

  4. Naulan kantaan! Olen itse ensimmäistä kertaa raskaana ja olen hämmentynyt siitä, miten sekavia ohjeita neuvolasta saa puhumattakaan netistä. Itse ratsastan ja sitähän pidetään vaarallisena lajina raskaana oleville putoamisvaaran takia. Senkin suhteen olen saanut neuvoksi a) lopettaa heti b) lopettaa viikoilla 16-20 c) kuunnella itseäni 😀 Neuvolassa käskivät lopettaa suorien vatsalihasharjoitteiden tekemisen viikolla 16 (?), mutta muuten voi kuulemma jatkaa vinojen ja syvien vatsalihasten treenaamista. Koitin kysellä tarkemmin, mitä liikkeitä voisi turvallisesti tehdä, mutta neuvolahoitaja käski vaan lukea raskausajan liikuntaa käsittelevästä esitteestä. Tuossa esitteessä oli tasan yksi esimerkkiliike 🙁 Kaikkein ärsyttävintä on vaan todeta, että ”kuuntele itseäsi”. Joo ymmärrän, ettei kaikkeen liikkumiseen voi antaa yleispätevää ohjetta, mutta silti tuolla tavalla vaan sysätään vastuu raskaana olevalle itselleen.

  5. 3 raskautta kuudessa vuodessa ja kaikki väliaika siinä tietenkin imetystä. Erkauma on jo palautunut, lantionpohja ei. Eli pisut tulee housuun kun kovin yskii. Olen treenannut läpi raskauksien ja tietenkin nyt. Ikää lähes 40 eli sekin vaikuttaa. Saa nähdä, milloin lantionpohjalihakset palautuu, treenailen niitä (ei nyt päivittäin, mutta useita kertoja viikossa). Tulin tänne blogiin sen vanhan tekstin kautta, jossa käsittelet lihavuutta (aika epäkypsästi mielestäni). Olis kiva tietää, onko elämä kypsyttänyt ajatuksiasi siitä vai vieläkö jokainen lihava vastaantulija herättää voimakkaita negatiivisia ajatuksia.

    Terveisin lihava joka liikkuu ja syö terveellisesti. Niin ja neuvolasta en ole saanut mitään ohjeita liikuntaan, tiesivät että liikun paljon ja olen saanut omien tuntemusten mukaan mennä. Ekan synnytyksen jälkeen taisivat lykätä sen lantionpohjalihastreeniä treenioppaan käteen,

    Iiris blogista aitikuosiin.blogspot.com

    • Lihavuus ilmiönä kyllä herättää ajatuksia ja (edelleen) mielestäni tuo kirjoitus on ajankohtainen. Jos minut haluat tuomita tuon tekstin perusteella ”läskivihaajaksi”, niin harmi juttu. Juuri luin uutisen, että joka viides ihminen KOKO MAAILMASSA on jo ylipainoinen. Mutta tiedetään – tästä asiasta ei saa kirjoittaa, ei puhua. Siis ilman että joku loukkaantuu. Niinkuin ei mistään tabusta.
      Itse seuraan hyvin läheiltä läheisteni kamppailua ylipainosta johtuvien sairauksien kanssa. Pelkästään ihminen ei kärsi, vaan moni läheinen siinä ympärillä. Ehkä myös se vaikuttaa omiin ajatuksiini.
      Meitä on erilaisia, toiset luonnostana hoikkia ja toiset runsaampia. Jokainen tietää kyllä itse ovatko omat elintavat terveelliset ja aiheuttaako omilla elintavoilla itselleen hallaa vai ei.
      Hyvää kevättä sinulle ja toivotaan että lantionpohja kuntoutuu. Kyllä itsekin huomaan, ettei ne ole aivan entisellään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta