Huono omatunto, tuo äidin ainainen seuralainen…

*Sisältää mainoslinkin

Jestas, mikä viikonloppu. Koettu tunneskaala ja fyysinen väsymys on kyllä lyömätön kombo. Veikkaan, että kukaan ei ole voinut välttyä The Blog Awards- postauksilta, ja tuo ilta oli kyllä kaiken henkisen ja fyysisen panostamisen arvoinen! Mutta jos joulu on kerran vuodessa vaan, niin sama onneksi pätee näihinkin kekkereihin. Ei jo yli kolmekymppisen perheenäidin fysiikka kestä useammin… 😀
Joku tiedusteli mistä mekkoni muuten on. No, se on Bubbleroomista ja löytyy TÄÄLTÄ*. Meikin ja tukan laitoin tällä kertaa ihan itse!tba2-1-of-1

tba1-1-of-1tba4-1-of-1Lauantaina piti sitten jatkaa elämää, koska olin ostanut jo aikaa sitten teatteriliput mulle ja mun siskolle Tampereelle Sutela&Salminen -näytökseen Komediateatteriin. Voitte kuvitella ihan kaksi kertaa miltä tuntui lähteä lauantaina 11.30 junaan… Käyn erittäin harvoin viihteellä ja edellinen kerta on heinäkuussa. Ja taas ymmärsin miksi! Onneksi lähdettiin juhlista heti kun ne loppui eli klo.23 ja tulin suoraa päätä kotiin. Silti aamulla väsytti ihan hulluna!
Lauantaina vietinkin sitten kunnon ”tankkauspäivän” nimittäin käytiin ensin ”aamiaisella” (klo.13, heh) Pyymäen kahvilassa ja join aivan mielenvikaisen kaakaon ja siitä se päivä saatiin taas käyntiin! Sitten Hullareilta legendaariset minidonitsit (niitä taitaa saada vain Tampereelta??) ja illalla mentiin Hookkiin syömään. Hookki ei ehkä ole itselleni mikään TOP3 ravintola, koska en kovin välitä uppopaistetusta ruoasta, mutta siivet buffalokastikkeella ovat ihan okei. Sokerin ja rasvan voimalla sitä kuitenkin jaksettiin ja eilen illalla painoin onnellisen mutta väsyneen pääni tyynyyn.tba3-1-of-1

Vaikka viikonloppu oli todella onnistunut kaikin puolin, niin silti sitä tulee pohtineeksi aina kaikenlaista aika turhaakin… Kuten että miten lapset nyt pärjää (joo varmaan hyvin huonosti kun ovat isänsä kanssa, haloo) ja hitto kun on tullut tällä viikolla niin huonosti treenattua (vaikka joskus voi kevyenkin viikon pitää)… Ja viikonloppuna meni ihan mässäilyksi (ja tässä ei kai olla millään fitnessdieetillä??)! Sen jälkeen kun olen tullut äidiksi, niin huono omatunto tuntuu olevan tavalla tai toisella aina seurassa. Oletteko huomanneet saman?? Aina tulee tunne, että pitäisi olla lasten kanssa 24/7, vaikka sitten kun on 24/7 lasten kanssa niin tulee tunne, että nyt oikeesti täytyy päästä jonnekin tuulettumaan ja päästä nousee savu. Sitten kun pääsee tuulettumaan, niin silloinkin miettii, että no olisinko nyt oikeasti tarvinnut tätä ”omaa aikaa”, että olenkohan ansainnut tämän? Sitten koitan muistuttaa itseäni, että epäilen juurikin jouston olevan meidän perheessä ja etenkin parisuhteessa se juttu, jolla vältytään tehokkaimmin yhteen törmäyksiltä ja riidoilta.
Ja yllättäen, jos mies lähtee jonnekin niin kukaan ei ikinä sano, että ”miten raaskit olla pois kotoa??”.

Huomenna käydään taas raivolla opintojen kimppuun, joita sain onneksi Joensuussa ihan kivasti tehtyä. Olin selvästi aliarvioinut yliopiston kurssien työmäärän tai sitten vain reippaasti yliarvioinut omat kykyni 😀 ! Tai molemmat!

Hei huomenna tulee arvontaan kaksi lippua ensi viikonlopun I love me -messuille sisältäen Evoken ständiltä pienen tuoteyllärin!!! Joten jos aiotte suunnistaa sinne päin eikä lippua ole vielä hankittuna niin sitten vaan huomenna illalla osallistumaan arvontaan! Kerron silloin tarkemman diiteilit miten toimia 🙂 .

 

fityoutoo

11 vastausta artikkeliin “Huono omatunto, tuo äidin ainainen seuralainen…”

    • Eikä se valitettavasti aikaa myöden helpota 😀 .Toki imetysaika (siis jo imettää) on siinä mielessä haasteellista, ettei vauva välttämättä voi olla pitkiä aikoja erossa. Mutta meillä tosiaan Theo syö jo ihan tavallista ruokaa, eikä muutenkaan ole minusta enää niin kovin riippuvainen. Silti oli kyllä aivan ihana palata kotiin ja olla pikkumiesten kanssa. Nyt jaksaa taas!

  1. Moikka!
    Todellakin tuttu tunne. Ottipa sitä omaa aikaa tai ei, niin huonon omatunnon kanssa saa painia. Kyllä se vaan kuitenkin on välillä hyvä päästä tuulettumaan, sitten jaksaa taas.
    Ja oletpa ollut todella kaunis! Mekko on aivan ihana ja koko tyyli ihan täysi kymppi! 🙂
    Mukavaa syksyn jatkoa ja kiitos mielenkiintoisesta ja aidosta blogista!

    • Kyllä mä oon ainakin aivan uudella höyryllä aina lasten kanssa kun on ollut hetken poissa kotoo 🙂 .

      Ja kiitos kauniista sanoista, ne lämmittää <3 .

  2. Voikohan tuo äidiksi tulo ikään kuin vaan laukaista asioita mitkä oli jo olemassa mutta mitä ei välttämättä selvästi huomaa ilman äitiyttä? Esim tuo huono omatunto vaivaa itseä koko ajan vaikka ei ole lapsia eikä melkein muutenkaan mitään velvollisuuksia (ei omasta tahdosta mutta silti). Käytän myös mielestäni useimmiten aikani vääriin asioihin vaikka tekisin täysin päinvastaista mitä se edellinen väärin tehty asia oli. Ja olen treenannut ja syönyt huonosti mutta miksi ei voi vain ajatella että so fucking what (niin että itsekin uskoisi) koska tuskin tuokaan asia sadan vuoden päästä vaivaa..Jotenkin ei muista niitä päiviä edes viisi vuotta sitten kun on ahminut minuutissa viisi berliininmunkkia vaikka varmaan on tapahtunut useammankin kerran ja tuntenut morkkista loppupäivän 😀

    • Kyllä oot aivan oikeassa että oon luonteeltani muutenkin huolehtija ja joskus kävin jopa työpsykologille siitä puhumassa aikoinaan. Tuntui, että kanavoin sen huolen ihan vääriin juttuihin ja epäolennaisuuksiin ja usein huomaan myös stressaavani vähän niinkuin etukäteen, varmuuden vuoksi nääs…

    • Kiitos, se oli kyllä tosi ihana! Ja oli kiva kun niin harvalla oli muuta kuin mustaa niin hieman ”erottui joukosta” 🙂 !

    • Kiitos, ihanaa 🙂 ! Kannatti nähdä vaiva eikä mekkoon laitettu rahakaan (ehkä) mennyt ihan hukkaan 😀 !

    • Kiitos, mukava kuulla! Kannatti nähdä vaiva eikä mekkoon laitettu rahakaan (ehkä) mennyt ihan hukkaan 😀 !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta