Hyvä perse!

Tällä otsikolla en sitten viittaa täysin todellisuuteen, vaan erääseen aika hauskaan sattumaan.
Näin nimittäin tällä viikolla unta, että kävelin lapsuudenkotini ohi, kun yht äkkiä joku huusi minulle ”hyvä perse!”. No, huvittavaa kyllä, tänään tuo uni sitten kävi toteen, kun liikennevaloissa kävellessäni joku huusi nuo, ah niin mairittelevat kaksi sanaa auton ikkunasta :). Hymyilin ja kiitin, mitäpä sitä muutakaan voi!
Kyllä se nyt vähemmästäkin hymyilyttää, kun olet reippaasti yli 20 viikolla paksuna ja konkreettisestikin melko paksuna ja joku vielä kehtaa väittää takapuoltasi hyväksi! Mutta hei, mehän ei valiteta…


Jos puhutaan äässistä, eli persikoista, eli pakaroista, niin se on ainakin omasta mielestäni tärkein osa keskivastalon lisäksi kropassa. Hyvä perä tulee tietysti treenaamalla ja tässä asiassa ei ole kyllä oikotietä onneen – ellet sitten halua kokeilla jotain brasilialaisen kotikirurgin asentamia perseimplantteja… Kyykky (leveä sellainen) on tietenkin yksi luojan lahja takamuksen muovaamiseen, mutta kannattaa vaihdella liikkeitä ja kyykkyjäkin voi tehdä monella eri tavalla, kannattaapa kokeilla esimerkiksi taljakyykkyä! Lisäksi itse suosin nykyään supersettejä, jossa vaikkapa kolme liikettä huhkitaan putkeen ja näin ollen saadaan jokainen työtävieroksuvakin lihassolu hereille!
Lisäksi se ikuinen lenkin köpöttäminen kyllä vaan latistaa sitä peppua eikä päinvastoin. Laihanahan tikkuna sitä toki pysyy…jos siis se on oma ihannevartalo. Itse tykkään kuitenkin kurvikkaasta ja naisellisemmasta mallista! 

Mitäpä tähän lisäämään!


Tänään käytiinkin kaverini kanssa sitten reenaamassa sitä hanuriosastoa ja täytyy kyllä kehua että aika kevyesti vielä tanko liikahtaa, vaikka lisäpainona on pieni ihmisenalku sisällä!
En tietenkään vedä itsestäni luuloja pois ihan entiseen malliin vaan armollinen pitää olla omalle kropalle vaikka kovaa treenaakin! Ensi vuonna ehtii sitten taas kiskoa niitä mehuja irti… 

Tein ystävälleni uuden pakaravoittoisen saliohjelman ja nyt aloitetaan hänen kanssaan projektin kakkososa, eli kun ykkösosa oli ylipainon pudotus niin nyt on sitten luvassa bikinikunnon hankinta :). Tässä ehdittiinkin huilailemaan koko kesä – vaikkakin hienosti hän piti saavutetut tulokset ja on tasaisesti pienentynyt ominpäinkin.
Tässä huomaa juuri sen, että kyse on oltava elämänmuutoksesta. Ei homma toimi niin, että ensin nähdään puoli vuotta nälkää ja sitten palataankin takaisin samaan vanhaan mäkkärinhuuruiseen elämään! Homman pitää mennä kerrasta kaaliin – kuten tässä tapauksessa menikin. Nyt ystäväni tietää jo itsekin mitä suuhun tulee laittaa ilman että minä olen grammavaa’an kanssa koko ajan vieressä kyttäämässä meneekö sinne lautaselle 100 vai 101 grammaa sitä ruokaa! Eikä hänenkään sen puoleen tarvitse mitään enää punnita..
Alussa vaaka voi olla ihan hyvä apuväline jos annoskokosi ovat päin helvettiä. Silloin voi olla hankalaa arvioida mitä mikäkin painaa ja helposti sinne lautaselle lipsahtaa se puolikiloa sitä pastaa. Kun määrät oppii arvioimaan silmällä, niin se vaaka voi jäädä vain keittiön koristeeksi.

Aloitin muuten leipävapaan elämän! Kokeilen alkuun kaksi viikkoa miltä tuntuu, eikä tässä ole todellakaan kysymys mistään maatamullistavasta jutusta. Kärsin välillä todella epämukavasti ilmavaivoista ja useimpia leipä myös turvottaa, joten kokeillaan josko tästä olisi apua. Kuitujen saanti on muuten raskaana ollessa hirveän tärkeä juttu, koska ilman niitä suolisto lakkaa toimimasta kokonaan ja ainoa mitä tapahtuu wc:ssä on se, että verisuoni katkeaa päästä. Olenkin lisännyt All Bran-kuitumurot muutaman kerran viikossa ruokavalioon. Muutoin puuro pysyy itselläni aamupalojen kuninkaana!
Jos suolisto, tai muuten vaan terveysasiat kiinnostavat, niin suosittelen Paula Heinosen kirjoja. Hän on oikea suolisto-expertti ja siellähän ne monet terveysongelmat muhivat…


Sain muuten vihdoinkin Nellyn mammatilauksen postista ja täytyy sanoa, että mammafarkut todella tuntuivat päällä mukavilta…Joskin tosin myös hieman ”löysiltä”, koska arvion koon summan mutikassa ja 28 olisi sittenkin ollut vähän istuvampi. Kun on tottunut tiukkoihin farkkuihin niin sellaset takareidestä vähän löysemmät mallit tuntuu heti omituisen isoilta. Päätin kuitenkin pitää ne sikäli mikäli jalkani sattuvat vielä tästä turpoamaan… Täytyy ensi viikolla laittaa vaikka kuvaa niistä!
Paitoihin oma pieni pömppövatsani oli vielä liian pieni, koska niihin selkeästi tarvitaan vielä etupuolelta täytettä :). Treenitrikoiden kanssa rupee olemaan vähän hankalaa, kun ne tuppaa valahtamaan aina tuohon alavatsalle…
Tähän loppuun vielä pieni muistutus teille kaikille ja oikein hyvää alkavaa viikkoa! Muistakaa, että vaikka viikonloppuna olisikin mennyt vähän överiksi, niin älä silti heitä pyyhettä kehään! Huomenna vaan aamulla puurokattila käteen ja illalla hiki virtaamaan! Tämä on käsky! 🙂

fityoutoo

2 vastausta artikkeliin “Hyvä perse!”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta