Kesäkuntoon…..2015???

Tällä menolla tuskin edes silloin… Ainakin jos toiminta on yhtä hidasta kuin tänään :D!
Tänään olin tosiaan ensimäisen kerran salilla synnytyksen jälkeen. Oli tosin suoranainen ihme, että edes pääsin sinne asti tämän vuorokauden puolella.
Sitten kun pääsen seiskan tähtitytöksi (mulla on kestohakemus vetämässä…) niin keksin taas yhden huonon puolen itsestäni.. Nimittäin olen varmaan maailmankaikkeuden hitain lähtijä! Tänään homma meni jotakuinkin näin; Ensin olin lähdössä, kunnes muistin että iPodin akku on tyhjä. No aloin sitä lataamaan. Kun akku oli latautunut riittävästi, niin Ben heräsi ja se piti syöttää – tottakai juuri tähän väliin. No, poika imi niinkuin viimeistä päivää, mutta luovutti lopulta. Jes, nyt mä pääsen! Siinä sitten vielä n. vartin verran epämääräistä räpellystä palkkarin sekoittelun ja kamojen kasailun merkeissä. Sitten päästiin matkaan.
Salin pihassa minussa heräsi kuitenkin ikävä epäilys… Missäköhän salikortti on? Mielestäni laitoin sen kukkaroon, mutta ei tietenkään ollut siellä. Eipä sitten muuta kuin bemarin nokka kohti kotia ja korttia hakemaan. Mistäköhän etsisin? 
Olisiko vaan helpompi luovuttaa ja kaivaa nenää sohvalla. No ei tietenkään!

Note to self: Älä KOSKAAN siirrä tavaroita pois niiden tutuilta paikoilta muualle, koska et kuitenkaan muista siirtää niitä takaisin.

Salille pääsin kuitenkin ja treenit ovat nyt virallisesti saatu käyntiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ”hiilariviikot” ovat nyt virallisesti ohi :D! Pakko ruveta vieroittamaan itseään sokeripöllyistä. Isäntä palaa nimittäin ensi viikolla töihin ja vieraiden määrä vähenee merkittävästi = kahvileivän määrä vähenee merkittävästi… 
Huomenna alan pyörittää tätä härdelliä yksinäni ja pikkuisen kahistuttaa. Onneksi hurri tekee joustavaa toimistoaikaa, että en joudu ihan ympäripyöreitä päiviä yksinään olemaan. Mielessäni on kauhukuva, jossa keikun vielä miehen tullessa kotiin puklulta haisevassa nanson yöpaidassa ja minulla on nyrkin kokoiset silmäpussit ja juurikasvu viime vuodelta. Unelmoin päivisin rauhallisesta hetkestä vessassa ja kerran viikossa pääsen pesemään tukkani :D. Horror! No, tuskin se niin kauheeta tulee olemaan…eihän?….Eihän????? 
Koiralenkkien ja vaunulenkkien yhdistelmä tulee tosin olemaan pienoinen ongelma. Tämän aamuisen aamulenkin perusteella voin taas todeta, että kahden koiran ja lastenvaunujen yhdistelmä ei tule kyllä vielä valovuosiin toimimaan meidän tapauksessa! Pienemmän hurtan kanssa homma vielä toimii, mutta tuon isomman pahvipään kanssa on riittävästi haastetta ilman vaunujakin!



Vastoinkäymisiltäkään ei vältytty tällä viikolla.
Kuten olen kertonut, on toipumiseni raskauden jälkeen sujunut hyvin – tai ainakin niin minusta tuntuu. Ystävänpäivän iltana otettiin kuitenkin takapakkia, kun kävely alkoi taas tuntua tuskalliselta.. En mene yksityiskohtiin, mutta kipeää teki!!! Pisti myös mieltä matalaksi, kun on ajatellut että vihdoin ja viimein on siinä kunnossa että pääsee kunnolla reippailemaan ulos, mutta ei! Ihan köpöttelyksi meni taas… Lisäksi oman pään pitäminen kasassa näiden hormonihöyryjen keskellä ei aina ole ihan helppoa. Onneksi maltti on valttia tässäkin asiassa ja nyt on taas huomattavasti parempi olo ja aamulenkillä kävely tuntui taas normaalilta.
Mulla on myös ollut n.kuukauden ajan oikeassa kädessä sormien puutumista ja tunnottomuutta. Tein itselleni kotidiagnoosin käyttämällä googlea ja päädyin rannekanavaoireyhtymään, jossa käsiä hermottavat hermot ovat pinnetilassa. Tätä puutumista ja pistelyä tulee siis myös silloin, kun käsi on levossa. Vaiva on yleinen raskauden aikana ja ilmeisesti kroppani ei ole vielä tajunnut etten ole enää raskaana! Alan käydä hierojalla säännöllisesti, koska niska- ja hartiajumit vaanivat jo nurkan takana ja toivon, että hieroja saa jotain järkeä tähän käteenkin. Lisäksi hieronta on melkein välttämätöntä mikäli meinaa punttien kanssa riehua ja minähän meinaan!

Treenit on siis pyöräytetty käyntiin ja kun tänään kuntopyörää polkiessani katsoin peilistä keskivartalon kohdalle ilmestynyttä ”röllykkää”, niin voin todeta, että suunta on vain ylöspäin! Hiki virtasi ainakin siihen malliin, että jotain nesteenvaihtoa kropassa kyllä pakosti tapahtui. 
Toiveissani on päästä salille neljästi viikossa ja siihen päälle reippailen vaunujen kanssa. Katsotaan tässä kevään mittaan jääkö 2015 vain kaukaiseksi haaveeksi.
Tässä tämän päivän treenibiisi! Toimii etenkin crossarilla!


Ps. Tänään sain todistaa sitten senkin, että joku tulee salille KÄSILAUKUN kanssa. Toivottavasti oli huulikiiltokin sattunut mukaan… Itse käyn aina joka liikkeen jälkeen lisäämässä!


fityoutoo

3 vastausta artikkeliin “Kesäkuntoon…..2015???”

  1. Heh, tunnistan itseni täydellisesti tuosta hitaan lähtijän kuvauksesta (käsilaukku kainalossa en ainakaan julkisesti tunnusta liikkuvani salilla!). Yhtenäkin aamuna myöhästyin kolmesta peräkkäisestä junasta, kun a) unohdin katsoa kelloa, b) jäin ottamaan kuvia takapihan lumikinoksesta, koska ”seuraavaan junaan on vielä aikaa”, c) katsoin kellonajan väärin. Paljon tsemppiä katraan ulkoilutukseen ja tuleviin treeneihin!

  2. Jos ei lenkki koirien ja vaunujen kanssa toimi, niin miten olis koirat ja kantoliina? Mulla ei koirien kanssa lenkkeilystä juuri kokemusta ole, mutta aina väärään suuntaan rynnivän taaperon kanssa vauva kantoliinassa oli paljon parempi kuin (vankkureissaan viihtymätön) vauva vaunuissa.

  3. Hei!Pakko oli tulla kommentoimaan ja kertomaan, että sulla on hauska tapa kirjoittaa!Onnittelut perheenlisäyksestä minultakin! En epäile yhtään, että et kohta olis taas kovassa kunnossa, tuskin menee edes 2015 saakka!! Iloa arkeenne!! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta