Kiire – se paras (ja helpoin) tekosyy!

Kun PT:n töitä tekee useamman vuoden alkaa pikkuhiljaa erottaa sen tietyn ihmisryhmän, jolle kiire on vastaus kaikkeen. Usein moni tajuaakin valmennuksen edetessä, että se oma kiire on ollut hyvin pitkälti helppo tekosyy olla noudattamatta terveellisiä elämäntapoja. Yllättäen sitä aikaa alkaakin löytymään, kun on motivoitunut muuttamaan elämäänsä saavuttaakseen jotain! On kuitenkin tietty osa ihmisiä, jotka edelleen pitävät itsepintaisesti kiinni asenteesta, että ”tämä ei ole mahdollista, koska olen niin kiireinen”. Minä en tietenkään tunne ihmisten elämiä yleensä sen tarkemmin ja sen takia kaikkia ei voikaan täysin ymmärtää. Yleensä ne kiireisimmät ihmiset ovat kuitenkin niitä, joilla ei luulisi olevan elämässä niin montaa liikkuvaa osaa, että syödä ei vain mitenkään ehdi kuin kerran päivässä. Tai vesipulloa ei voi ottaa mihinkään mukaan. Jos esim 8-16 työpäivää tekevä sinkku ei koskaan ehdi kokkaamaan itse tai urheilemaan, mutta 4 lapsen yh ehtii (tällainen minulla esimerkiksi tällä hetkellä asiakkaana), niin mikä voi olla syynä?
Voiko kiire olla liioiteltua tai jopa keksittyä…?
Lainaan tässä kohtaa asiakkaani nerokasta lausetta:

Ei olevinaan oo aikaa tehdä mitään, mut ”ei­minkään­tekemiseen” on kuitenkin rajattomasti aikaa.

punajuurilaatikko (1 of 1)
Myönnän, olen huono tekemään ruokaa TARPEEKSI kerrallaan… Mutta tänään tein ison vuoallisen punajuuri-fetalaatikkoa, jonka idean sain Johanna Vuorenmaan blogista http://johannalind.fitfashion.fi/syksyn-paras-fitnessruoka/

Oma asenne on lähes missä tahansa tekemisessä kaiken a ja o. On helppo heittäytyä marttyyriksi ja sanoa, että mun elämä on nyt vaan sellaista, etten mä pysty koskaan liikkumaan tai syömään terveellisesti. Tämä porukka myös haksahtaa helposti pikadieetteihin ja laihdutuspillereihin, kun tarpeeksi alkaa ahdistamaan. On tärkeää olla itselleen rehellinen, mutta yhtä tärkeää on myös avoin mieli muutokselle; Olen valmis ainakin kokeilemaan muutosta! Raivaan aikaa tärkeille asioille!
On vaikea aloitta sellaisen asiakkaan kanssa projektia, joka on heti puolustuskannalla joka asiassa, eli mitä tahansa ehdotan, niin mikään ei sovi koska syy a, b, c ja d. Itselle tulee vähän sellinen olo, että minun työni valmentajana on jo tuhoontuomittu ennen kuin on ehditty edes aloittaa! Onneksi tällaisia valmennettavia ei minulla ole juurikaan ollut, koska sanon aika nopeasti, että homma ei etene näillä eväillä mihinkään. Silloin en ole oikea valmentaja ihmiselle, koska en myy motivaatiota. Voin toki motivoida, mutta se ei ole sama asia.  Kiire on usein se syy mihin helposti vedotaan, mutta väitän, että osa mässäilee ihan turhaan sillä kiireellä. Nykyään on jotenkin hienoa olla niin hemmetin kiireinen, että ei ehdi tehdä mitään itsensä eteen!
Samalla kannattaa miettiä, että toimiiko se mitä jo nyt teet? Olenko onnellinen tällä tyylillä taapertaen? Jos et, niin miten voit odottaa tuloksia ilman minkäänlaisia muutoksia? Annan esimerkin:
– En ehdi syömään aamulla aamupalaa.
– No onnistuuko smoothien teko? Sen tekemiseen menee vain hetki ja juomiseen pari minuuttia.

– Ei onnistu. Lapset heräävät aamulla blenderin ääneen ja ovat kiukkuisia. 
– No olisiko mahdollista, että tekisit illalla smoothien valmiiksi jääkaappiin ja ottaisit sen aamulla mukaan ja söisit työmatkalla. 
– En ehdi illalla tekemään smoothieta, koska kaikki aika menee illalla tähän, tohon ja tuohon. 

aamupuuro (1 of 1)
Kiireettömän lauantaiaamun kruunaa kunnon kaurapuuro, johon laitan myös erilaisia siemeniä! Tärkein on tietysti voisilmä 🙂 !

Itse olen sen luonteinen, että nautin kiireettömyydestä! Tottakai välillä vedetään töissä ihan minuuttiaikataululla (no ei kauaa tosin 😀 ), mutta vapaa-aikana en jaksa sellaista. Emme sovi esimerkiksi viikonlopuiksi ainakaan molemmille päiville menoja ja jos sovimme, niin emme aikaisin aamulla! Mieheni tykkää nukkua pitkään (sen hänelle suon, koska on aamutorkku) ja itse tykkään syödä kiireetöntä aamupalaa lapsen kanssa ja vain hengailla. Etenkin lapsen kanssa on ihanaa, kun joka paikkaan ei ole niin kiire! Viikonloppuna ehtii myös valmistella seuraavan viikon ruokia.
Mulla ei ole ollut koskaan kuitenkaan niin kiire, etten olisi esimerkiksi ehtinyt syömään töiden välissä. Tai siis toki niitä tilanteita on ollut useastikin, mutta silloin ennakointi ja suunnittelu on mennyt persiilleen – oma syyni siis täysin. Lopputulos on se, että olen ollut ollut vaikka sen 5h syömättä ja väsynyt ja kiukkuinen, kun kroppa ei ole saanut energiaa. En oikeasti esimerkiksi usko, että on olemassa suomessa sellaista työpaikkaa, jossa ei koskaan ehdi syömään mitään! Että ei ole yhtään taukoa – ei edes 2 minuutin vessataukoa, jolloin ehtisi syömään jonkun supernopean välipalan (joita on olemassa, voin kertoa jos ei tule mitään mieleen!). Ymmärrän, että jos on vaikka lääkärinä jossain vaikeassa ja pitkässä operaatiossa, niin siitä ei lähdetän noin vain lounaalle. Tai jos on tarjoilijana tupaten täydessä baarissa, jossa juokset hiki hatussa, niin taukojen pitäminen voi olla kortilla. Ymmärrän, että tällaisissa töissä voi tulla toisinaan tilanteita, että tauko venyy ja venyy. Mutta kuinka monella on oikeasti näin haastava työ taukojen suhteen? AINA?

pinkki_rasia3 (1 of 1)
Kiireisinä päivinä käytän Frozzypackia, jonka kansi on jäädytettävä. Siihen saa kätevästi mukaan vaikka kanasalaatin tai oikeastaan minkä tahansa kylmäsäilytettävän ruoan!

Kyllä, joskus ruokailun suunnittelu kiireisiin päiviin voi olla tosi haastavaa! Ei ole välttämättä ruokaloita tai edes kylmäsäilytysmahdollisuutta! Ruoka saatetaan syödä autossa parkkipaikalla tai vessan kokoisessa takahuoneessa! Silloin kannattaa hyödyntää pientä kylmälaukkua tai rasiaa, jonka kannen voi pakastaa. En mielellään kannusta ketään syömään pelkästään proteiinijuomia tai patukoita, mutta joskus nekin saattavat olla parempi kuin ei mitään. Niissäkin on hirveästi valinnanvaraa nykyään, eli löytyy myös lisäaineetomia vaihtoehtoja. Usein kysymys on ihan siitäkin, että syö jotakin kätevää, vaikka se ei justiinsa maistuisi siltä huippuravintolan medium-pihviltä. En ole mikään riisikakkujen tai tonnikalan rakastaja, mutta ne ovat niin helppoja mukana! Siihen vielä rasiallinen kirsikkatomaatteja ja pari porkkanaa, niin lounas on käytännössä valmis. Valmistusaika n.1min ja säilyy avaamattomana huoneenlämmössä 🙂 .

Miten te olette arvoisat lukijat ratkaisseet kiireongelman ja terveellisen syömisen? Ehdittekö pitämään taukoja töissä?

fityoutoo

12 vastausta artikkeliin “Kiire – se paras (ja helpoin) tekosyy!”

  1. Tää on kyllä tosi hyvä kirjoitus aiheesta! On nykyään niin trendikästä selittää kaikki kiireellä. Ite oon huomannut, että kiireiset päivät vaan vaatii hieman enemmän suunnittelua. Yks mun suosikki on tehdä siemennäkkileipää pellillinen ja ottaa siitä muutama pala mukaan. Maistuu pelkästään hyvänä välipalana, säilyy huoneenlämmössä ja on helppoa kuljettaa sekä edullista verrattuna proteiinipatukoiden ostelemiseen.

    • Oi, siemennäkkileipä on todellakin hyvää! Mulla tulee siihen oikein himo! Ja on tosiaankin hyvä korvike niille ainaisille proteiinipatukoilla. Todella hyvä idea siis!

  2. Kylläpä kirjoitit hyvin! Perheeni eläväinen arki ja ruokarajoitukset aiheuttavat kieltämättä haasteita. Teen töihin aina eväät jo edellisenä päivänä, jotta aamulla ei tarvitse kiireessä tusata. Kun laittaa illalla valmiiksi, jaksaa ja ehtii tehdä monipuolisemman sapuskan. Useimmiten myös valmistan edellisenä päivänä (lue: illalla) seuraavan päivän päivällisen valmiiksi, jotta kaikki ehtivät ennen harrastuksiaan syödä terveellistä ruokaa. Toki yritän myös tehdä isoja satseja kerralla, mutta usein käy niin, että luulen tehneeni kahden päivän sapuskat, mutta ne eivät sitten riitäkään niin pitkälle…

    • Meillä käy ihan samalla tavalla tuon ruoan riittämättömyyden suhteen, vaikka meitä on vain kolme! 400g broileria ei olevinaan riitä mihinkään :D.. Riittoisimpia on kasvispainotteiset ruoat, kuten vaikka jotkut wokit tai ihan uunijuurekset. Ostan nykyään aina kerralla jo 700g jauhelihaa tai pari pakettia broileria. On niin ihanaa kun ruoka on valmiina, kun tulee lapsen kanssa hoidosta kotiin – mikroon vaan ja BLING! 🙂

  3. Ihan älyttömän hyvä kirjoitus aiheesta! Olen itsekin miettinyt tätä paljon, sillä satun asumaan tällaisen ihmisen kanssa 😉 ja myös muutama lähipiirin tyyppi on tällaisia. Itsehän en sinänsä tykkää tuputtaa mitään asiaa, elämäntapaa tms. kenellekään, kyllä jokaisen täytyy itse oivaltaa tarve muutokseen ja haluta tehdä jotain asian suhteen. Mutta kun kuitenkin säännöllisesti kuulen läheltä sitä, miten sun on helppo syödä säännöllisesti ja liikkua ja kaikkea, ei mulla ole aikaa siihen eikä tähän eikä tuohon…niin tulee sitten välillä neuvottua ja kerrottua miten itse saa kaiken tehtyä.
    Mies ajaa paljon, pitkiäkin matkoja työn vuoksi eikä sitten kuulemma ehdi syödä missään välissä, kun pitää olla ajoissa seuraavassa paikassa. Miten monta kertaa olen ehdottanut, että syö autossa edes banaania, pähkinöitä, kirsikkatomaatteja, täytetyn reissumiehen, whatever, ja miten monta erilaista selitystä olen kuullut, miksei tämä onnistu!
    Myös kavereilta kuulee jos jonkinmoista selitystä, miksei ehdi syödä töissä eikä illalla liikkua…olen kertonut, miten teen usein sunnuntai-iltana vähintään keskiviikkoon asti työeväät itselleni rasioihin valmiiksi ja koko perheelle ruokaa joka tarvitsee vain lämmittää illalla, miten aina illalla valmistelen seuraavan päivän välipalat ym. valmiiksi, käyn aamulla lenkillä tai salilla jos/kun illalla ei ehdi, lasten harrastusten aikana voi käydä itse lenkillä sen sijaan että selaa fb:ta pukuhuoneessa jne. Ja miten monella eri selityksellä nämäkin keinot on todettu ihan mahdottomiksi toteuttaa heidän kohdallaan…Voin siis vain kuvitella, minkälaisia selityksiä te pt:t kuulette =D

    • Tuputtaminen harvoin auttaa, olen huomannut lähipiiristä aivan saman asian. Joillakin ihmisillä on ns. asenne valmiina, jolloin neuvominen ei auta.
      Autossakin pystyy syömään vaikka mitä, kuten itsekin luettelit esimerkkejä. Halusta se on kiinni.. On paljon myös terveellisiä naposteltavia – ja usein sen karkkipussin pystyy kuitenkin autossa napostelemaan!? Jos istuu autossa työkseen, niin kulutus on usein myös normaalia pienempää, joten ruoan kannattaisi olla aika kevyttä. Sen lisäksi sen verran raajojen liikuttelua mitä pystyy ajamisen lomassa, jotta aineenvaihduntaa saa hieman potkittua ja veren virtaamaan!

      Mutta sulla on ainakin itselläsi homma hienosti hallussa 🙂 !

  4. Just näin Katri! Se jatkuva kiireen korostaminen on olevinaan tosi hienoa nykyään, itse en ymmärrä yhtään (kehuskelen mielummin sillä, ettei ole kiire mihinkään! :))
    Teen hommia bisneskonsulttina ja välillä joutuu tekemään todellisia lounaansyönnin maailman ennätyksiä, että ehtii hotkia 2 minuutissa lautasellisen ruokaa ennen palaveria. Ja todellakin teen sen aina, koska vaihtoehtona on kärvistellä nälissää ja kilahtaa heti palaverin jälkeen jostain aivan typerästä 🙂
    Se ettei ehdi on ihan vaan valintakysymys, yllättäen kiireiset epäehtijät ehtii kuitenkin seurata kaikki suosikkisarjat telkkarista..

    • Mä itse syön usein bussissa tai jopa bussipysäkillä :D. Vaikka hotkiminenkaan ei ole terveellistä, niin mieluummin syön nopeasti kuin jätän syömättä jos aikaa on tosi vähän. Paljon turvaudun myös smoothieihin (joko itse tekemiin tai yleensä ostan jostain).
      Ps. Mulla ei oo tänään kiire mihinkään heh heh…

    • Multa unohtuikin tuosta ylemmästä omasta kommentista juuri tämä, että ne, jotka ei ehdi koskaan mitään, tietää kyllä jokaisen suosikkisarjan käänteet, leffat ym! Valintakysymyksiä todellakin =)

  5. Mä oon huomannut että oon tosi hyvä selittämään itselleni, miks en (muka) ehtis liikkua. Onneks oon nyt saanu itteni lähtemään liikkumaan, koska niinhän se on, että sit kun lähtee kerran niin kynnys madaltuu koko ajan. Ykskin ilta menin jumppaan ihan väsyneenä, nälkäsenä ja ärtyneenä, ja ajattelin, että ei voi tulla hyvä tästä, mutta ulos tulin täynnä energiaa ja sit sainkin tehtyä illalla vaikka mitä 🙂 Käsittämätön yhtälö, mutta mitä enemmän tekee, sitä enemmän ehtii tehdä 🙂 [Okei ei ehkä toimi loputtomiin mutta aika kauan!]

  6. Sitä mä oonkin aina miettinyt, että kuinka muka terveellisen ruuan syömiseen kuluu enemmän aikaa kuin epäterveellisen? 😀 No okei jos ei ole ruokaa valmiina niin on helpompi löytää valmis epäterveellinen vaihtoehto tai syödä ulkona. Mutta se vaatii vaan sen pienen etukäteen miettimisen että ostaa valmiiksi ruokia joita aikoo syödä.

    Ja tauoista kysyit… Omassa ammatissani leikkaussalihoitajana tulee välillä (ei joka päivä) operaatioita jotka kestää 5-9tuntia. Hoitaja päästetään tänä aikana kerran ruokatauolle, mutta kirurgit painavat koko homman putkeen, koska tietenkään ei ole ketään joka tulisi tilalle ruokatauon ajaksi. Välillä kyllä mietin että miten ne jaksaa 😀 Mutta pitää vaan suunnitella syömiset niin, että syö ennen pitkää hommaa… Ja sen jälkeen. Eli suunnittelulla tässäkin pärjää 🙂

    Itselläkin huomaa että huonot valinnat on usein tulleet nimenomaan suunnittelun puutteesta johtuen! Kun ei ole suunnitellut monelta salille on mentävä, voi huomata ettei sitten ”ehdikään”.

  7. Voin vaan kuvitella miten sinun työssäsi turhauttaa tuo kiireestä mussuttaminen! Ymmärrän kyllä että monella todella on kiire, jos on monta rautaa tulessa, mutta eiköhän siinäkin tilanteessa pystyisi tekemään edes pari pientä muutosta, ja paremmalla suunnittelulla olemaan tehokkaampi.
    Yleensä nämä ikikiireilijät eivät tosiaan ole neljän pikkulapsen äitejä, toimitusjohtajia tai pääministereitä, vaan ihan tavallisessa elämäntilanteessa olevia. Se on vaan se motivaatio ja tahto mikä puuttuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta