Kiitos kysymästä, ei hassumpaa!

Se olis sitten taas perjantai käsillä. Tuo järjettömän bileviikonlopun aloituspäivä! Oma kreisibailaukseni (anteeksi Anna kun käytän tuota sanaa..) on ollut viimeaikoina lievästi sanottuna rajoittunutta ja olen saanut kaveripiirissäni varmasi varsinaisen mummon maineen. Sen lisäksi, että olen aika hirveän huono juomaan viinaa, olen myös auttamattoman hidas siinä! Niinpä olen ratkaissut asian muutamalla täsmäiskulla kerran vuodessa, viimeisin ajoittuu luokan pikkujouluihin ja loppu onkin historiaa. Toimin varmasti todella hyvänä esimerkkinä kaikille nuoremmille luokkakavereilleni! Seuraava hyvinepäonnistunut kokeilu ajoittuu varmaan huhtikuun loppuun jolloin mulla on 25v synttärit. 😀

Tänä aamuna kello soi jo heti kuuden jälkeen ja pakattuani aamupuuron, mansikat ja raejuuston mukaan, suuntasin erälle. Tänä aamuna laiska tyttö päättikin kävellä ja oli pakko kaivaa vaatehuoneesta nastalenkkarit esille. Millään muilla kengillä ei ole asiaa noihin olosuhteisiin, jos ei ihan välttämättä halua lonkkamurtumaa. Jos olette harkinneet nastalenkkareiden hankintaa, niin suosittelen! Omat Asicsini ovat ainakin todella hyvät ja säästää reisiä, kun ei tarvitse koko ajan niitä jännittää liukastumisen pelossa. Hiukan vaan ahdistelin etukäteen, että jäädynkö jo ennen postilaatikkoja..Olen palellut viime päivinä aika kiitettävästi! Tarvii varmaan hommata tänne kotiin sellanen sähköpeitto vai mikä se oli…
Salilla kipittelin juoksumatolla vielä päälle 20min ja nopean aamupalatankkauksen jälkeen oli vuorossa hieroja! Nautinto oli kyllä siitä hommasta aika kaukana, kun availtiin mun pinteessä olevia hermoja. Morjens! Ihan vaan muutaman kerran piti päästää se v-alkunen ja s-alkunen suusta… Jostain syystä myös kaulalihakset olivat aika tukossa! Hieronnan jälkeen uskoni elämään oli kuitenkin taas palautunut ja uskalsin varata uuden ajan!
Päivällä on luvassa päivän toinen, toivottavasti hiukan vähemmän kivulias kohokohta, eli kampaaja! Elämääni on sattunut tasan kaksi ihmistä, jotka osaavat lukea täydellisesti mun villejä hiusunelmia. Toinen niistä on siis kampaajani täällä, eli Hiushuone Dandyn Reija, joka toimii myös huoltajanani kisoissa. Eikä tarvi pelätä että lopputulos olis jotain muuta kuin täydellistä!! Tosin sitä tästä naamasta tuskin saa, vaikka kuinka varjostaisi :)…

Viimepäivinä fiilis on ollut noususuhdanteessa! Niin, ellei oteta sitä seikkaa huomioon että kotiimme on muuttanut vasta 5kk:n ikäinen nuorisorikollinen! Oliskohan sittenkin pitänyt hankkia vaan se villakoira?!
Sen verran on jännittäviä juttuja tulossa, etten mitenkään pysty niistä vielä julkisesti kertomaan ;)… Sen verran voin paljastaa että tulen (toivottavasti) näkymään piakkoin alan isossa mediassa ja tietenkin myös blogini! Myös kehityskuvia on kyselty, joten lupaan ja vannon että ensi viikolla laittelen! Otan tiistaina kameran mukaan Mayorssille, joten voin ikuistaa oman tuskaisen naamani, kun valmentajan kanssa kevyesti ”jumppaillaan”…
Olen myös yrittänyt tietoisesti vähentää painetta päässä. Olen aika kova tyttö ressaamaan asioista ja jotkut typerät pikkuasiat jäävät helposti vaivaamaan. Se vie tietenkin energiaa kaikelta muulta olennaiselta. Tänään aamulla lukiessani uusinta Fit-lehteä törmäsin aika mielenkiintoiseen juttuun. Jutun nimi oli ”Henkka jeesaa” ja siinä nykyään yritysvalmentajana toimiva Henkka Hyppönen puhuu kiireestä, stressistä ja ahdistuksesta. Jutun lopussa oli ”kokeile itse”-osio, jonka ensimäinen kohta kuuluu näin:
”Lähesty jokaista tilannetta ja ajatusta tavoitteenasi hyväksyä se. Jos jumiudut ruuhkaan, hyväksy se. Kun palaverissa on tiukka paikka, totea se ja ala etsiä mahdollisuutta yhteistyöhön.”
En voisi olla enempää samaa mieltä! Mutta helpommin sanottu kuin tehty.. Esimerkiksi jos myöhästyn bussista ja tiedän että myöhästyn koulusta, alkaa se vituttamaan. Vaikka tavallaan mitä väliä koska vahinko on jo tapahtunut eikä siitä muuksi muutu! Tai se, että aamulla auto on umpijäässä ja menee ainakin 10min että saat sen skraapattua ajokuntoiseksi. Miksi siitä kannattaa hermojaan menettää, koska sen joutuu tekemään joka tapauksessa. Yritän siis olla harmistumatta asioista, joihin en itse voi enää vaikuttaa. Kuten maailman tunneituin sananlasku sanoo; Turha enää itkeä, kun kakka on jo valunut housuun.
Tajuutteko te nyt yhtään mistä mä puhun? 🙂

Tänään ja huomenna pidän salitreenistä lepopäivän ja huomenna keskityn treenaamaan ainoastaan kaason ominaisuuttani. Puhetta lautasliinoista ja istumajärjestyksestä varmasti riittää, joten miehet pysytelkööt mahdollisimman kaukana…Ja eiköhän sieltä hääpukuliikkeestä löydy joku mukava kermakakku sekä morsiammelle, että minulle. Hiukan tarvii myös lauantaina hakee henkistä valmennusta muutamalta ystävältä! Mulla on pari luottonaikkosta, jonka kanssa puhutaan läpi ihmissuhdetraumat ja hiivaongelmat…
Koko viikon päättääkin sitten tankkauspäivä, halleluja! Tekee muuten todella hyvää, olin nimittäin toissapäivänä aivan varma että koiramme turkki haisee ihan kakkutaikinalle…Sain lievästi sanottuna mielipuolen leiman! Tai silloin kun hoidosta haetun koiran henki haisi ihan omenapiirakalle! Anoppi oli takuulla syöttänyt niille jotain herkkua.
Hyvää viikonloppua kaikille!! Syökää nyt sitä ruunebergintorttua ja siitä kannattaa syödä sitten vaan se päällinen, kun se alaosa on aika kuivaa…

fityoutoo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta