Kuinka päästä jatkuvasta kiireentunteesta eroon?

*Sisältää mainoslinkkejä

Olen viime aikoina pohtinut tosi paljon omaa ajankäyttöäni ja kiireen tunnetta, joka on vallannut mut yhä useammin. Inhoan paikasta toiseen juoksemista kuin päätön kana ja minuuttiaikataulussa elämistä! Välillä mun ajatukset lähtee sitten ihan tosissaan lentoon ja pohdin, että onko nää päivät vain ”läpivientiä”, vai ehdinkö oikeasti keskittymään olennaiseen? Arki on tietysti aina arkea, mutta eihän elämä saisi tuntua siltä, että jahas, taas meni yksi viikko niin etten edes huomannut sen ohittamista! Aina käsketään elämään hetkessä ja olemaan läsnä, mutta se ei ole aina helppoa.

Kävin viime viikon maanantaina Fitfashionin kuvauksissa. Nämä kuvat on otettu mun omalla kameralla.

Kun palasin takaisin työelämään, niin aikatauluihin liittyvän säätämisen määrä on kyllä tuplaantunut!! Kotona lapsen kanssa ollessa päivät kuluivat välillä vähän tuskaisenkin verkkaisesti, mutta nyt töissä ollessa samaa ei voi sanoa. Oon oikeastaan aika hyvilläni siitä, että olen kahtena päivänä iltavuorossa, joten saan viettää lasten kanssa ns. hitaan aamun. En oikeasti tiedä miten kestäisin sitä, että lapset pitäisi herättää kukonpierun aikaan ja viedä seiskaksi hoiton!? No, kaikkeen sitä tietysti tottuu jos on pakko.
Täällä Helsingissä yksi todella ärsyttävä asia on pitkät välimatkat ja itsekin saan varata 50min työmatkaan per suunta ja silti voi olla haasteita ehtiä. Muistelen kaiholla sitä aikaa Tampereella, kun pyöräilin 4minuuttia töihin! Vaikka kiire tuli silti aina välillä…

Nykyään on aika muodikasta olla tosi kiireinen ja ”on taas ollut ihan kauhea kiire” on yleensä selitys sille, miksi ei ole ehtinyt näkemään kaveria tai tekemään jotain minkä on itselleen luvannut. Itsekin tukeudun usein tähän selitykseen ja kai se tavallaan onkin totta: Arjessa, johon kuuluu kaksi pientä lasta ja kaksi työssäkäyvää vanhempaa ei aikaa kyllä ole ainakaan liikaa. Onko kuitenkn mahdollista elellä leppoisaa arkea ilman päivittäistä kiireen tunnetta?

Farkut Bik Bok TÄÄLTÄ* / Toppi Nike TÄÄLTÄ* / Kengät Adidas TÄÄLTÄ*

Luin yksi päivä mun ihanan ja viisaan ystäväni Karoliinan instagram-päivityksen, joka sai mut todella miettimään omaa asennettani:

”Kun on nyt pari viikkoa seurannut omaa suhdetta kiireeseen, on tullut tehtyä kiinnostavia havaintoja. Tunnistan, etten koe kiireen tunnetta, mutta käytän silti ärsyttävän paljon kiire-sanaa. Ja kun tietää sanojen voiman, siihen on hyvä pysähtyä. Tämänaamuinen ”meillä ei ole kiire” -lause voisi voisi hyvin kuulua: ”meillä on aikaa”. Tai kun mietin ehdinkö pitää lepohetken, voin valita ajatukseksi ”no nopeasti minuutin tai ”juu, yhden ihanan pitkän minuutin”. Aika on todella suhteellista.” 

Oon tehnyt ihan tietoisia muutoksia elämässäni tässä viime viikkojen aikana, koska no… On ollut pakko! Olen luonteeltani hieman suorittaja ja usein ahnehdin itselleni liian pitkän to do-listan. Se lisää myös fiilistä siitä, että taaskaan en ehdi sitä ja tätä. Ehkä kuitenkin isoin syy on lapset, koska haluaisin kuitenkin elää hetkessä heidän kanssa ja luoda kotiin tunnelman, ettei koko ajan tarvi ryntäillä jonnekkin. Yllättäen iltaisin ja viikonloppuisin onkin ihan kivasti aikaa rentoon oleiluun!


Mun kiireen vähenemiseen on vaikuttaneet seuraavat asiat:

  • Viikonloppujen pitäminen vapaana kalenterissa ilman turhia aikatauluja. Viikolla aikatauluja voi olla, mutta ei mielellään viikonloppuisin. Silloin voin nukkua halutessani lasten kanssa päikkärit tai olla vain.
  • Tää on vähän itsestäänselvyys, mutta tarpeeksi väljän kalenterin järjestäminen auttaa kyllä kummasti. Ei enää ryntäilyä minuuttiaikataululla!
  • Itsestä riippumattomien asioiden vatvominen. Olen nyt tässä varmaan kaksi viikkoa miettinyt, miten ärsyttävää on, kun työmatkaan menee melkein 2h päivässä. Toistaiseksi ongelma ei ole miettimällä ratkennut 😀 . Toivon, että tulevaisuudessa pääsen töihin lähemmäksi kotia tai pystyn tekemään kerrallaan pidempiä vuoroja, mutta nyt se ei ole mahdollista.
  • Lasten (tai omatkaan) harrastukset. Tai siis niiden olemattomuus. Kyllä, on paljon asioita joita olisi ihana harrastaa joka viikko jossain ryhmässä. Olen pitkään unelmoinut esimerkiksi telinevoimistelusta. Mutta ajatus siitä että töiden jälkeen koitan ehtiä karmealla kiireellä kotiin ja siellä äkkiä jotain syötävää ja lähtö harrastamaan…. Ei houkuttele yhtään! Luojan kiitos lasten ei tarvi vielä moneen vuoteen juosta missään treeneissä!
  • Viimeinen, joka on mielestäni myös todella tärkeä on se, ettei koko ajan kyttää onko joku koittanut tavoittaa. Kiireen tunnetta lisää nimenomaan se, että koittaa heti samalla sekunnilla vastata jokaiseen kilahdukseen! En itse pidä puhelinta äänettömällä, mutta yleensä katson sähköpostit pari kertaa päivässä.

Oletko tehnyt jotain muutoksia omaan elämääsi nimenomaan kiireen vähentämiseksi?

fityoutoo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 11
Tykkää jutusta