Länkisääret ja polviläskit

Varmaan kaikilla meistä on omassa vartalossaan ne lempikohdat ja sitten ne, joihin kaipaisi muutosta. Olen itse tyytyväinen omaan kehooni etenkin siinä mielessä, että se on toiminut lähes moitteettomasti ilman suurempia kremppoja 33-vuotta! Ulkonäöllisesti taas… No asioiden kanssa oppii elämään 😀 . Unelmien kropan haikailu on siinä mielessä turhaa, että ainakaan itselleni se miltä näytän ei määrittele sitä, kuinka itsestäni ajattelen. Itsevarmuus täytyy löytyä muualta kuin peilistä.
Ulkonäkö on silti mullekin tärkeä asia, niinkuin usein naisille on. On ihan normaalia, jos haluaa parannella itseään (luonnollisin keinoin mieluiten), mutta jos kokee, että omassa vartalossa ei ole mitään hyvää tai kelpaavaa, niin asiat ovat pielessä. Meissä kaikissa on aina jotain hyvää ja itsestään täytyy löytää muitakin kuin vikoja. Toki myönnän, että kun itsekin olen usein kuvissa ja nään itseäni eri kuvakulmissa, niin helposti itselleen on aika armoton.2008_2 (1 of 1)

Tämä tosin lienee varmaan ihan jokaiselle naiselle arkipäivää, eli jonain päivänä tukka meni ihan nappiin ja vaatteet istuu. Sitten joku toinen aamu peilistää katsoo kunnon petolintu, jolle on arvottu liian pienet tissit ja paksut pohkeet.

Mun mielestä on lohduttavaa, että treenaamalla saa montakin kohtaa kropassaan muuttumaan. Jos jaksaa panostaa, niin ne pohkeet saa varmasti pienemmäksi ja selkämakkarat katoamaan.
Itselläni sellainen ”ikuinen työmaa” ovat jalat! Mulla on lyhyet jalat ja pitkä selkä, jolloin se asettaa omat haasteensa esimerkiksi pukeutumiseen ja sen asian kanssa tuskailen usein. Jo ihan pelkästään sen takia, että housujen lahkeet ovat mulle usein liian pitkät. Koska mitään kovin hurjia ”kasvupyrähdyksiä” ei ole enää ollut havaittavissa viimevuosina, niin tyytyminen on näihin kinttuihin. Länkisääristäni johtuen jalkani vääntyilevät kuvissa milloin mihinkin suuntaan, mutta luojan kiitos mitään muuta ongelmaa tästä valuviasta ei ole ollut. Mulla on sen mallinen alavartalo, jolla ei esimerkiksi tuolla fitnesskisoissa ole mitään saumaa (rakenteesta kun on lajissa kuitenkin paljon kysymys). Jalkoja pystyy onneks treenaamaan muodokkaammiksi, mutta pituutta niihin ei saa kuin kiinalainen kirurgi (kuulemma). Ajatus sinänsä ei kuulosta kovin houkuttelevalta 😀 .2008_1 (1 of 1)

Oon huomanut, että mulle kertyy rasva ihan ensimäisenä sisäreisiin ja etenkin polvien sisäreunalle! Ja sekös on muuten ärsyttävää! Onko muilla sama ongelma?
Rasvan kertyminen on usein geneettistä ja yleensä vartalon malli ja ”ongelmakohdat” ovat perittyjä. Yhden teorian mukaan tuo polvien alueen rasva voisi kieliä kasvuhormonin tuotannon häiriöistä. Eli esimerkiksi jatkuvasta univajeesta. Ja toki stressi ja univaje vaikuttaa muutenkin kropan toimintaan ja rasvan palamiseen.
Mitään oikotietä onneen tuon sisäreisiläskin(kään) suhteen ei ole, eli treeniä jaloille ja sitä kautta lisää lihaa syrjäyttämään rasvaa! Joskus olen miettinyt, voisiko erilaisista hoidoista, kun LPG tai Hypoxi olla apua, mutta vielä en ole niin pitkälle päässyt, että olisin testannut. Sinänsä molemmat ovat ihan turvallisia keinoja vauhdittaa aineenvaihduntaa, mutta eivät ne mitään ”puf, rasva katosi maagisesti kropastani” -konsteja ole.

2008_3 (1 of 1)
Shortsien pukeminen oli mulle pitkään iso kynnys, koska ne eivät mielestäni sopineet mulle koskaan. Nykyään en vain jaksa oikein välittää koko asiasta.

Välillä kun nään jollain oikein kadehdittavat jalat, niin tottakai sitä tulee mieleen että voi kun mullakin…

Mutta eipä tässä auta muuta kuin lähtee nukkumaan, että jaksaa aamulla nousta treenaamaan! Siellä laitetaan taas sisäreidet hommiin!

Kertokaapas te, mitä kohtaa kropassanne koitatte tällä hetkellä eniten muokata (ja millä konsteilla)?

fityoutoo

12 vastausta artikkeliin “Länkisääret ja polviläskit”

  1. En koita varsinaisesti muokata tällä hetkellä mitään kohtaa kropassa, ei jaksa. Mulla on sama ongelma-alue, eli nuo polviläskit. Ne ilmestyivät ensimmäisen lapsen odotusaikana ja siihen ovat jääneet roikkumaan. Olen myös persjalka 😀 Sortseja olen käyttänyt ensimmäistä kertaa julkisesti tänä kesänä, kun ei jaksa enää välittää 🙂

    • Ihan kuin oisin itse kommentoinut omaa postaustani 😀 !!! Mulla nää jalat kirjaimellisesti räjähti kun tulin raskaaksi.
      Ja sama mulla, ei vaan jaksa välittää. Vanhuus?? 😀

  2. Mun ongelma-alue on vatsa. Harmittaa, kun vartalonmyötäiset paidat jää käyttämättä! Keskivartalo on todella paksu, vaikkakin myös vahva. Ja kyllä, olen kokeillut monia konsteja, rasvaprosenttikin on ollut jopa vaarallisen alhaalla, mutta vatsa ei vaan koskaan litteä. 😀 Toki välillä mietin, voisiko esimerkiksi unta lisäämällä tai kokeilemalla esim. FODMAP -ruokavaliota vaikuttaa asiaan. Toisaalta tuntuu kuitenkin, että olen jo kokeillut treenin ja ruuan suhteen tarpeeksi, ehkä rakenteeni vain on tällainen. Vaikea omia ”heikkouksiaan” on hyväksyä, mutta jos tärkeintä on terveellinen elämä niin siihen kuuluu myös rentous ja itsensä hyväksyntä. 🙂 Hyvältä näytät!

    • FODMAP voi auttaa, jos kärsit suoliston toimintahäiriöistä, eli esim. ummetuksesta ja turvotuksesta. Etenkin turvotus voi vaikuttaa keskivartalon ulkonäköön, koska silloin helposti näyttää ns. raskaana olevalta. Toinen voi olla rakenteellinen ongelma vatsalihaksissa, esimerkiksi synnytyksen jälkeinen vatsalihasten erkaantuma. Silloin vatsa juurikin pömpöttää, vaikka rasva% olisi pienikin!

  3. Heh mulla on ihan päinvastainen ongelma jalkojen kanssa, ne on liian pitkät! Oon muutenkin tällainen hujoppi (175cm) ja jalat on niin pitkät että ne on melkein tiellä aina esim. kaikissa kulkuvälineissä. Mä voisin hyvin mennä sinne kiinalaiselle kirurgille jos se ottais mun jaloista 5cm pois 😀 Ja näin pitkänä näyttää aina isolta varsinkin kun on lihaksia vaikka rasva% on ihan normaali. Ei oo helppoa meillä naisilla!

    • Hei mä ottasin sulta sen 5cm omiin koipiin anytime!!! 🙂 Varataan yhdessä lennot ja Mr. Chungille aika?

  4. Katri, sulla on kaunis keho. Minusta sulla on just sellainen vartalo, jolle sopii kaikki vaatteet ja näytät aina hyvältä 😉 <3

    Itselläni harmaita hiuksia tuottaa keskivartalo, etenkin synnytyksen jälkeen mutta nyös ennen synnytystä koin sen kehoni ongelma-alueeksi. Armollisuutta pitäisi oppia sen suhteen mutta ehkä myös muuttaa treeniä aerobisempaan/intervallityyppiseen treeniin nykyisen puntin sijaan. Hypoxi on tosi tehokas kyllä mut ei toki oikotie onneen, kyl ne kilot tulee takaisin jos ei tee pitkän tähtäimen muutoksia. Lpg toimii myös hyvin täsmäalueisiin mut siinäkin: en ehkä laittaisi rahaa siihen kun voi treenata ja ruoalla Vaikuttaa kehoon.

    Halaus <3

    • Hei hei kuules! Mä epäilen, että sun täydellinen naamataulu yhdistettynä kateutta herättäviin hiuksiin vie kyllä huomion niiltä keskivartalon minimaalisilta ongelma-alueilta!!!! Aina kun nään sun kuvan facessa niin pääsee vain iso huokaus <3.
      Ja terkkuja minille, supersöpö!!!!

  5. Mun ongelma-alue on raskausarpinen, kukkakaalimuhennosta muistuttava keskivartalo. Mulla ei oo ikinä ollut kunnon vyötäröä!!! Tietenkin se kapenee samalla kun rasvaa palaa, mutta luonnehtisin itseäni kauniisti tasapaksuksi ja persjalkaiseksi. Oon nyt yli puoli vuotta urheillut paljon ja syönyt kelvollisesti, ja oon saanu jopa vatsalihakset näkyviin, mutta haaveilen edelleen kunnon vyötäröstä! Maha on joka tapauksessa lopullisesti vaurioitunut raskauksien myötä, ei auta kuin hyväksyä se tosiasia. 🙁
    Hypoxia kokeilin viime kesänä, mutta siitä ei seurannut muuta kuin -800e köyhtyminen. Joten unohda se! 😀 Näytät ihanalta, ja sula on ihanat lihaksikkaat jalat. Ja oon kateellinen sun keskivartalosta. Pus.

    • Oon ehkä väsynyt mutta viimeinen kappale aiheutti repeämisen 😀 . Siis tuo Hypöxi kohta. Nään sieluni silmin itseni antamassa alipainepuvulle ”vielä yhden” mahdollisuuden…

  6. Hah, no mä taidan olla tasaisesti reilusti ylipainoinen joka puolelta. Mutta, kolme raskautta on venyttäneet vatsanahkan ihan hirveäksi ja edes mun kaikki ylimääräinen rasva ei sitä näytä täyttävän. Meillä on suvun naisilla aika roteva vartalonrakenne, eli olkapäät ja käsivarret on luonnostaan paksut ja samoin jalat, semmonen x-mallinen ja siihen olen tyytyväinen kun sais vaan senttejä pois. Mutta tuo vatsa pelottaa, että mitä sille käy. Ikimaailmassa en suostu menemään operoitavaksi eli jotain muuta on keksittävä.

  7. Täällä myös yksi polviläskinen, oikeinkin kiva fläp-fläp välillä kuuluu jos oikein jalat ottaa yhteen :,,D Ja ihan normaalipainoinen olen, aina ollut, jalat tosin aina olleet oma ”heikko kohtani”. Nyt on kesän aikana tullut muutama lisäkilo, ja tuntuu että tuonne alas ne on mennyt kyllä ihan kokonaan, ja toki vatsaankin. Yläkroppaani olen 100% tyytyväinen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta