Luen nyt: Sarah Wilson – Irti Sokerista

*Yhteistyössä Pen & Paper -kustantamo

Henri Tapani oli muhun yhteydessä Pen & Paper kustantamosta ja kysäisi, haluaisinko tutustua heidän uutuuskirjaansa Potkua Proteiinista (Anna Sward).
Sen lisäksi sain luettavaksi vielä viime vuonna todella menestyneen Sarah Wilsonin Irti sokerista -kirjan. Kirjoitan molemista kirjoista erikseen arvostelun, koska muuten postauksesta tulisi kilometrin mittainen, ja aloitan tuosta jälkimäisestä.

irti_sokerista (1 of 1)

Irti Sokerista tuli siinä mielessä tosi hyvään saumaan, että mulla oli juuri menossa Stoppi Sokerikoukulle valmennus, joka onnistui loistavasti ja valmennettavien palaute oli erittäin positiivista! Olenkin miettinyt olisiko uudelle, samanlaiselle kahdeksan viikon valmennukselle tilausta…?
Sokeri on nyt todella pinnalla ja sokerista povataan uutta megapahista. Ja pahis se toki onkin, yhtään asiaa kieltämättä! On toki monia eri mielipiteitä siitä, pitäisikö meidän olla täysin ilman sokeria (siis jopa ilman fruktoosia), vai voisiko sokeri olla pienenä osana ruokavaliota…? Epäilen, että aika moni meistä nauttii kyllä sokeria ihan hyvällä omalla tunnolla silloin tällöin ilman, että se tuhoaa koko systeemia saati ruokavaliota. Silti täysin sokeriton elämä jollain tavalla ainakin ajatuksena kiehtoo mua, vaikka tällä hetkellä tuskin siihen olenkaan ihan kykenevä! Vai mitä olette mieltä, täyskielto sokerille – kyllä vai ei???

irti_sokerista2 (1 of 1)

Sokeria täysin vierastavat ihmiset, kuten kirjan kirjoittaja Sarah Wilsonkin menee aika extreme-osastolle mielestäni, koska hän välttelee jopa joitakin kasviksia. Sokeria on luontaisesti monissa ruoka-aineissa ja tuotteisiin lisättävää piilosokeita ei tarvitse edes varmasti mainita. Saamme luultavasti moni sokeria päivittäin reilusti yli suositusten. Elimistö ei sokeria mihinkään tarvitse, mutta henkisesti se saattaa tehdä välillä ihan hyvää 🙂 . Ainakin itse voin rehellisesti myöntää nauttivani anopin korvapuustista tai suklaarusinoista silloin tällöin. Liiallisena siitä tosin tulee aivan karsea, sumuinen olo.
Aloin itse miettimään, että milloin itsellä tulee käytettyä valkoista sokeria ja oikeastaan leivonta on ainoa käyttökohde (sitäkin teen todella harvoin). Muuten sitä ei meidän perheessä kulu. Toki hunajaa ja kookossokrua silloin tällöin laitan esim smoothieen, teehen ja rahkan päälle.

Kirjassa on kahdeksan viikon ”sokerivieroituskuuri” eli sen ajan on tarkoitus kieltäytyä lähes kaikesta sokerista. Kirjoittaja oli itse kyllästynyt jatkuvaan sokerihimoon ja päättänyt puhdistautua kokonaan. Siitä kokemuksesta hän on kirjoittanut myös tämän kirjan ja lisäksi tietysti tutkinut sokeria ja sen vaikutuksia elimistössämme. Kirjassa on paljon sokerittomia reseptejä ja muutenkin ihan käytännön vinkkejä sokerin käytön lopettamiselle! Vaikka itse en alkanutkaan varsinaisesti tälle kahdeksan viikon kuurille (olisiko pitänyt…hmmm), niin kirjasta sai silti todella paljon vinkkejä ihan käytännön elämään. Jos olet ajatellut sokerittoman elämän kokeilemista, niin tämä kirja on todella hyvä tietopaketti ja ”tukiopas” matkan varrelle.
Kirjassa suositeltu ruokavalio on enemmän rasvapainotteinen, eli kirjoittaja neuvoo aivan suoraan korvaamaan sokerin rasvalla. Tässäkin täytyy tietysti pitää joku järki mukana, vaikka toki pehmeiden rasvojen saanti pitää nälkää loitolla ja verensokerin tasaisena. Kirjan ruokavaliossa tosin on runsaasti myös muita rasvanlähteitä, kuin niitä ns.hyviä; Kirjoittaja suosittelee myös kirkastettua voita (gheetä), kananmunia, pekonia, täysrasvaisia maitotuotteita ym. Itsekin kyllä koen, että ne ovat ihan hyvä lisä terveellisessä ruokavaliossa kohtuudella. Nykyään lorautan kahviinkin punaista maitoa mielelläni!

irti_sokerista4 (1 of 1)

Mitä uhrauksia on sitten tehtävä?
Jotta kahdeksan viikon totaalilakko voi onnistua, niin ruokavaliosta täytyy tiputtaa pois esimerkiksi nämä ruoat:
– Tuoreet ja kuivatut hedelmät, hedelmämehut
– Mysli ja myslipatukat (tällä oletettavasti tarkoitetaan kaupan valmisteita)
– Hillot (myös ne, joissa ei ole lisättyä sokeria)
– Kaikki sokeria sisältävät kastikkeet kuten ketsuppi, maustekastikkeet, grillauskastikkeet, salaatinkastikkeet ym
– Maustetut jugurtit
– Hunaja, agavesiirappi, palmu- ja kookossokeri
– Suklaa, virvoitusjuomat ym.

Kuulostaako liian radikaalilta? Pystyisitkö olemaan kahdeksan viikkoa ilman tuon listan tuotteita?irti_sokerista3 (1 of 1)

Kahdeksan viikon jälkeen saa tosin taas alkaa kohtuudella lisäämään ruokavalioonsa sokereita. Noiden viikkojen ainana on siis tarkoitus puhdistaa elimistö kokonaan sokerista ja on tietysti selvä, että syömällä ”silloin tällöin” sokrua, et saa tietää täysin millaiset positiiviset muutokset sillä voi olla oloosi, jaksamiseesi ja terveyteesi.
Kirjassa on myös hyviä korvikkeita sokerille, jotka jokatapauksessa sopivat hyvin terveelliseen ruokavalioon, kuten vaikkapa chia-siemenet, kaneli tai kookosvesi. Kirjoittajan mukaan elimistö pystyy käsittelemään sokeria päivittäin vain kahden hedelmän verran sokeria, joka kuulostaa ainakin itsestäni pieneltä määrältä. Yli puolet kirjasta onkin sitten sokerittomia ruokaohjeita, jotka todella kuulostaa aivan ihanilta ja vesi tulee pakostikin kielelle! Reseptit olivat ehdottomasti kirjan parasta antia ja mikäli päätän ottaa kahdeksan viikon haasteen vastaan, niin ehdottomasti lukaisen kirjan alusta asti, asiaa nimittäin riittää!

fityoutoo

16 vastausta artikkeliin “Luen nyt: Sarah Wilson – Irti Sokerista”

  1. En usko missään asiassa täyteen ehdottomuuteen tai totaalikieltämiseen. Olen elellyt ”sokerittomalla” ruokavaliolla puolikin vuotta, ja kyllähän se olossa tuntuu. Omassa versiossa tosin vihanneksia ei jätetä sokerin takia pois, ja kohtuudella meni myös hedelemiä. Olo oli siihen nähden ihan loistava, etten usko että se kovin paremmaksi olisi voinut muuttua jättämällä esim porkkanan syönnit väliin 😉

    • Juu, kyllä vihannesten poisjättäminen sokerin takia on todella radikaalia, enkä sellaista itse kellekään suosittelisi. Tuossa kirjan kahdeksan viikon kuurissa käsittääkseni pyrittiin irroittautumaan täysin sokerista, joten sen takia esim kuivatut tomaatit olivat pannassa (enkä nyt muista aivan tarkkaa, mutta taisi siinä olla jotain muitakin kasviksia)…

  2. Mä yritin olla viikon täysin ilman lisättyä sokeria, mutta se oli ihan toivonta. Tuntui, että kaikkeen oli lisätty glukoosia. Tykkään laittaa munakkaan sekaan jotain kinkkua tai vastaavaa, mutta niissäkin oli glukoosia. Toisissa sitä oli vähemmän ja toisissa enemmän. Haluaisin kokeilla sokeritonta jaksoo, mutta en tiedä vaatisiko se liikaa energiaa pelkästään ruuan ostamisessa.

    • Toi on kyllä tavallaan todella surullista. Joka hemmetin paketti täytyy syynätä tosi tarkkaan. Miksi näin oikeasti on? Miksi joka paikkaan laitetaan jos ei sokeria, niin sitten ainakin lisäaineita?
      Onneksi tiettyjä hyviä tuotteit oppii tunnistamaan ja varsinkin jo on itse aikaa valmistaa, niin sitä parempi. Varmasti hyviä vaihtohetoja on, vaikkakin harvassa. Esim muistan kun halusin tehdä nakkikeittoa; Hyvien nakkien löytäminen oli ihan toivotonta perus marketista!

  3. Aika radikaalilta kuulostaa. Onko tuo sitten ainoa keino päästä irti sokerikoukusta? Itselleni olisi ainakin vaikeinta olla ilman hedelmiä. No suklaa tietysti, mutta sen nyt tietää, ettei sitä sallittaisi tällaisissa sokeridieteissä. Miten itse neuvot asiakkaitasi esim. tuossa valmennuksessa? Mistä kaikesta pitää luopua ja kuinka pitkäksi aikaa? Onnistuivatko asiakkaasi todella pääsemään eroon sokerihimoistaan? Ja etenkin mietityttää se paluu taas normaaliin. Eli onko mahdollista päästä tilanteeseen, jossa pari palaa suklaata silloin tällöin riittää? Itsellä tuppaa mopo keulia heti muutamasta suklaapalasta. Eli himo vaan kasvaa ja pakko on syödä muutama rivi lisää. Täysin sokerittomaan elämään en edes halua. Juhlia saa ja siellä syödä vapaasti ja hedelmistä en ainakaan kokonaan luovu! 🙂

    • Vaikea kysymys. Omassa valmennuksessa ei keskitytty kieltäytymiseen vaan koitettiin ensinnäkin korjata muuta ruokavaliota. Yleensä sokerin suurkulutus kielii muuten ongelmista ruokavaliossa, eli esim hiilihydraatteja saattaa tulla liian vähän ja se herättää makean himon. Muuten syynä voi olla liian vähäenerginen ruoka tai liian ravinneköyhä ruoka. Hyvin harvoin tasapainoisesti syövä kärsii kovista sokerihimoista.
      Jos mopo keulii heti, niin silloin kannattaa kokeilla vaikka pari viikkoa ilman karkkia, suklaata, jädeä ym ym herkkuja. Silloin elimistö ei pääse sokerista oikeasti eroon missään vaiheessa eivätkä mieliteot lakkaa. Myös kaikista light-tuotteista suosittelen hetkeksi luopumaan. Fruktoosin (hedelmät) ymmärrän sen takia – tai siis hetkeksi niistä luopumisen, että hedelmäsokeri käyttäytyy elimistössä täysin ns. tavallisen sokerin tavoin, joten myös niiden syöminen saattaa herätellä karkkihimoja.
      Tapoja on siis monia. Mutta selvää on, että jos päivittäin täytyy saada karkkia ym makeaa, niin ei se aivan normaalilta kuulosta. Kyllä itse syön esim raakasuklaata monesti viikossa, mutta karkkia ehkä kerran kaksi kuussa.

  4. Toi on mielenkiintoinen kirja, oon selaillut joskus kirjakaupassa, mutta en päätynyt kuitenkaan ostamaan. Aluksi ajattelin, että oispa rankka toi 8 viikon setti, mut toisaalta ei se nyt varmaan niin paha olis! Itsellä olisi ehkä hankalinta olla syömättä tuoreita hedelmiä, mutta kyllähän nekin helposti korvais marjoilla. Mä olin helmikuuhun (tätä vuotta) asti n. 6 kk ilman valkoista sokeria sisältäviä tuotteita (karkit, leivokset, suklaa, jäätelö) ja sen jälkeen onnistu ihan hyvin, että herkuttelin jollain pienillä jutuilla kerran viikossa. Huhtikuun alussa kuitenkin huomasin, että mulla on tosi paljon vaikeuksia noudattaa mulle laadittua ruokavaliota, motivaatio on hukassa (treenit oli todella pakkopullaa) ja mun teki koko ajan mieli syödä jotain. Oli sellainen kyltymätön nälkä, jota piti tyydyttää hiilaripitoisilla ruoilla… Mua alko ärsyttää, koska aikasemmin mulla ei ole ollut tälläisia ongelmia ja kaapissa on saanut olla karkkeja yms. mutta en ole niitä syönyt. Mun piti itse asiassa karsia myös kaikki raakaherkkujen ainekset pois, koska sitten söin niitä.. mm. hunajaa suoraan purkista yms..
    Tein päätöksen, että kerran viikossa herkuttelen raakaherkuilla (niinkuin aikasemminkin) ja mulla on ihan hyvin rasvoja ruokavaliossa nyt. Oon taas energisempi ja pystyn noudattamaan ruokavaliota ongelmitta. En tiedä onko se pään sisällä vika ettei pysty olla syömättä karkkia kun kerran viikossa vai koukuttaako se oikeesti niin pahoin, että aluksi ei ole ongelmaa, mutta se sokerinälkä kasvaa syödessä ja ongelmat alkavat. En tiedä, mutta nyt on ainakin itsellä parempi olo niin henkisesti kuin fyysisestikkin 🙂

    • Oliko sun noudattama ruokavalio sittenkään sulle sopiva? Kuulostaa vähän siltä, että kaikki siinä ei ollut ihan kunnossa. Kaloreita tarpeeksi? Hiilareita tarpeeksi? Rasvoja tarpeeksi? Nuo asiat kannattaa tarkistaa, muuten helposti edessä on hirveitä himoja ja jopa ahmimiskohtauksia kun elimistö ottaa korkojen kera sen mitä vaatii. Tosin vain vääristä lähteistä.

  5. Hmm, toki tapoja sokerin vähentämiseen on monia. Olen itsekin elämäni aikana ”kokenut” pääseväni kunnolla sokruputkesta irti, molemmat vei aikaa mutta meni aika loppujen lopuksi aika huomaamatta. Olin siis aivan paatunut herkuttelija ennen juoksuharrastustani. 😉
    Ekalla kerralla yksinkertaisesti laihdutin ja laskin kalorit. Sokerisissa jutuissa niitä yllättävästi (!!!!) on aika paljon, joten useimmiten tuli valittua kevyempää syömistä. Jos kuitenkin nautin vaikka palan kakkua päivällä, vähensin sen yksinkertaisesti muista päivän syömisistä. 😀
    Ajan myötä tuli sitten päivän makean kiintiö täyteen aika vaatimattomasti parista hedelmästä, teelusikallisesta hunajaa rahkassa tai usein yhdestä konvehdista.
    Omalla kohdallani ei koskaan olisi onnistunut se ”kaikki sokeri pois hedelmineen ja porkkanoineen pois!!” onhan se nähty, kokeilin kerran bikinichallengea mutta alkoi ahdistaa niin jäätävästi se määrätty ohjeistus että mieli alkoi kapinoida vastaan jo ekalla viikolla.. Samoin joulun jälkeen halusin uuteen ennätysnopeaan nousuun mitä tuli sokerin suhteen ja jätin kaikki makeat pois (toki heti herkkuillan jälkeen aloitin uuden elämän), kestin päivän tai kaksi ja sallin itselleni vähän ja sitä myötä menikin taas ranttaliksi.

    Hyvä kun on vapaapäiviä niin ehtii syventyä blogijuttuihin ja kommentoida, eikä vain lukaista nopeasti bussissa tekstejä läpi kuten yleensä.

    • Kiva kun kommentoit :)!

      Kaikille totaalikieltäytyminen ei todellakaan sovi. Täytyy tuntea itsensä, eli ihan samalla tavalla joillekin vaikka puolenkin vuoden karkkilakko on ihan helppo homma. Toiset taas ei kestä päivääkään ja koko ajan herkut pyörii mielessä!
      Mulla ehkä idea on se, että syön kyllä makeaa, mutta koitan välttää sokeria. Tietysti mitä vähemmän väri- ja lisäaineita sitä parempi! Karkille löytyy kyllä korvikkeita (jos haluaa).

  6. Olen suhtautunut sokerin käyttöön aina luottavaisemmalla mielellä kuin mihinkään muuhun (keino)makeutusaineeseen. Ehdottomasti pidän sokeria parempana vaihtoehtona kuin aspartaamia tai steviaa. En kuitenkaan suosittelisi puhdistettujen sokereiden liikakäyttöä, mutta ehdottomasti parempi energiavalinta kuin mitkään prosessoidut rasvat. Rasvakalorit ovat kuitenkin tuplaten sokereiden kaloreihin nähden ja helpommin ylisyötävissä. Kummatkin siitä huolimatta ravintoköyhää ainesta.

    Taitaa meijeri ja lihateollisuus antanu hyvät sponssirahat Wilsonille. Haiskahtaa vahvasti siltä.

    • No itse en saanut sellaista fiilistä, että tässä olisi joku ”salaliittoteoria” takana, koska itse pystyin kyllä ymmärtämään täysin kirjan idean ja sanoman. Kirjassa suositellaan useita korvaavia makeuttajia ja nimenomaan kehoitetaan välttämään mitään keinomakeutettuja tuotteita.
      Mutta on kuitenkin paljon muitakin vaihtoehtoja kuin valkoinen sokeri tai makeutusaineet. Itse käytän päivittäin esim hunajaan tai kookossokeria. Steviaakin kyllä joskus, mutta harvemmin.

  7. ”Elimistö ei sokeria mihinkään tarvitse, mutta henkisesti se saattaa tehdä välillä ihan hyvää 🙂 .” Paitsi että sun aivot ehdottomasti tarvii sitä toimiakseen. Okei, ymmärrän että tässä puhutaan nyt lähinnä valkoisesta ja lisätystä sokerista, mutta asia erikseen kun sokerin mukana tulee vettä ja kuitua -> hedelmät (ja kasvikset). Suosittelen tutkimaan asiaa. 🙂

    Terveisin 10 banaania (rahatilanteen mukaan muutakin hedelmää, don’t get me wrong) aamulla kahdessa satsissa, ei muuten tee ikinä mieli valkoista sokeria kun aivot ovat saaneet tarvitsemansa hyvästä lähteestä. Ja kyllä ruuansulatus pelaa!

    • Juu, aivot tarvitsevat kyllä glukoosia, mutta maksa valmistaa sitä itse. Ravinnon kautta saamme jokatapauksessa sokeria sen verran, mitä tarve vaatii. Eikä siihen välttämättä tarvita edes hedelmiä.
      10 banaania kuulostaa aika radikaalilta, mutta toisaalta sulla on varmasti hyvä hiilareiden imeytyvyys. Luulen, että itse saattaisin voida aika pahoin tuollaisen satsin jälkeen :D. Varsinkin kun banaanissa nimenomaan sokeria on runsaasti.
      Hedelmistä tulee toki kuitua, se on ihan totta. Mutta kannattaa syödä vaikka kiiviä mieluummin kuin banskua, kuitua tulee tuplamäärä ja sokeria puolet banaanista.

  8. Itse kokeilin tuota kuuria myös, viime vuonna, mutta en ihan niin tarkkaan kun kirjassa ehdotetaan. Söin siis kasviksia aika lailla tavallisen mukaan, ehkä hieman vähemmän porkkanoita ja kesäkurpitsaa kuin normaalisti. Aluksi kreikkalaista jugurttia ja juustoja meni vähän enemmän, mutta niidenkin nauttiminen tasaantui ja ajan myötä ja jugurtit jätin pois kokonaan vähän ajan päästä. Lihan & kananmunien nauttiminen pysyi entisellään eli aika vähäisenä. Kuuri meni hyvin ja jatkoin vähäsokerisella (siis hedelmiä sisältävällä) valiolla monta kuukautta. Ja olo oli hyvä.

    Mutta tämän vuoden alusta pääsin töissä mukaan projektiin joka lisäsi työtaakkaa ja pidensi työpäivien pituutta huomattavasti kevään ajan. Aluksi ruokavalio pysyi samana, mutta kesää kohden sokeria alkoi pikku hiljaa tulla taas ruokavalioon lisää. Ja kesän jälkeen sokerin määrä on vielä lisääntynyt. Elokuusta lähtien olen huomannut, että olen mahdottoman väsynyt ja liityin kuntosalille kuntoa kohottaakseni. Mutta väsymys jatkuu. Olen ollut kipeä useasti ja silloin kun en ole kipeä, tuntuu siltä, että olen tulossa kipeäksi. Minulle on tullut taas tulehduksia, joita ei ollut koko sokerittoman/vähäsokerisen kauden aikana. Ja olen ruvennut nukkumaan huonosti (eikä töistä ole stressiä).

    Nyt rupesinkin miettimään, olisiko se tuo sokeri, joka minua väsyttää ja sairastuttaa. Taidan kokeilla siis taas omaa kevyempää versiota sokerittomasta kuurista – vihannekset siis sallien. Onko kenelläkään teistä ollut vastaavanlaisia kokemuksia?

    • Mulla on kans pyörinyt mielessä nyt, että onkohan tullut liikaa sokerihuuruja viimeaikoina… Uskon ainakin itse, että sokeri on pahin kaikista! Kyllä se vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti oloon….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta