Luopumisen tuskissa…

Voihan niisk.hopery_1 (1 of 1)

Vietiin tänään pojilta jääneet vauvanvaatteet Hope RY:n toimistolle Pitskuun. Jotain säästin ”muistoksi”, mutta siis puhutaan muutamista bodyista. Mussa on pikkuisen hamsterin vikaa, eli tavaran poisheittäminen on aika ajoin henkisesti vaikea paikka. Mutta ei tavaraa voi säilöä loputtomiin ja nuo lastenvaatteet vie kuitenkin tilaa turhaan. Mullahan on edelleen tuolla meidän ullakolla mm. laatikollinen cd-levyjä, joista hurri jaksaa tasaisin väliajoin mulle naljailla. Se ei vaan tiedä, että 20-vuoden päästä East17 ja Aikakoneen CD:t ovat huippuhaluttua tavaraa!

En ole varmaan ainoa, joka kovasti suunnittelee myyvänsä kirpparilla ”sitten joskus” esimerkiksi just pieneksi menneitä lastenvaatteita, mutta ihan oikeesti… A) mä en jaksa nähdä sitä vaivaa, että vien jotain käytettyjä bodeja kirpparille, hinnoittelen ne ja käyn siivoomassa pöytää. Saati B) alan kuvaamaan vaate kerrallaan myytäviä nettikirppiksiä varten! Toki vois myydä ne isona settinä vaikka tori.fi:ssä (josta olen itsekin ostanut just esimerkiksi lasten vaatteita), mutta on siinäkin oma hommansa. Mehän myytiin muuton yhteydessä todella paljon tavaraa just netissä ja välillä siihen meni suoraan sanottuna hermo. Ota mitat siitä ja tästä ja saako lisävalokuvia ja ja ja… Osa ei tullut hakemaan ja vaikea pysyä kärryillä siinä ”av” ”yv” sekoilussa. Mulla ei vaan riitä siihen kärsivällisyys 😀 . Kerran laitoin yhdelle fb-kirpulle, että myyn sille joka ekana tulee hakemaan ja maksaa käteisellä…mutta eihän se sopinut, koska SÄÄNNÖT KIELSI. Hei ihan oikeesti, nyt joku järki tohon hommaan!hopery_2 (1 of 1) hopery_3 (1 of 1)

Niinpä sen sijaan, että olisin saanut ehkä hikisesti parikymppiä tienattua noilla poikien käytetyillä, joskin ihan hyväkuntoisilla ja ehjillä vaatteilla, niin ajattelin antaa ne Hopelle. Hope RY lahjoittaa kaikenlaisia lasten vaatteita, leluja ym suomalaisille vähävaraisille ja kriisin kokeneille perheille. Mulla on valitettavasti pieni luottamuspula noita SPR:n kontteja ja UFF:ia kohtaan, mutta Hope RY on tuntunut ihan vakuuttavalta toiminnalta ja tavara jää suomeen. Olin mukana heidän joululahjakeräyksessä ja keskustelin silloin toiminnasta työntekijöiden kanssa. Niiden perheiden jotka apua tarvitsevat, tulee täyttää hakukaavake ja kertoa millaisia tarpeita ja tilanteita heillä on. He tulevat valitsemaan varastolta itselleen sitten tarpeellista tavaraa ja Hopeen ohjautuu asiakkaita mm. neuvolan ja sosiaalityön kautta. Tiedän, että moni kritisoi tällaista ”hyysäystä”, mutta mielestäni lapset eivät ole syyllisiä esimerkiksi omien vanhempiensa elämänhallinnan puuttumiseen. hopery_4 (1 of 1)hopery_5 (1 of 1)

Laitoin samaan Hopen kuormaan myös sellaisia vaatteitani, jotka voisin kuvitella kelpaavan myös nuorille aikuisille. Mukana oli esimerkiksi todella hyviä tennareita ja lenkkareita, joista olisi voinut saada ihan kivastikin euroja kirpparilla. Ymmärrän kyllä hyvin jos on taloudellisesti tiukkaa, niin silloin kirppari voi olla yksi tapa tienata kätevästi extraa. En ymmärrä tätä lastevaatehifistelyä en alkuunkaan, mutta toisaalta niissä Pomp De Luxeissa ja Gugguissa on sitten parempi jälleenmyyntiarvo, kuin joissain Henkkamaukoissa ja Lindexin pöksyissä. Säästin minäkin muutaman ns.paremman vaatteen, jonka voi sitten vaikka antaa jollekin kaverille, jos joku huolii. Mä oon ton isomman kanssa vaan huomannut, että kaikista parhaimmat vaatteet on jotkut perus collegehousut ja ohkaiset pitkähihaiset! En ota sitä riskiä, että 40€:n lasten t-paidassa on dagispäivän jälkeen tussinjäljet, jotka ei lähde pesussa pois. Nimimerkillä kokemusta on.
Samalla tuli pieni, tai oikeastaan aika isokin haikeus kun ajettiin Pitskusta kotiinpäin. Meille ei enää välttämättä koskaan tule vauvaa. Aiemmin olin ihan 100 varma, että kaksi lasta on ihan maksimi… Mutta alan jostain syystä ymmärtää niitäkin, joilla on 10 lasta 😀 !
Kohta mulla on täällä kaksi, ennusteiden mukaan vajaa kaksimetristä teiniä, jotka kantaa äidin pestäväksi jotain hikisiä treenikamoja ja syö kerrallaan kilon jauhelihaa. Miten siihen valmistaudutaan henkisesti???

Oletteko muuten lahjoittaneet vaatteita ja jos kyllä niin minne?
Entä kirpparit – riittääkö aika ja into…?

 

fityoutoo

11 vastausta artikkeliin “Luopumisen tuskissa…”

  1. Mullakin odottais iso kasa kirppikselle meneviä vaatteita. Tosin ne on mun omia rytkyjä, mutten millään jaksaisi varata kirppispöytää, maksaa siitä 50e ja hinnotella, siivota ja viedä aina lisää kamaa. Ihan kamala homma ja sit siitä saa hikisesti omat pois ja muutama euro voittoa. Blaah. No aloitin sit kuvaamaan niitä, sekin homma jäi puolitiehen. On mulla iso kasa keltaaseen laatikkoon viemisinä. Päätin että myyn vaan parhaimmat. Vauvanvaatteet laitan kiertoon kavereille, kun on nyt sopivasti tarvetta. Parhaimmat jätän talteen mahdollisesti seuraavaa varten 🙂

    • Mä olin Tampereella yksin asuessa kova kirppisteleen! Asuin siinä Bonuskirpparin lähellä ja vein sinne ainakin neljästi vuodessa tavaraa. Oli kiva kun asui lähellä ja pystyi poikkeamaan siihen järjesteleen pöytää. Välillä käteen saattoi jäädä useampikin satku.
      Nykyään se tuntuu ehkä vähän liian työläältä. Ennen jaksoin vääntää kaikki laputkin viimesenpäälle 🙂 .

  2. Mä oon välillä jotain ostanut nettikirppareilta ja yrittänyt myydäkin siellä, mutta koen sen olevan rahalliseen hyötyyn nähden hirveän vaivalloista.
    Säännöistä aikiää kyllä mainiota viihdettäkin aika ajoin 😀 Olen yhdellä facekirpparilla, joka oli ensin säännötön, mutta lukuisten valitusten vuoksi sinne tuli liuta sääntöjä, jotka taas otettiin pois ja nyt niitä kinutaan takaisin ;D

    • On se, ainakin jos täytyy postittaa!
      Mä saatan olla tolla samalla kirpparilla… YP:illä meni totaalisesti hermo ja koko homma lähti lapasesta 😀 …

  3. Venäjälle on mennyt sellaisen yhdistyksen kautta joka tasan vie itse sinne missä apua tarvitaan.Omia vaatteita olen myynyt kirpulla,mutta aina joutuu takaisin tuomaan niin olen niihin spr:n pönttöihin nakellut pusseja.Omille vaatteille on se ja sama mihin ne menee,lasten vaatteet on kiva että menee tarpeeseen.

    • Tuntuu, että nykyään menee kirpulla vaan merkkivaatteet. Itse tosin oon ostanut sellaiselta lastenvaatekirpparilta esim sadevaatteita, hanskoja ym, joiden ei tarvi olla ihan viimesen päälle ja on hyvä olla useammat. Sillon en etsikään mitään monen euron juttuja.
      Oon kuullut tuosta samasta järjestöstä, koska äiti on tainnut lahjoittaa heille myös.

  4. Kavereille lastenvaatteita ja sukulaisteineille mun pieniä vaatteita. Loput noihin keräysbokseihin. Me on saatu niin paljon itsekin, että pistetään vaan kiertoon. Jotain Metsolaa ym. oon kuvannut ja myynyt Torissa. Kyllähän ne kaupaksi käy. Urheilukamat siellä menee liukkaasti, luistimet, sukset, pyörät ym. tosin en oikein osaa nyhtää rahaa mistään niin siksi ne meneekin ehkä nopeasti.

    Meillä muuten ekaluokkalainen poika syö jo hurjasti. Pitää välipalat ihan vahtia ettei vaan vedä jotain höttöä, vaan syö täyttävästi, kun muuten söisi koko ajan jotain. Yksi päivä pokkana lorautti 4dl luomujugurttia kulhoon, päälle desi marjoja ja mysliä. Sitten teki leivän päälle 😮 Tyyppi on kuitenkin ihan kuivan kesän orava. Kasvupyrähdys vissiin, mutta joo kauhulla odotan teini-ikää!

    • Heh heh… Tuota odotellessa. Ben on kanssa tosi hoikka vaikka mielestäni syö hyvin ja säännöllisesti. Sen takia aina mietin, että kunhan syö, eikä pelkästään sitä onko joku nyt superterveellistä. On samanlainen kuin äitinsä, että kun verensokeri laskee niin kellään ei oo kivaa 🙂 .

  5. Nykyisillä itsepalvelukirpputoreilla menee todella huonosti tavara kaupaksi. pitää olla joko todella hieno merkkituote tai täysin uusi pakkauksessa/hintalappu tallella. Käytettyjä ”markettivaatteita” on lähes turha kaupata ainakin omasta kokemuksesta. Tuntuu että ihmiset ovat nykyään liian vaativia. Hope ry on todella hyödyllinen ja sinne kun lahjoittaa tulee aina lämmin mieli. Kirkolle olen myös lahjoittanut ja tietysti jokajouluiseen Joulupataan. Palvelukeskuksiinkin otetaan vastaan mm. askartelutarvikkeita, lankoja, käsityötarvikkeita, peittoja ym. vanhuksille jos sellaista ylimääräistä tavaraa on. Kiva lukea että sinäkin kierrätät!

    • No ehdottomasti kierrätän!
      Hopella on myös tosi hyvä pointti se, että myös vähävaraisten perheiden lapsille voitaisiin lahjoittaa kunnollisia vaatteita ja leluja. Enkä tällä nyt tarkoita mitään kalliita merkkivaatteita, vaan ns. ajan hengessä olevia. Eikä mitään lumppua, mitä on mun mielestä esimerkiksi kirppareilla nykyään hirveesti myynnissä.
      Itse lahjoitin sekä Niken että Asicsin tosi hyvät lenkkarit ja uskon, että niistä on käyttäjälleen vielä pitkään iloa.

  6. Hei

    Oi että tykkään niin sun tyylistä, kaikessa. Viimeksi ihan muutama minuutti sitten tirskuin täällä sun kirjoitukselle miten miehesi piirtelee kohtia suhun joista pitäisi kiinteytyä….Ai että, huippu letkautuksia.
    Oivariinin poistuttua täältä ”siirryin suhun”:). Heräsin 4.49 kun jälkikasvu, paljon ruokaa syövä nuorimies kotiutui kypärä päässä. Vielä vanhempi poikani on ensimmäistä yötä töissä. Meillä menty ja mennään edelleen juuri tuota runsaan syönnin linjaa. Jossain vaiheessa oli ” pitäis saada massaa ja protskuu”… Ihania vaiheita, välillä raivostuttavaa säätöä ja jääkaapin tyhjyyttä. Mutta, ihan parasta luksusta, yhteistä aikaa saada isoja miehiä samaan pöytään kiireettömästi mättämään sitä pöperöä. Oli ruoka mitä tahansa. Pikkusiskonsa 5v lempipuuhaa onkin käydä huoneiden ovilla huutelemassa (komentamassa)… Nyt syömään:). Vaatteissa sama juttu, vien neuvolaan. Tai annan jollekin jonka luulen tarvitsevan… En enää jaksa tuota mainitsemaasi rumbaa myymisen kanssa myöskään.

    Kiitos Katri ihanasta blogista ja välittämästäsi aitoudesta blogin kautta. Mukavaa kesän odotusta.

    Mira

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta