Maailman terveellisin ruokavalio vai maailman pelastuminen?

 

Onko vegaaninen lihapiirakka ”vihapiirakka”?? 😀 Mua kehoitettiin kokeilemaan ja maku oli kuin tavallisessa lihapiirakassa, eli maistui pääasiassa rasvalle.

Oon tosi paljon pohtinut tän viikon aikana vegaaniruokavaliota ja siihen liityviä syitä. En tiedä ketään, eikä kukaan sellainen ole blogiinkaan kommentoinut, jolla EI olisi vegaaniuden takana eettiset syyt, vaan joku muu syy. Koitan löytää vielä blogiini haastatteluun jonkun pidempään vegaaniruokavaliota noudattaneen, kovaa treenaavan tyypin, koska aihe on tosi mielenkiintoinen!

Itse en oo ääripäiden ihminen ja tämä pätee etenkin ruokavalioasioihin! En voisi kuvitella syöväni niin, että kaikki tähtää vain täydelliseen terveyteen. Tai niin, että ajatelen kaikessa ainoastaan ympäristöä ja ruoan ekologisia vaikutuksia. Haluan ajatella molempia asioita, menemättä kummassakaan äärimmäisyyksiin! Harvoin asioissa on joko tai. Usein on paljon myös siltä ja väliltä.
Haluan ajatella omaa terveyttäni, koska meillä on vai tämä yksi elämä ja yksi terveys. Haluan myös miettiä, mitä voin tehdä ympäristön eteen ja miten voin omilla valinnoillani vaikuttaa. Nämä molemmat ovat kuitenkin päättymätön suo; Vältä lihaa, vältä gluteenia, vältä maitotuotteita, vältä lisäaineita, vältä sokeria, vältä kovia rasvoja, vältä valmisruokia, vältä sitä tätä ja tota. Tai sitten taas. Vältä eläinperäisiä tuotteita, vältä soijaa, älä tue suuryrityksiä, osta luomua, älä käytä nahkaa, älä käytä halpatyövoimalla tuotettuja tuotteita, vältä puuvillaa, vältä villaa, älä käytä autoa….
Joku saattaisi ajatella, että kannattaako edes yrittää, kun ei voi kuin epäonnistua? Koskaan ei ole tarpeeksi!

Leivän päälle kaurapohjaisesti tuorejuustosta tehtyä valkosipulilevitettä!

Mun mielestä on jännä juttu, että oon useasti ja säännöllisesti rohkaissut blogissa lihan vähentämiseen ja kasvisruokavalion suosimiseen. Lihattomiin päiviin ja luomulihan käyttämiseen. Silti tän vegekokeilun myötä oon saanut mielestäni aika ihmeellisiä kommentteja, joissa vegaanit eivät todellakaan esiinny edustavasti ja rohkaisevasti, vaan enemmän tuomitsevasti ja jopa ylimielisesti. Mistä johtuu??? Kuinka usein tällä asenteella on levitetty onnistuneesti omaa agendaa?? Ei ikinä!!

Toinen aika erikoinen juttu on se, että jotain asiaa pidetään ihan totena oman kokemuksen perusteella! Tai sitten jos minulla on joku kokemus asiasta, niin heti sitä aletaan kyseenalaistamaan ja ihmettelemään, jos se ei satu sopimaan kommentoijan sielunmaisemaan.
Jos esimerksi sanon, että pavut pierettää, niin saan kommentin, että ”vatsasi eivät ole vain tottuneet niihin, odottele vaan, kyllä se ajan kanssa!” Mutta miksi ihmeessä haluan syödä jotain vatsalleni sopimatonta vapaaehtoisesti…?
Tai jos sanon, että vegaaniruokavalio on mielestäni haastava sosiaalisesti, niin joku kommentoi, että ”no mulla ainakin kaikki kaverit on vegaaneja”. Eli pitää tästä sit varmaan alkaa käännyttää lähipiiriä…
Se että mä ottaisin omat eväät kylään mennessä mukaan (joka siis sinällään oli varmasti ihan hyväntahtoinen kommentti) on aivan älytön ja absurdi, koska elämässä on muutenkin haasteita ilman, että tekee niitä vielä itse lisää.
Jos nyt vielä jauhetaan näistä pavuista, niin eihän niitä ja linssejä yleensäkään pidetä kovin vatsaystävällisenä ruokana (niitä kehoitetaan välttämättän esimerkiksi FODMAP ruokavaliossa). Katsoin juuri Sami Sundvikin ja Tomi Kokon videon (kohta 20:15), jossa oli myös puhetta asiasta. En allekirjoita kaikkia Sundvikin juttuja, mutta toisaalta hän on todellinen ruokavaliohifistelijä (Kokon tavoin), joten väittämässä voi olla ihan perääkin. Mutta ei tässäkään ole varmasti mitään yksiselitteistä totuutta. Osalle ne varmasti sopii ihan loistavasti. Toivoisin, että voisin syödä niitä ilman järkyttäviä kaasuongelmia, koska rakastan herneitä!

Härkiksen maku on ok, mutta se on kyllä yhtä tuskaa vatsalleni 🙁 !

Vegaaniruokavalio voi toimia ja siinä on paljon hyviä puolia! Ihan samalla tavalla paleoruokavaliotyyppi voi noudattaa ihan loistavaa ruokavaliota. Tai VHH:ta suosiva. Vegaaniruokavalio on eettinen, sitä ei varmasti kiellä kukaan. Mutta onko se optimaalisin terveyden kannalta, tuskin…? Onko sekaruokavalio aina optimaalisin, no tuskin sekään!
Itse pidän paljon kasvisruoasta, enkä voisi elää ilman kasviksia! Lisäksi vältän punaista lihaa, paitsi silloin kun mun tekee mieli Kotipizzan jauhelihapizzaa (jota tapahtuu ehkä kerran kahdessa kuussa 😀 ). Muutoin käytän luomulihaa ehkä kerran viikossa. Tykkään myös esimerkiksi kananmunista ja niistä saa todella helposti maistuvan ja terveellisen välipalan, eli kasvismunakkaan! Tai siinä missä vegaani tekee smoothien hedelmistä, marjoista ja mantelimaidosta, niin mä lisään siihen vielä heraproteiinia tuomaan extrapotkua smoothieeni.

Tää on mielenkiintoinen kokeilu vaikkei minusta vegaania tulisikaan. Parikin ihmistä kommentoi, että ”kolmen viikon jälkeen et enää edes kaipaa punaista lihaa!”.
Niin, miksi kaipaisin, kun en ole kaivannut sitä ennen tätä vegaanikokeiluakaan!  Kasviksia koitan käyttää runsaasti ja monipuolisesti, kuten tähänkin asti.

Soija”pötkylät” saavat makunsa ja epäilyttävyytensä puolesta arvosanan 1/5. Ei jatkoon!!!

Millaista ruokavaliota noudatat itse? Kuinka paljon tulee käytettyä eläinkunnan tuotteita?

 

fityoutoo

32 vastausta artikkeliin “Maailman terveellisin ruokavalio vai maailman pelastuminen?”

  1. Mulla aina tökkii näissä tää ehdottomuus ja mustavalkoisuus. Vegaaniruokavaliota julistetaan eettiseksi, mutta miten se voi olla eettistä syödä tofupihvejä, jotka tuodaan valtamerten takaa ja joiden valmistusta varten kaadetaan Amazonin sademetsiä? Miten tällainen on ehdottomasti esim. suomalaista järvikalaa tai riistaa eettisempi proteiininlähde ruokavaliossa? Miten Chilestä tuodut mustikat on eettisiä?

    Myös tuo mitä sanoit sosiaalisista tilanteista on erittäin totta. On haastavaa leipoa tai laittaa ruokaa kaveriporukalle, kun ensin pitää ottaa allergiat huomioon ja nyt sitten siihen päälle vielä jokaisen omat dieetit ja erikoistoiveet ja nirsoudet. Ravintolan valinnasta en edes aloita…

    Mutta iso kiitos tästä kirjoituksesta ja muutenkin viimeaikaisista blogikirjoituksistasi, sulla on hyvin mielenkiintoisia, kattavia ja monipuolisia pohdiskeluita ajankohtaisista aiheista 🙂

    • Suurin osa kasvatetusta soijasta menee karjan ruokintaan, ei ihmisten ruoaksi. Siksi soijantuotannon ympäristövaikutuksia ei voi laittaa kasvisruokavalion piikkiin vaan nimenomaan tehotuotetun karjankasvatuksen. Eettisesti kasvisruokavaliota voi selittää niin eläinten oikeuksien kuin ympäristön suojelun kautta, jolloin niitä chileläisiä mustikoita voi pitää eettisempinä kuin kotimaisen eläimen syömistä, ympäristön kannalta tilanne on toinen. Huonoja valintoja voi tehdä molemmilta kannoilta millä ruokavaliolla tahansa.

      Olen kasvissyöjä ja ollut jo 15 vuotta, en tosin vegaani tai täysin ehdoton, joustan jos on tarpeen esimerkiksi vanhojen sukulaisten luona kyläillessä. En myöskään oleta, että se automaattisesti otettaisiin huomioon automaattisesti (kaveripiirissäni on muita kasvissyöjiä, mikä helpottaa toki asiaa). Esimerkiksi illanistujaisiin ja grillibileisiin otan itse mukaan itselleni syötävää. Samalla tavoin meille tulevat tietävät, että paistiateriaa tai kinkkupiirakkaa on turha odottaa. Toki useimmiten on tarjolla jotain kasvispiirakkaa yms, ja samoin mieheni on lihansyöjä, joten grillattuna saa meillä lihaakin ja leivän päälle myös. Olen vähentänyt maitotuotteiden käyttöä viime vuosina, tosin nyt raskaana ollessani olen lisännyt niitä siksi, että niistä saa proteiinia helposti.

      Omalla asenteella pääsee aika pitkälle, ja olen aivan samaa mieltä siinä, että ylimielisyydellä ja pyhistelyllä ei pitkälle pötkitä. Huomattavasti kannustavampaa olisi rohkaista tekemään pieniäkin muutoksia ja vähennyksiä lihansyöntiin.

    • Kiitos molemmille kommentoijille ja hyviä pointteja!
      Itse pidän soijaa jotenkin epäilyttävänä tuotteena, enkä järin kyllä pidä sen maustakaan (no tofu menee misokeitossa ja soijakastike mausteena). Koen myös jotenkin vieraana ajatuksena syöttää sitä lapsille.

      Täällä Helsingissä vegaaneille on jo hieman varmasti tarjontaa ja kasvissyöjille sitäkin enemmän. Anoppini esimerkiksi kokkaa usein gluteenitonta (keliakia), mutta tuntuisi vähän kohtuuttomalta alkaa itse vaatia vielä vegesapuskaa. Kotona kun kokkaan, niin mulla on tärkeää että koko perhe voi syödä samaa. Mieheni pitää punaisesta lihasta kyllä, mutta itse koitan sitä välttää ja myös lapsille tarjoan mieluumin jotain muuta. Pidän suomalaista järvikalaa ja riistaa kyllä todella ekologisena ruokana ja kannatan niitä ehdottomasti enemmän kuin soijaa oli se missä muodossa tahansa. Usein vegeruokavaliossa soija ja pavut, linssit ja herneet tuntuu olevan lähes ainoat proteiininlähteet.

      Itse oon lopettanut jo aikaa sitten jostain maailman toiselta puolelta tuotujen tuotteiden käytön, nyt tietysti joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Jotkut mulperit ja gojit on varmaan ihan jees, mutta syön mieluummin kotimaisia mustikoita. Olisi ihan eri asia asua vaikka Ausseissa, joissa ruoan valikoima on suomeen kymmenkertainen (ystäväni asui siellä). Meillä moni tuote on roudattu kymmenien tuhansien kilsojen päästä.

    • Se tofu on eettisempi valinta siksi koska kenenkään henkeä ei pitänyt riistää sinun takiasi. Soijan valmistuksen ekologinen jalanjälki on kuin pieru saharassa verrattuna siihen, mitä lihatuotanto ja kalastus maailmalla tekee 🙂

  2. Oon ollut vegaani reilu 1.5v ja kilpaurheilen MM-tasolla (2016 MM-pronssi) brasilialaisessa jiujitsussa. Kasvispöperöihin vaihtamisen jälkeen palautuminen on kohentunut ja painonpudotus helpottunut.

    Mulle tärkeimmät syyt tähän ituhippeilyyn on just eläineettiset syyt sekä sitten ekologiset. Viimeisin syy vaihtoon oli terveys, koska terve olin ennenkin ja söin jo valmiiksi aika kasvispainotteisesti vähän paleo-tyyppisesti. Mutta nyt tää kevyt fiilis ja hyvä suorituskyky onkin noussut aika kantavaksi voimaksi vegeilyyn, koska olossa on niin iso ero entiseen, mitä en rehellisesti sanoen osannut odottaa.

    Vegaaneissa, kuten kaikissa ihmisryhmissä, on kaiffareita laidasta laitaan, ja valitettavasti ne hulluimmat hihhulit pilaa meidän tavallistenkin tyyppien maineen 😀 Mun mielestä tärkeintä on vaan perehtyä asioihin, ottaa selvää faktoista ja edes yrittää vähentää lihaa ja eläintuotteita kykyjensä mukaan. Pointtihan on vaan koittaa olla mahdollisimman vähän haitaksi luonnolle ja eläimille, ja toiselle se tarkoittaa erilaista elämäntyyliä kun toiselle. Ja se on jokaisen henkilökohtainen valinta ja mielipide, joka on toivottavasti perustettu tosiasioihin ja yleisesti todistettuihin tuloksiin ja tutkimuksiin. Tottakai mä vegaanina toivon kaikkien muidenkin olevan vegaaneja, mutta tiedän kyllä ettei se ole realistista, ja yritän vaan itse elää kuten parhaaksi näen.

    Tsemppiä vegeilykokeiluun ja älä ota turhaa stressiä niin kasvissyönnistä kuin kasvissyöjistäkään 😀 Anna vouhottajien vouhottaa ja koita muistaa että on meitä sellasiakin vegaaneja, jotka ei ole lyömässä porkkanalla päähän jos laitat kahviin maitoa.

    • Sulla on tosi hyvä pointti siinä, että ruokavalioon on pakko perehtyä, jos haluaa saada sen toimimaan. Voisin kuvitella että kovilla treenimäärillä ruokaa on syötävä aika lailla ja kiinnittettävä huomiota siihen, että saa siitä kaiken tarvittavan. Toki homma varmasti helpottuu, kun vegaaniruokavaliosta tulee rutiinia ja oppii miten kroppa reagoi eri ruokiin. Ihan sama se on sekasyöjilläkin.
      Millaisia proteiininlähteitä suosit ja kiinnitätkö siihen paljon huomiota, kuinka paljon sitä tulee? Toi laji on aika kova (näin olen ymmärtänyt) ja varmaan palautuminen ihan a ja o.

    • Proteiinit tulee palkokasveista, parisen kertaa viikossa soijasta (oon sun kanssa samaa mieltä että se, varsinkin ei-luomuna, on vähän epälyttävää), pähkinöistä, siemenistä, täysjyväviljoista ja vegaani-proteiinijauheesta ehkä pari kertaa viikossa, koska inhoan koko sydämestäni kaikkia jauheita ja lisiä.

      Kehonkoostmusmittausten mukaan lihasta on tullut lisää, rasvaa lähtenyt, ja puntilla maksimitulokset kasvaneet tässä 1.5 vuodessa, joten koen tehneeni jotain oikein ruokavaliossani. Mutta se vaati alkuun vaivaa ja sitä ärsyttävää laskeskelua ja tarkkailua 😀

  3. Aloitin paleoruokavalion osana sairauden hoitoa, mutta en nykyään pistäisi sitä minkään genren alle. Pyrin syömään puhdasta itsetehtyä ruokaa, prosessoimatonta. En syö gluteenia tai maitoa allergian vuoksi. Käytän silti paljon riisiä, kvinoaa, kikherneitä, tattaria, toisin kuin puhtaassa paleossa neuvotaan. Minulle ne tuntuvat sopivan. Pyrin syömään todella paljon kasviksia ja hedelmiä, se vähentää automaattisesti lihan määrää. Useammin pitäisi myös vaihtaa liha kalaan. Mutta ikinä en lihaa jättäisi täysin pois, en usko hetkeäkään että se olisi biologisesti sekasyöjäksi kehittyneelle ihmiselle hyväksi. Uskon, että kasvisruualla voi pärjätä, mutta laadukas liha on todella ravitsevaa, ja siitä pelotellaan aivan turhaan. En koe lihansyönnistä myöskään pahaa oloa kun panostan ruohoruokittuun ja luomuun, silloin eläin on elänyt hyvän elämän. Ei voi ajatella eläimen oikeutta elää – eläin ei elä toteuttaakseen itseään kuten ihminen. Ja ilman lihansyöntiä aika moni lehmä jäisi syntymättä. Lihantuotannossa on ongelmansa, eikä niitä pitäisikään tukea. Siihen voi jokainen valinnoillaan vaikuttaa. Mielummin vähemmän laadukasta lihaa kuin paljon tehotuotettua halpaa lihaa.

    • Mä oon täysin samaa mieltä sun kanssa: Mieluummin vähemmän ja harvemmin, mutta laadukkaampaa. Itse myös ajattelen, että maksan mielelläni luomusta extraa, jos käytän sitä kerran tai kaksi viikossa. Toki vihanneksetkin maksaa ja etenkin jos ostaa muuta kuin kurkkua ja jäävuorisalaattia 😀 .
      Pieninä määrinä punainen liha sopii mulle myös olon puolesta, mutta mitään isoa pihviä en pysty syömään, siitä tulee kamala olo. On joitain ruokia, joihin liha mielestäni vain sopii tosi hyvin makunsa ja koostumuksensa puolesta.

  4. En ole käyttänyt punaista lihaa varmaan 15 vuoteen, syynä ihan vaan se, etten pidä sen mausta. Vanhemmalla iällä myös eettiset/ekologiset näkökannat ovat alkaneet painaa vaakakupissa ja nykyään syön pääasiassa vegaanisesti. En kylläkään kieltäydy kyläpaikassa ruuista, joissa on esim. kananmunaa tai maitoa, saatan kotonakin joskus syödä vaikkapa normaalia juustoa, jos tekee mieli. Olen samaa mieltä siinä, että asioiden vieminen äärimmäisyyksiin on oman elämänsä turhaa hankaloittamista.

    Minulle tämä ruokavalio ei ole ollenkaan vaikea toteuttaa, koska rakastan kasvisruokaa! Sitä saa kyllä syödä reilusti, että tulee kylläiseksi. Tykkään hirmuisesti pavuista ja linsseistä ja vei todella kauan, että myös herkkä vatsani tottui niihin. Nykyään voin syödä niitä ongelmitta, ihanaa 🙂 Kiva lukea tästä kokeilustasi, ruokapäiväkirja olisi myös mielenkiintoinen! En ymmärrä kommenttiboksiisi tulleita viestejä, luulisi, että se olisi vaan kaikkien etu, kun ihmiset syövät kasvispainotteisemmin, vaikkei nyt jokaisesta ihan vegaania tulisikaan 😉

    • No näin mäkin tän asian näkisin 🙂 ! EIkä se sitäpaitsi ole kovin realististakaan. Jos nyt saadaan ihmisiä syömään edes se puoli kiloa kasviksia ensin päivässä ja sekin on pitkän ajan tavoite.
      Ruokapäiväkirjan aion toteuttaa ensi viikolla joten se on tulossa.
      Kuinka kauan sulla meni, että vatsa tottui…?

    • Muistaakseni useampi kuukausi meni, sitten vain jossain vaiheessa havahduin, ettei vatsani oireile enää 🙂

  5. Hyvä kirjoitus! Itsekin olen kipuillut tuon halun syödä palkokasveja ja vatsa oireiden kanssa ja tullut siihen lopputulokseen, että koska syöminen ei saa mennä liian vaikeaksi ja riittävyys on taattava, syön fodmap tyyppisesti ja piste. Kun rajoitteita on jo valmiiksi, en halua rajoittaa syömisiäni enempää. Teen sitten fiksuja valintoja ympäristön eteen muuten, esim.valaistuksessa, vähässä autoilusta ja hyötyliikkumalla, kierrättämällä ja välttämällä turhia ostoksia. On tehtävä kompromisseja, kun keho jossa elää asettaa omat ehtonsa.

    • No ei tosiaankaan kannata itseään kiusata 🙂 !!
      On paljon muitakin asiota syömisen lisäksi joilla voi vaikuttaa, mutta ne ei ehkä ole yhtä ”trendikkäitä”. Mutta julkisten käyttäminen, turhan tavaran ostamatta jättäminen ja kierrätys varmasti ihan yhtä tärkeitä.

  6. Aika jännä että satuit kirjoittamaan tästä aiheesta. Itse olen jo muutaman vuoden ajan miettinyt kumpi on tärkeämpää, terveellinen ruokavalio vai ympäristö?

    Itse en voi todellakaan syödä papuja/linssejä/soijatuotteita tms usein (olen koittanut siedättää, been there), joten hankalaksi on mennyt. Kuten myöskään se kylläisyyden tunne ei valitettavasti itselle tule pelkästään eläinkunnan tuotteilla helposti.

    Mua myös huvittaa että kasvisruoasta/vegaaniruoasta on sellainen mielikuva että se on automaattisesti terveellistä. Vegaaniset juustot on pelkkää tärkkelystä ja kookosöljyä, saatika mitä nämä vegelihikset ym sisältääkään. Ja lista tuotteista on loputon. Mutta enpä viimeksimainittuja kyllä ostaisi edes lihaversiona.
    En edes syö punaista lihaa, enkä kanaakaan.

    Olen ollut vegaani, mutta koen elämän ja oloni paljon paremmaksi kun käytän maitotuotteita ja kananmunia. Kohtuus silti kaikessa. Koen vain että näiden tuotteiden avula jaksan paremmin olla ja urheilla.

    • Itsehän vasta tän kokeilun myötä tutustuin käsitteeseen ”sipsikalja vegaani” 😀 !
      Mä oon aika vähän noita erikoistuotteita kokeillut, joskus kun olin maidottomalla niin kokeilin sitä juustoa. Se oli aivan järkyttävän pahaa. Oatlyn kauratuotteita oon käyttänyt ja ne on kyllä maistunu hyvin, siis ihmeen hyvin!

      Mitä tulee eettisyyteen niin nauta ja broileri sotii myös omaa maailmaani vastaan. Luomubroileri on aivan järkyttävän hintaista, mutta meillä on myös kanan käyttö ruoan valmistuksessa vähentynyt. Nyt kun tilattiin tota Sannan Ruokakassia, niin siinä kaikki lihat oli melkeenpä luomua joka oli kiva.

  7. Itse olen tosiaan ollut reilu kolme vuotta vegaanina enkä ole katunut päivääkään elämäntyyliäni. Päin vasoin harmittaa, etten siirtynyt veganismiin aikaisiemmin, vaan venkuloin eriasteisena kasvissyöjänä vuosia ennen lopullista siirtymää. 😀

    Itse olen melkoisen liikunnallinen, ja osittain veganismini syyt ovat myös terveydelliset.

    Jos etsit blogillesi haastateltavaksi aktiiviliikkuvaa vegaania, suosittelen ottamaan yhteyttä Puoli kiloa päivässä -blogin pitäjään Jussi Riekkiin. Jussi kirjoittelee tieteelliseen näyttöön perustuvia juttuja, minkä lisäksi hän on kirjoittanut Kuntotehdas-nimisen teoksen. Häneltä on lähiaikoina tulossa myös uusi kirja nimeltään Liikkujan kasvisruokavalio 🙂

  8. Moikka! Mä olen kamppaillut samojen pohdintojen kanssa. Haluaisin syödä kasvipainoitteisemmin, mutta minuakin pavut, herneet ja linssit vaivaavat vatsaa ja siten olen kokenutkin vaikeaksi urheilijana löytää hyviä proteiinin lähteitä. Olen miettinyt pitäisikö yrittää siedättää vatsaa näihin, mutta pahan hajuhaitan takia en ole viitsinyt iha kasvikseksi vetää :’D mulle on tullutkin mieleen, että miksi vatsa valittaa vastaan, jos vegaanismin pitäisi olla se paras vaihtoehto ihmiselle. Harmittaa kyllä, sillä mielen takia olisin kasvisruokailija ilman vatsaani… Hyvä kirjoitus! 🙂

    • Joo pavuista varmaa tulee ilmavaivoja, mutta minkälaisia sairauksia liha/maitotuotteet aiheuttaa ihmiskeholle vuosien saatossa. Sairauksia joita ei edes haluta yhdistää liialliseen liha/maitotuotteiden syömiseen.

    • No ehkä kannattaa vaihtaa ne pavut vaan suosiolla johonkin muuhun ruokaan. Vaihtoehtoja on! Ei varmasti liha ja maitotuotteet kohtuukäytössä lisää riskiä sen enempää, kuin muutkaan ruoka-aineita. Eri asia tietysti jos on geneettinen alttius saada joku tauti. Mutta vähän turhaa ja perusteetonta pelottelua.

    • Niin siis en nyt ymmärrä kelle vastasit Fit you too, mutta minulle pavut eivät ole ongelma. Lihaa en siis syö, mutta vegaani en ole. Totta tuokin että liika on liikaa missä tahansa suhteessa, mutta se on vaan harmillista ettei monet ihmiset ehkä tajua (en siis halua yleistää) miten paljon syövät lihaa. Lähinnä tarkoitan että sitä voisi vähentää. Eikä ollut tarkoitus pelotella ketään, mutta vastasin tuohon Lauran kommenttiin jossa ihmetteli miten pavut voivat olla paras vaihtoehto ihmisille jos mukamas eivät sovi vatsalle. Kaikkea ei tarvitse syödä, jos tuntuu siltä ettei sovi vatsalle, niin kuin minäkään en syö lihaa ollenkaan ja harvakseltaan maitotuotteita koska ne pierettää ja aiheuttavat finnejä.
      Muutenkin tämä parin vuoden takainen fitnessvillitys on ollut aivan naurettava, että muka ihmiset (varsinkin ne jotka syövät lihaa) eivät mukamas saa tarpeeksi protskua.
      Mutta jokainen tyylillään ja kokeilemallahan sen oppii 🙂

  9. Varmasti sekasyöjänä tuntuu kummalliselta vegaanisen ruokavalion ehdottomuus. Eettiset syyt ehkä ovat vaan sellaiset, että niiden kanssa on vaikeaa tehdä kompromisseja. Ehkä vähän sama kuin ajattelisi, että joskus on ihan ok vaikka lyödä omaa puolisoaan/lastaan/lemmikkiään, koska arvojen ehdottomuus on pahasta. Itse olen ollut vegaani vasta reilun vuoden verran, joten muistan hyvin miten kummalliselta sekasyöjänä vegaanien ajatusmaailma tuntui.

    Nykyään tuntuu hyvältä, kun voi syödä ruokaa, josta tulee hyvä olla psyykkisesti ja fyysisesti. Lisäksi tietysti kasvissyöjän makuaisti tottuu kasvisruokaan ja eläinperäinen ruoka alkaa maistua niin tunkkaiselta, ettei sitä halua syödä kylässäkään. Ainakin itse koen oman ruokavalioni parantuneen, koska vegaanisen ruokavalion noudattaminen pakottaa ottamaan selvää ravintoaineista ja ruokavalio monipuolistuu sen kautta. Itse käytän proteiininlähteinä mm. soijaa eri muodoissaan (pavut, tofu, tempe), muita papuja, herneitä, nyhtökauraa yms. muita vastaavia, seitania, kvinoaa, tattaria… Olen muutaman kerran täyttänyt Finelin ruokapäiväkirjan, joka laskee myös ravintoaineiden saannin ja sen mukaan ainoat vajaaksi jäävät ovat yleensä olleet B12 ja D-vitamiini (kuten myös monella muullakin suomalaisella ruokavaliosta riippumatta).

    On varmasti totta, että lähes jokaisella on vegaaniruokaan siirtyessä joitakin haasteita kehon totuttamisen kanssa. Mielestäni se on kuitenkin aika outo argumentti vegaaniruokavalion haitallisuudesta, koska lähes kaikki ihmiset ovat saaneet vauvasta saakka sekaruokaa ja niinpä keho on sopeutunut siihen.

    Kylään mennessäni tuntuu nykyään ihan luontevalta ottaa mukaan ruokaa jota voin itse syödä ja tietty muutkin saavat maistaa jos haluavat. Itse ajattelen, että kaikki saavat tehdä omat valintansa ja esimerkiksi mieheni ja lähes kaikki ystäväni ovat sekasyöjiä eikä se ole tuottanut alun jälkeen konflikteja. Mielestäni kasvissyönnin ilosanoma siirtyy parhaiten hyvän ruuan voimalla :). Ihailen sitä, että ryhdyit tähän haasteeseen ja saat esimerkiksi uusia hyviä reseptejä, joita tehdä jatkossakin.

    • No mun mielestä lapsensa lyömis vertaus etenkin näin äitinä on kyllä todella kaukaa haettu… Mutta tottakai jos haluaa eetisistä syistä ruokavaliota toteuttaa, niin varmasti silloin ne haasteet oman olon suhteen ei niin haittaakkaan.

  10. Hmm….Mun mielestä ei ole oikein tappaa ketään, joka ei halua kuolla -Tai manipuloida vuorokautta niin, että munit itsesi hengiltä tai että sut raiskataan, jotta tulet raskaaksi ja jotta voit tuottaa maitoa TOISELLE lajille 😀 . Let’s face the fact, että kananmunat ovat kanojen menkat, liha pelkkää kuollutta ruhoa (joka sisältää jänteitä, verta, lihasta ja proteiinia) ja maito hormonipitoista litkua, jonka tarkoituksena on kasvattaa vasikasta iso ja vahva.

    Tässä on hyväntuulinen video, jos jaksat katsoa. Ja ei, tää ei ole mitään kuvamateriaalia mistään kauheuksista, hihhulointia tai aggressiivista paasaamista, vaan asioita, jotka ovat itsestäänselvyyksiä, kun niitä kelaa (eivät todellakaan olleet itsestäänselvyyksiä itselle ennen vegaaniksi ryhtymistä. ) Video nimenomaan sivuaa terveyteen ja eettisyyteen liittyviä seikkoja ja kestää alle 20min.

    https://youtu.be/hDWG807OeYc

    Onnea haasteeseen ja tsemppiä!

    P.S Ei ole tarkoitus olla hyökkäävä, vaikka siltä voi vaikuttaakin.

    • Juu kiitos vaan ”infopläjäyksestä”, toi argumentointi vegaaniuden puolesta vetää vaan sieltä mistä aita on matalin.

  11. Hyvä Katri, olet mielestäni tulkinnut kommenttiani väärin.

    ”Silti tän vegekokeilun myötä oon saanut mielestäni aika ihmeellisiä kommentteja, joissa vegaanit eivät todellakaan esiinny edustavasti ja rohkaisevasti, vaan enemmän tuomitsevasti ja jopa ylimielisesti. Mistä johtuu??? Kuinka usein tällä asenteella on levitetty onnistuneesti omaa agendaa?? Ei ikinä!

    Toinen aika erikoinen juttu on se, että jotain asiaa pidetään ihan totena oman kokemuksen perusteella! Tai sitten jos minulla on joku kokemus asiasta, niin heti sitä aletaan kyseenalaistamaan ja ihmettelemään, jos se ei satu sopimaan kommentoijan sielunmaisemaan.
    Jos esimerksi sanon, että pavut pierettää, niin saan kommentin, että ”vatsasi eivät ole vain tottuneet niihin, odottele vaan, kyllä se ajan kanssa!” Mutta miksi ihmeessä haluan syödä jotain vatsalleni sopimatonta vapaaehtoisesti…?”

    Tähän liittyen kirjoitin näin: ”kyllä se tasoittuu. Suoliston bakteerikanta muuttuu liharuuan jäädessä pois. Lisääntynyt kuitujen määrä yhdessä bakteerikannan muuttumiseen voi saada aika jänniä oloja aikaan. Luulen, että tuossa 3viikon kohdalla olosi on jo tasoittunut. Toisaalta jos siirryt takaisin liharuokaan, muuttuu normaalifloorasi taas”

    Miten voit nähdä tämän ylimielisenä? Eikö se nimenomaan ole kannustavaa, että kertoo suoliston toiminnan tasoittuvan, kunhan hetken jaksaa odotella.

    Millä toisaalta perustelet ihmisten perustavan nämä tiedot vain kokemukseen? Pian valmistuvana lääkärinä, jonka kokonaiskolesteroliarvo on 3,2mmol/l (tulisi olla alle 5mmol/l) ja verenpaine 80/60mmHg, kuukautiset säännölliset, painoindeksi (JA rasvaprosentti) normaalin rajoissa, on aika kohtuutonta sanoa, että kyse on vain kokemuksestani. Sanoisin olevani melkoisen hyvä todiste siitä, että vegeruoka eettisyytensä lisäksi on myös terveellinen ruokavalio.

    ”Tai jos sanon, että vegaaniruokavalio on mielestäni haastava sosiaalisesti, niin joku kommentoi, että ”no mulla ainakin kaikki kaverit on vegaaneja”. Eli pitää tästä sit varmaan alkaa käännyttää lähipiiriä…
    Se että mä ottaisin omat eväät kylään mennessä mukaan (joka siis sinällään oli varmasti ihan hyväntahtoinen kommentti) on aivan älytön ja absurdi, koska elämässä on muutenkin haasteita ilman, että tekee niitä vielä itse lisää.”

    Kirjoitin näin:” Vegeys yleistyy niin kovaa tahtia, etten omassa lähipiirissäni ole joutunut koskaan haastaviin sosiaalisiin tilanteisiin sen takia. Riippuu siis näköjään myös piireistä! Tämä ei tule mieleen, kun omat ystävät ja perhe syö lähes pelkästään kasvipohjaista ravintoa. Ravintoloistakin olen poikkeuksetta ilman nurinaa saanut vegeannoksen ja nykyään sellainen löytyy vakiona lähes jokaiselta listaltakin :)”

    Tarkoitin tällä sitä, ettei itselleni ole tullut mieleen sosiaalisten tilanteiden haastavuus, kun en ole semmoisiin itse joutunut! En tarkoittanut tätä ylimieliseksi kommentiksi. Eikä lähipiiriä tarvitse alkaa käännyttämään, ne kääntyy ihan itsestään 😀

    ”Tää on mielenkiintoinen kokeilu vaikkei minusta vegaania tulisikaan. Parikin ihmistä kommentoi, että ”kolmen viikon jälkeen et enää edes kaipaa punaista lihaa!”.”

    Itse en ainakaan puhunut sanallakaan punaisesta lihasta, vaan lihasta ylipäätään. Tarkoitin sillä kaikkia mahdollisia lihaksia: kanojen, kalojen, lehmien, possujen…

    Koin vielä oikeasti antavani hyviä vinkkejä, kun kirjoitin: ”Suosittelen käyttämään paljon tahnoja, niitä voi tehdä mistä vaan. Hummusta ki(c)kherneistä, ihan suomalaisista herneistä, tai munakoisotahnaa eli coolimmin babaganoushia, vegaanista pestoa, you name it.. Tuhdit smoothiet, runsaat salaatit, tuorepuurot… Kauppojen eineshyllyiltäkin löytyy nykyään täysin vegaanisia eväitä: vegepizza (se on oikeesti hyvää), vegeburger (en pidä), vegaaniset riisipiirakat (nam!), valmisannokset jne. Vegaaniruoka ei ole rajoitus vaan mahdollisuus! Vaihtoehtoja on loputtomasti. Tsemppiä vegeilyyn, paluuta liharuokaan ei ole 😉”

    Mlelestäni on hienoa, että olet lähtenyt tähän kokeiluun. Suomalaisille koulutus on tärkeää, ja kun sanot olevasi ravitsemuksen yliopisto-opiskelija, ottavat monet lukijat varmasti kirjoituksesi totena ja näkevät sinut auktoriteettina tällä alalla. Siksi harmittelen, että vetoat yliopistotason koulutukseen, kun kokeilusi ei ainakaan toistaiseksi ole ollut vielä kovin positiivinen, eikä sinulla oikeasti ole opinto-oikeutta yliopistotutkintoon. Hienoa tietysti, että käytät mahdollisuutta opiskella avoimessa yliopistossa.

    Edelleen – toivon, että kokeilusi vähentää myös muiden ihmisten lihansyöntiä. Miten tämän voi tulkita ylimielisesti? Suosittelen lukemaan kirjan Maapallo ja kasvun rajat. Maapallon tulevaisuus on meidän kaikkien käsissä, me kaikki voimme valinnoillamme vaikuttaa.

    • Ei nyt millään pahalla, mutta se, että kerrot olevasi ”pian valmistuva lääkäri” ei kyllä kerro yhtään mitään sun ravintotietämyksestä (vaikka se totta olisikin) ja myös näistä sun kommenteista voi vetää omat johtopäätöksensä. Sinänsä mä en nyt tällä postauksella viitannut mihinkään yksittäiseen kommenttiin (olen saanut niitä myös facessa ja henkilökohtaisesti), mutta kiitos selvennyksestä. Mä esiinnyn blogissa omalla naamallani ja nimelläni (ja kyllä, mulla on tietoa ravitsemuksesta sen verran että kehtaan niitä täällä omassa blogissani kirjoitella). Sulle toteaisin, että omien mutuilujen esittäminen totena jonkun tekaistun nimimerkin ja sähköpostin takaa on aika säälittävää.
      Kasvispainotteinen ruokavalio on terveellistä, eikä sitä varmasti kukaan kyseenalaista. En minä eikä kukaan muukaan.

      Mulla on myös ollut aina hyvät veriarvot, ei valittamista. Rasvaprosenttinikaan ei ole ongelma. ”Sanoisin olevani melkoisen hyvä todiste siitä, että nykyinen ruokavalioni eettisyytensä lisäksi on myös terveellinen ruokavalio.”

  12. Itse olen jo pitkään syönyt hyvin kasvispainotteisesti, käyttänyt kuitenkin silloin tällöin luomumunia, fetaa ja kalaa. Nyt lähdin mukaan tammikuun vegaanihaasteeseen ja kauhunsekaisin tuntein aloin testailla papuja ja linssejä, koska minulla on IBS ja monet ruoka-aineet pienissäkin määrin aiheuttaa vatsaoireita. Yllätyksekseni esim. kikherneet sopivat minulle! Käytän niitä gogreenin liemessä olevia luomuja, huuhtelen ne hyvin ja surraan hummukseksi 🙂 Lisäksi olen testannut linssipyöryköitä (näissä linssit osittain soseena) ja paputahnaa, hyvä huuhtelu näissäkin. Myös kikherne- ja linssipasta sopivat vatsalle ja täyttävät mukavasti suurella kuidun ja proteiinin määrällä 🙂

    Olen aivan koukussa hummukseen, sitä menee leivän/riisikakkujen päällä ja kasvisten kanssa. Myös jalotofun marinoitu- ja chilitofu ovat ihania uunissa paistettuna (hieman ensin nesteitä painella pois talouspaperiin). Näiden ympärille rakennan lounaan ja olen voinut hyvin. Ja kolmen kaverin vegejäätelöt on herkkua! <3 Tarkoitus olisi jatkaa samaa linjaa rennolla otteella, lähinnä etsin sitä sopivaa tapaa syödä jotta itse voisin hyvin 🙂 Kyllä liha ja kana jäivät pois osin eettisistä syistä, mutta myös ihan siksi että niitä ei enää tehnyt mieli syödä. En kuitenkaan kategorioi itseäni mihinkään vaan syön niinkuin hyvältä tuntuu ja nyt ainakin tuntuu 🙂 Tsemppiä kokeiluun!

  13. Todella avarakatseista ajattelua ”vegetestaajalta”! No, en keksinyt tähän hätään parempaa nimikettä. Niin, kyse ei siis ole sarkasmista. Itse ”harrastan” vegaaniruokaa sen enempiä sitä edes ajattelematta. Esim. soijarouheesta syntyy huomaamatta vegaaniruokaa, tai sitten esimerkiksi kotimaisista herneistä tehty kasvishernekeitto menee samaan kategoriaan. Olen itsekin viime aikoina alkanut kyseenalaistaa ekologisuutta, vaikka sitäkin tukevia tuotteita ja raaka-aineita on paljon. Kuten joku mainitsikin, soijarouhe ei ole laskettavissa aivan lähiruokien kategoriaan, eikä muutamia teollisia prosesseja läpikäynyt soijarouhekaan ole terveellisyyden perikuva. Alpro lienee yksi suosituin merkki, ja mahdollistahaan se esim. kermavaahdon saamisen kakun päälle. Pakkaus antaa ”freesin” ja terveelisen kuvan, mutta lukiessa tuoteselostetta mm. palmuöljyä tykätään käyttää näissä tuotteissa. Kuten totesin, myös luontoystävällisiä raaka-aineita löytyy, mutta moni sinisilmäisyydessään lähtee maailmanpelastus -asenteella nauttimaan näitä maapallon toiselta puolelta kuljetettuja ja mahdolisesti myös sademetsiä kuluttavilla raaka-aineilla höystettyjä vihreitä elintarvikkeita. Toki vaihtoehtona on välttää tällaisia tuotteita, mikä myöskään ei ole mahdottomuus. Markkinointi, kaupallisuus ja mainokset ovat siitä ovelia kavereita, että yllättävän moni napostelee vaikka pahvilla jatkettua ekoleipää mitä ovat kehitysmaiden lapset valmistaneet. Pakkauksen täytyy vain olla nätti ja ilmentää rakastamaamme luontoa. Omalla kohdallani se kotimaisista herneistä tehty kasvishernari taitaakin olla ainoa oikeasti eettinen ja ekologinen ruoka, riippuen toki miten paljon tilan työntekijöiden mieltä on pahoitettu.

    • Lähellä tuotettu liha on silti epäekologisempaa kuin kaukaakin tuotu tuote (voi varmaan vaihdella vähän tuotekohtaisesti, mutta tämä on ihan hyvä yleistys). Edelleen, hyvä kirja on esim. Maapallo ja kasvun rajat. On totta, että palmuöljy tuhoaa sademetsiä ja tuhoaa elinympäristöjä. Ihmettelen vaan tämän kauhistelua – jos toisaalta toinen vaihtoehto on tappaa eläimiä suoraan? Miten tälläkään voi perustella sitä? Tietysti ajattelen palmuöljyn olevan haitallista, mutta jotenkin näitä kasvissyöntikeskusteluja on hankala käydä ilman jäätäviä argumentaatiovirheitä. Että puhutaan nyt tästä lihansyönnistä ensin, ja käsitellään vasta sitten se palmuöljy.

      PS. 85% maapallon soijatuotannosta menee lihateollisuudelle. Siinä pohdittavaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 13
Tykkää jutusta