Millainen äiti ei pidä imettämisestä??

OLYMPUS DIGITAL CAMERA”Ihanaa, että joku uskaltaa sanoa tuon ääneen!”

Tällaisen kommentin sain taannoin kaveriltani, kun kerroin, että en pidä imettämisestä.
Siis voiko olla, äiti joka ei pidä imettämisestä??
Eikö kaikkien äitien kuulu rakastaa imetystä?
Ei, ei kuulu eikä tarvitse. Me olemme erilaisia ja meillä kaikilla on erilaisia ajatuksia ja kokemuksia.

Itselleni tämä aihe on siinä mielessä ajankohtainen, että olen juuri ”ajamassa tehtaan toimintaa alas”, eli lopettamassa Theon imetystä. Ja on jo aikakin.
Ei tietenkään ehkä useimpien mielestä, mutta itse ihan valmis tähän tissittelyyn ja suorastaan helpottunut kun se loppuu! Monen mittapuulla lopetan imetyksen varmasti hirvittävän aikaisin (Theo nyt 7,5kk) mutta nyt on itselleni tosi hyvä sauma lopettaa.OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Molempien raskauksien aikana olen ajatellut, että imetän jos se on vain mitenkään mahdollista. Ihan perseestähän se oli, siis ihan siinä alussa, kun tissit verillä koitti saada hommaan jotain tolkkua. Molempien kohdalla ensimäiset kaksi viikkoa oli aivan hemmetin takkuisia, ja Benin kanssa piti ottaa käyttöön vielä ne kumiläpyskät, kun muuten hommaan en kyennyt. Siitä se sitten helpottui pikku hiljaa ja maitoa riittii ihan hyvin, tällä toisella kertaa paremmin. Koskaan ei ole onneksi suihkuamalla tullut. Kuten ehkä luitte silloin joskus mun blogista, niin Theo söi ekat 4kk ihan lakkaamatta rintaa ja syöntikertoja kertyi vuorokauden aikana helposti se 15.

Tiedän kyllä, että imettäminen on lapsen terveyden kannalta hyvä juttu se olikin se syy miksi halusin jatkaa näin pitkään (tai no pitkään ja pitkään). Tunnen tosin myös lapsia, jotka ovat kasvaneet korvikkeella (eli imetys ei syystä tai toisesta ole onnistunut), enkä tiedä ovatko he lopulta yhtään sen enempää kipeitä, kuin muutkaan mukulat. En missään nimessä halua ottaa muiden imettämiseen tai imettämättä jättämiseen kantaa, koska se asia ei kuitenkaan omaa elämääni hetkauta mitenkään. Jos joku haluaa imettää vielä vaikka viisivuotiasta, niin by all means! Itse en siihen pystyisi, mutta imetyksestä onkin ollut mulle itselleni enemmän haittaa kuin hyötyä (jos laihtumista ei oteta lukuun). Kyllähän siinä toki antaa läheisyyttä lapselle, mutta koen, että voin antaa sitä ilman tissiä meidän välissä. Theo tykkää kyllä kovasti olla kainalossa ja sylissä, vaikka toki häntä tässä kasvunvaiheessa kiinnostaa ihan kaikki mitä ympärillä tapahtuu ja koko ajan tulee taitorepertuaariin lisää!

Eniten tietysti odotan sitä, että hormoneista johtuva atopian kanssa taistelu hellittää ja sitä olen rehellisesti sanottuna odottanut kuin kuuta nousevaa. Tämä vuosi on ollut ihan kamala, siis kamalin pitkään aikaan, mitä tulee ihoni kuntoon. Nyt kun imetys on vähentynyt enää öihin, on päivittäinen kutinakin kadonnut!
Imetyksestä johtuvat selkäkivut helpottivat jo muutama kuukausi sitten, kun tissimaratonit lopppuivat. Ja kyllä, käytin imetystyynyä ja imetin useissa eri asennoissa. Silti erittäin pitkät rupeamat saivat selän todella jumiin ja hirveät pääkivut aikaan. No, siitä ongelmasta on onneksi päästy eroon!

Tämä viikonloppu osoitti sen, että Theo pärjää oikein hyvin ilman äidin tissiä ja hän ei ollut nukkunut yhtään sen huonommin tai paremmin, vaikka olin poissa maisemista muutaman päivän! Voi toki olla, että olisin jatkanut imetystä hieman pidempään jos Theo oikein vaatimalla vaatisi sitä, eikä rauhoittuisi mitenkään muuten. Nyt hän ei viihdy tissillä kuin muutaman imun verran ja hänen huomionsa on jo jossain muualla. Lisäksi mua helpottaa tieto siitä, että hän ei ”tarvitse” enää tissimaitoa, vaan pärjää jo oikein hyvin ihan tavallisella ruoalla. Ja korvikettahan hän on muutenkin syönyt tissin rinnalla jo ihan vauvasta asti. OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Onko teidän muiden äitien ollut helppo vai vaikea lopettaa imetystä?

fityoutoo

34 vastausta artikkeliin “Millainen äiti ei pidä imettämisestä??”

  1. Mä oon aina luullut et oon ainoo joka ei pidä imettämisestä… siis oikeesti! Ja olen joo kuitenkin sitä tehnyt.. kaikki kaverit on aina ihmetelly miten en oo voinu pitää siitä.. eli kiitos jakamisesta😊

  2. Ompa ihana kuulla että joku muukin ajattelee näin! Itse en myöskään pitänyt imettämisestä ja se tuntui alusta asti jotenkin epämukavalta ja ei luonnoliselta. Ja olen paljon potenut huonoa mieltä siitä että tunnen näin. Meillä imetys jatkui melkein 10 kk ja nyt kun se on päättynyt niin on tosi vapautunut olo 🙂 Yritin jo lopettaa puolen vuoden jälkeen mutta poikapa päätti ettei pullosta juo vaikka ennen olikin satunaisesti juonut ihan hyvin. No imetys jatkui ja nyt lopetus sujui kivuttomasti eikä poika ole tissiä kaivannut. Läheisyyttä saa kyllä muuten ihan tarpeeksi kun vaan malttaa sylissä pysyä 🙂 olipa hyvä kirjoitus ja nyt ei ehkä oo nii huonoäiti-fiilis itellä ku tietää että muutki voi ajatella näin.

    • Itse oon kyllä kokenut sen ihan luonnollisena tai ehkä paremminkin luontevana, mutta en kyllä voi sanoa, että olen nauttinut siitä. Onhan se helppoa joo, kun ei tarvi pulloja lämmittellä. Lisäksi olen imettänyt myös ihan julkisesti ilman häpeilyä.
      Mutta jotenkin nämä terveysongelmat yhdistettynä kipeisiin tisseihin on kyllä latistaneet tunnelmaa.

  3. Mäkään en pitänyt erityisemmin imettämisestä, tuli hirveät säryt ja jumit joita on tullut paljon muutenkin. Plus kaikki siihen liittyvät vaikeudet.

    • Sama mulla. En tiedä kuuluuko ne kivut ja säryt vaan kestää, mutta ei se kivaa missään nimessä ollut.

  4. Aaaah, mä inhoan imetystä!! Kaks pojua imettäneenä voin sanoa etten nauti. Eka muksu söi myös heittämällä sen 15 kertaa vuorokaudessa, joten sympatiat sinne! Kumpikin lapsi söi onneksi myös pullosta korviketta. Tissuttelua jatkui 10kk, ja se oli aivan riittävästi. Suurimmat riidat vauva-aikana meidän parisuhteessa tuli juurikin siitä kun en jaksa esim yösyöttöjä, ja kapinoin koko touhua vastaan!

    • Kyllä tuo oli maratonsyötön vaihe oli tosi raskasta aikaa, vaikka toki tilapäistä olikin. Koko ajan on siitä helpottanut ja poika ei hirveesti enää tissistä ole enää kiinnostunut. En tiedä vaikuttaako oma asenteeni?

  5. Nyt vaan sitä odotellessa kuinka joku imetysvauhkooja laittaa tähän kommenttina painavaa asiaa 😉 no eikä ku kukin tyylillään! Kiitos tosiaan, että sanoit nuo ääneen. Hienoa, että olet jaksanut imettää noin kauan haasteista huolimatta. 🙂 *peukku* Tässä toivoisi kullekin äidille rauhan ja oikeuden tehdä kuten itse päättää ja haluaa. Imettää tai ei. Imettää sitten sen kaks kuukautta tai kaks vuotta. Aamen.

    • Mun mielestä on kans ihan jokaisen oma asia eikä kuulu muille! Tänne on ihan turha tulla vauhkoamaan, koska oikeaa tapaa ei ole!

      Halusin ehdottomasti itse imettää kuten sanoin, vaikka tiesin jo ekan perusteella sen olevan aika tuskaista. Jos joku kokee, että imetys ei ole oma juttu, niin miten voin häntä arvostella kun meillä on täysin eri kokemusmaailmat ja tunteet asiasta.

  6. Nostan hattua että tuot aiheen esille. 🙂 osalle sopii toiselle taas ei. Ei siinä ole oikeaa tai väärää ja jokainen kokee asian tavallaan. Ystäväpiirissä on joota ja jaata, osa nauttii ja osalle ehkä osittain se on vain sitä ruoan tuottamista. Hirveän vähän tästä puhutaan, imetystä tuodaan kovasti julki ja hyvä niin mutta tämän kaltaisiakin kokemuksia voisi olla enemmän.. Vertaisiasi kun on. 🙂

    • Mulla on myös kaikenlaisia kokemuksia kaveripiirissä, osa on imettänyt pitkään, toiset vähän aikaa ja jotkut eivät ollenkaan.
      Mulla ei oo koskaan ollut itsellä mitään kokemuksia esim julkisen imetyksen ongelmallisuudesta ja oonkin ihmetellyt, että onko suomalaiset OIKEASTI muka niin imetysvastaisia mitä annetaan ymmärtää? Kun neuvolankin täti sanoi, että hänen luonaan on vuodessa vain noin pari äitiä, jotka eivät halua imettää.

  7. Ei ollut yhtään mun juttu, imettänyt olen 1-10kk. Yhdelläkään lapsella ei allergioita ja perusterveitä kaikki.
    Harva sanoo ääneen ettei ole suosikkipuuhaa toisin kun nämä imetyksenkannattajat. Hyvän äidin peruste on mielestäni jotain aivan muuta kun pitkä imetys.

  8. Ensimmäistä lasta halusin kyllä imettää, mutta kuinkas kävikään – hormonit aiheutti jäätävää migreeniä pahimmillaan x5/vko 🙁 kukaan ei tuntunut oikein uskovan asiaa, kaikki vaan hoki tyyliin ”imetät nyt vaan, kyllä se ohi menee joskus”. Noh, kaksi kuukautta kärvistelin sen imetyksen kanssa ja sitten luovutin. Ja arvata saattaa, että pitkään koin huonoa omaatuntoa niin aikaisesta imetyksen lopettamisesta. Nyt on toinen lapsi tulossa ja valmiiksi jo pelottaa miten tällä kertaa mahtaa käydä…

    • Voi älä stressaa, vaikka tiedän kyllä että helppohan se on täältä huudella. Tuollaista asiaa on ihan turha suunnitella etukäteen, jota ei voi täysin hallita. Ymmärrän kyllä, että moni ihmettelee ja antaa neuvoja, vaikka ei asiasta mitään ymmärräkään. Se on varmasti tosi raskasta. Itse sanoisin ihan suoraan tuossa tilanteessa utelioille, että halusin imettää mutta se ei vaan onnistunut ja sillä selvä – sun ei tarvitse asiaa sen enempää avata. Itse raskausaikana migreenistä kärsineenä tiedän, että lievimmilläänkin se on ihan kamalaa! 🙁

  9. Mä en vaan kestä mitä pikku hurmureita teillä onkaan! <3 Aivan ihana tuo kuva Theosta. Mulla onkin ihme lapsia kun ensimmäinen ei huolinut enää tissiä 3kk ikäisenä (syy luultavammin imemisvaikeudet kun eivät lekurilla huomanneet kireää kielijännettä),ja toinen rupesi hylkimään tissiä 4,5 kk ikäisenä. Ja maitoa mulla riitti niinkin että tuli kamala rintatulehdus toisen lapsen vähentäessä syöntiä.

    • No Theo on kyllä maailman suloisin <3 .
      Benillä oli myös kireä kielijänne, mutta se huomattiin onneks jo synnärillä.

  10. Joskus luin korvikkeiden sisältöjä ja kaikki oli rasvatonta lehmänmaitoa, vitamiineja ja öljyjä. En ole perehtynyt, mutta voiko ne kaikki olla sisällöltään tuollaista. Senkin takia sinnikkäästi imetin pitkään, koska se ravintosisältö on niin ratkaiseva tissimaidossa ja hörhöän ravinnosta jonkin verran 😀 Nyt on taas yksi bebe yksi vuotiaaksi imetetty ja vaikka kuinka ajattelin imettäväni pitempään, olen jo vähentynyt roimasti. Vihaan puremista! Ja kuinka kätevää lähteä vaikka ulkomaille, kun ei tarvitsisi pumppailla ja ahh vihdoin saisin vetää sairauteni pahenemiskausina kunnolla droppia! Minä painin kunnolla terveyteni kanssa, kun vauva oli 4kk. Asetin muille keinoille 6kk rajapyykin, eli jos siihen mennessä ei muu auta, niin lääkitys päälle ja vauva pullolle. No auttoi, mutta oli kyllä aika tuskaa… Vaan sinulle sanoisin, että jokainen rintamaitotippa jonka vauvasi on saanuut on kuitenkin erittäin arvokas ja edistää lapsesi hyvinvointia pitkälle aikuisuuteen. Ja 7,5kk on jo pitkälle imetetty. Saapa nähdä milloin meillä loppuu!

    • Meillä myös Theo narskuttelee aika ihanasti, nyt puhkes kahdeksas hammas. Oli vaihe tossa 6kk kohdalla, että puri ihan jatkuvasti! Se on TUSKAA!!!
      Me ollaan käytetty luomukorviketta, en osaa sanoa onko se sen parempaa kuin joku perus NAN. Mutta sitä käytettiin jo Benin aikaan ja Ben on ollut todella terve!

  11. Vihasin imetystä melkein joka hetki, ja niin vihasi vauvakin. Hän oli päässyt pullomaidon helppouden makuun synnärillä, ja koska rintamaitoa ei tullut tarpeeksi kotonakaan, pullolla jatkettiin ja rinnan imeminen oli aina melkoista tappelua. Vajaa neljä kuukautta jaksoin osaimetystä, ja olin helpottunut kun se loppui (vauva raivosi ihan mahdottomasti rinnalla).
    Käytiin imetysneuvojallakin, mutta aika yksin olin asian kanssa, ja syyllisyyttä koen edelleen. Onneksi nykytutkimusten mukaan korvike ja rintamaito ovat lähes samanveroiset.

    Näytät muuten aivan upealta! Hiukset, iho ja kroppa vau 😀

    • Aww, voi ei kiitos <3. Ihanasti sanottu!!!
      Mulla on myös kavereita, joille on heti synnärillä tullut ongelmia ja syöttö on aloitettu pullomaidolla.
      Mielestäni sä oot ainakin yrittänyt ja jos ei onnistu, niin turha on väkisinkään puskea. 4kk on kuitenkin eri asia, jos oisit koittanut 4 päivää – "aha ei onnistu, lopetan" -tyyliin.
      Älä turhaan pode huonoa omaatuntoa.

  12. Meillä vieroitetaan parhaillaan sillä aloitan koulun ja päivähoito ja imetys ei oikeen kulke käsikädessä. Ihanaa että uskallat olla eri mieltä imetyksestä. Se vaan ei ole kaikista kivaa, ihan niin kuin raskaanakaan olo kaikista ihanaa. Itselläni imetys onnistui alusta lähtien hyvin ja vaikka vauva söi joskus 6 h:n maratooneja itse koin imetyksen mielekkääksi. Sain aina ihan ihmeellisen hormooni ryöpyn syöttäessäni jonka ihan fyysisestikin tunsi. Syöttäisin pitempään jos voisin mutta on pakko alkaa vierottaa. Koen olleeni onnekas että kaikki on sujunut ongelmitta, sillä tiedän että kaikilla ei tosiaankaan kaikki käy niin helposti vaikka haluaisikin imettää. Mutta on mielestäni myös täysin normaalia olla pitämättä siitä. Yleinen mielipide jokseenkin katsoo että naisen on nautittava imettämisestä vaikka niin ei kaikkien kohdalla ole. Se ei tee naisesta yhtään huonompaa äitiä. Hyvä että uskallat puhua tästä. Tsemppiä kaikille imetyksiin😊

    • Kiitos, ilmeisesti en ole ainoa joka kokee näin 🙂 . En tiedä, voihan se olla että olsin itsekin nauttinut imetyksestä ilman näitä terveysongelmia enemmän. Ihan pienen vauvan kanssa se oli välillä kivaakin, eli en mä sitä nyt ihan joka hetki inhonnut 😀 ! Mutta esimerkiksi nyt kun imetän, niin lähes heti mulla alkaa aivan jäätävä käsien kutina.

  13. Meillä ei taas imetys onnistunut ollenkaan vaikka kovasti yritin ja oisin halunnut imettää. Neiti oli muutaman päivän teholla ja oppi siellä niin hyvin pullolle ettei tissi kelvannutkaan. Niiden muutamien minuuttien aikana kun imetys onnistui huomasin että olisin varmasti pitänyt siitä. Rauhoitti minua sekä vauvaa. Ja ne monet tunnit mitkä yritettiim vauva itki ja minä turhauduin. Olin aluksi tosi surullinen. Muutaman viikon jaksoin yrittää ja pumppasin vauvalle maidot mutta sitten luovutin kun maitoakaan ei enää juuri tullut. Näin jälkeenpäin ajatellen onhan tämä ollut paljon helpompaa näin. Mies pystyy syöttämään siinä missä minäkin ja vauva herää vain kerran yössä pullolle. Ja hyvin on neiti kasvanut ja toistaiseksi ollut terveenäkin 🙂

    • Mun mielestä olis vähän surullista, jos kaikki korvikkeella kasvaneet vauvat olis jotenkin ”automaattisesti sairaampia”. Juu ymmärrän minäkin, että tissimaito on tärkeää vauvalle, mutta kuten itsekin kerroit niin välillä tulee vain tilanteita, ettei imetys sitten suju. Ei se silti tee sinun lapsesta suoraan alttiimpaa infektioille, vaan asia on varmasti paljon monitahoisempi.

  14. Word!
    Juurikin vastikään äidilleni selitin että odotan sitä kun lapseni (n. 4kk) luopuu tissistä/pärjää ilman siltä, enkä tosiaankaan ole tähänkään päivään saakka saanut siitä sitä vauvapalstojen ”nautintoa” ja ”ihanarakkaudentäyteinenkahdenkeskinenhetki<3" fiilistä. Ei siinä, kuten sinäkin sanoit että jos joku muu tykkää ja pitää sitä oikeasti upeana hetkenä niin ihanaa, hyvä että se on oikeasti mahdollista vaikken ite tätä olekaan kokenut!
    Alun kipuilujen jälkeen kaikki on mennyt toki hyvin, eli täytyy olla iloinen siitä ja oma maito on riittänyt ja varmasti tulee riittämäänkin sinne saakka kuin tätä jatkuu eikä otteissa ym. ole ollut ongelmaa. En vain koe tätä imetystä minään muuna kuin tankkaushetkenä lapselle, eipä hän siinä sen kummemmin ole koskaan lorvinutkaan vaan se on nopsaan masu täyteen ja äkkiä irti, nimenomaan vauvan toimesta 😀

    Myönnän myös sen pienen itsekkyyden sisimmässäni, että joku päivä poveni on taas ihan vaan minua ja omani, eikä riipu (kirjaimellisesti!!!) toisen ihmisen käytössä. Mutta kyllä, täysimetän varmasti lähelle sitä puolta vuotta, mutta toivon oikeasti että se ruokakin alkaa sitten maistua ja täten tissikin saattaisi jäädä siis unholaan 🙂

  15. Hienoa että toit imetysen esille! Itse en ole kolmea poikaani imettänyt kuin noin kuukauden ja olen sellainen että se ei vain sovi minulle. Läheisyyttä lapsi saa ja vauva on muutenkin hyvin paljon rinnanpäällä ja sylissä 🙂 Olen sitä mieltä että imetys on hieno ja luonnollinen juttu mutta ehdottomasti sitä mieltä että se ei kaikille vaan ole se ”juttu”. Hyvin henkilökohtainen asia myös ja on ihottavaa saada kritiikkiä siitä miten voin olla imettämättä jne. En myöskään ymmärrä että jos imetys on äidille henkisesti niin kova paikka esim sen takia että vauva on rinnalla paljon ja sitoo silloin äidin ja että se tekee kipeää mutta itku kurkussa jatketaan. Silloin on vaarana se että äiti väsyy ja kunnolla ja muutenkin voi henkisesti huonosti. Onneksi lääkäri ja neuvola on suhtautunut aina hyvin ja nimenomaan koska voin itsekkin hyvin. Allergioita ei meidän pojilla ole ollut ja oikein ovat mallikelpoisesti kasvaneet eli meidän kohdalla äipän valinta on ollut ihan oikein 🙂

  16. Vaikea on ollut lopettaa, esikoinen söi 1,5 vuotiaaksi ja kakkonen 2,5 vuotiaaksi, kolmonen on nyt 16kk ja melkoinen tissitakiainen tässä vaiheessa. Mulla on se onnekas juttu, että imetys on vienyt siitepölyallergiat ristiallergeeneineen joten jatkan mahdollisimman pitkään ja kyllähän pitkä imetys vähentää roimasti äidin riskiä sairastua rintasyöpään, joten toivottavasti auttaa mua. Mutta siis mulla se vaikeus on ollut sitä, että en olis halunnut lopettaa. Mutta lapsentahtisesti olen pyrkinyt menemään. Isomman lapsen imetys on ihan erilaista ja mäkin olen tehnyt viikonloppureissun imetysaikana, toki Likka oli silloin jo 2,5. On kyl hetkiä ”taasko se haluaa”, mutta onneks ne menee ohi. Ja jokainen on vieroittanut itsensä lopulta.

    • Mulla varmasti helpottanut lopetusta se, että kumpikin poika on itseasiassa aika samaan aikaan alkaneet itse vähentää tissintarvettaan. En tosiaan tiedä miten asia olisi mennyt jos molemmat olis olleet enemmän ja pidempään kiinni imetyksessä.
      Mutta jokainen tyylillään, sä selvästi nautit imetyksestä joten go for it 🙂 !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta