Mitä tehdä, kun ote terveellisestä ruokavaliosta katoaa?

Elämä on täynnä erilaisia kausia ja usein ne liittyvät myös ruokailu- ja liikuntatottumuksiin! Sen olen ainakin itse saanut todeta etenkin viimeisen viiden vuoden sisällä, kun on tullut perhettä, yrittäjän elämä ym… Välillä jaksaa kuukausitolkulla pysyä esimerkiksi lupauksessaan tehdä joka viikko kolme juoksulenkkiä, kunnes tulee flunssa, jonka jälkeen juoksurutiiniin pääseminen tuntuu ihan mahdottomalta. Tai päätös syödä kasvispainotteisesti ja superterveellisesti päättyy lomaan, jonka jälkeen lentokentältä hamstratut jättikarkkipussit katoavat ennätysvauhtia kaapeista ja sokeri ottaa kunnolla otteeseensa! Usein arki ja säännölliset aikataulut auttavat etenkin ruokailun säännöllisyyden hallinnassa ja itselleni tämä kesä ei aiheuta kyllä suuria hurraahuutoja sen(kään) osalta. Tänään tajusin, että nyt pitää oikeasti tehdä pieni ryhtiliike!

lounas2007 (1 of 1)
Lounasta tänään kotona. Hirveän kokoinen annos takasi sen, että 1/3 jäi syömättä…

Itse en syö tällä hetkellä minkään ruokavalion mukaan, mutta jollain tavalla ajatus säädellystä ja etukäteen suunnitellusta ”A4:sta” on alkanut tuntua taas houkuttelevalta…. Kaipaan sitä, että ruokailusta on jatkuvasti hyvä olo kropassa ja etenkin sitä, että herkut todella maistuvat taas joltain, kun niitä ei syö jatkuvasti! Itsellä tämä raskaus on aiheuttanut viime viikkoina hieman sellaista hälläväliä käytöstä syömisen suhteen, koska herkuttelu on helppo perustella itselleen raskaudella (nolottaa myöntää!). Mun pitäisi vielä olla jonkin sortin esikuva tässä! Terveellinen ja sokeriton ruokavalio ei kuitenkaan ole tärkeä pelkästään minulle, vaan etenkin kehittyvälle lapselle. Tässä on turha unelmoida enää mistään kesäkunnosta ja ulkonäkö ei voi olla ainoa motivaatio pitää arkiruokailu kontrollissa. Ja vaikka olisikin, niin ruokavalio on kunnossa pysymisessä se ensimäinen asia, joka tulee laittaa kuntoon!

Oma kompastuskiveni onkin ehdottomasti sokeri. En ole oikein muuten epäterveellisen ruoan ystävä, eli syön mieluummin jotain muuta, kuin sen pikaruokaketjun hampparin. Olen kuitenkin alkanut miettimään, kuinka negatiivisesti sokeri ja verensokerin heittely vaikuttaa olooni varsinkin nyt, kun olen väsynyt raskaudesta ja alhaisesta hempparista johtuen muutenkin. Aiheutanko siis tätä väsymystä osin itse itselleni?? Ruokavalio vaikuttaa uskomattoman paljon energiatasoihin ja ehkä tällä hetkellä kaikista optimaalisin ruokavalio itselleni olisi vähähiilarinen, sekä punaista lihaa ja sokeria välttelevä. En sano, että tämä ruokavalio sopii kaikille odottajille tai odottamattomille, mutta itseni ja kroppani tuntien se on tällä hetkellä varmasti paras vaihtoehto! Himoitsen edelleenkin hiilihydraatteja esimerkiksi puuron ja riisin muodossa ja nyt jostain syystä täysjyvänuudelit maistuvat erityisen hyvältä. Koska atopiakin on tällä hetkellä alkanut vaivaamaan normaalia enemmän, niin turha gluteeni ei ainakaan auta tilannetta (joskaan ei vie sitä kokonaan poiskaan).

smoothie (1 of 1)

Tällä hetkellä yksi hyvä ratkaisu itselleni olisi tehdä sama ”temppu” kuin ekassa raskaudessa eli alkaa hetkeksi ihan täydelliseen herkkulakkoon! En suosi tiukkoja dieettejä tai lakkoja, mutta joskus ja joillakin ne voivat myös toimia – kuten itselläni toimi! Tämä pätee etenkin sokeriin, koska kohtuus on siinä vaiheessa karannut, kun huomaa sallivansa itselleen joka päivä jotain herkkuja! Etenkin näin kesäaikaan houkutuksia on joka nurkan takana ja niihin on helppo tarttua, koska loma, koska kesä, koska juhlat, koska krapula, koska aurinkoinen sää, koska jäätelö kuuluu kesään, koska suklaa kuuluu kesään, koska konvehdit kuuluvat kesään ja mitä milloinkin………….Mitkä ovat näin kesäaikaan teidän pahimmat houkutukset?

hääruokaa (1 of 1)
Koska häät. Kuva viime lauantain häistä, joissa pääruokana oli pitkään haudutettua possunniskaa sekä kasviksia lähitiloilta.

Koska tilanne ei ole mulle aivan uusi, eli olen ennekin huomannut järkevyyden karanneen ruokailusta, niin mulla on muutamia neuvoja tähän tilanteeseen (vielä kun pystyn itse toteuttamaan ne käytännössä 😀 …)
Jos homma on lähtenyt oikein reilusti lapasesta, niin suosittelen tietysti ammattilaisen tekemää ruokavaliota tai ainakin ruokapäivärkirjan pitämistä (esim kiloklubi tai kalorilaskuri)! Ruokapäiväkirjasta näät itse mustaa valkoisella, kuinka paljon kaloreita tulee päivässä imuroitua ja kuinka paljon niistä on turhaa. Ei ole mitään yhtä ja ainoaa ohjetta siitä, kuinka paljon proteiinia, hiilaria ja rasvaa pitäisi olla suhteessa toisiinsa, mutta kannattaa miettiä ensisijaisesti kuinka aktiivinen on (istumatyö vai kuluttava työ, paljon liikuntaa vapaa-aikana vai ei ym) ja mistä syömästäsi energia tulee (eli syötkö vaikka 1000kcal oikeaa ruokaa ja 1000kcal jotain muuta). Keskity pitämään mieluummin kalorit korkealla, mutta puhdasta ruokaa syöden. Suurin virhe on heti pudottaa kalorit johonkin tuhanteen ja sitten kärvistellä hirveän nälän ja mielitekojen kourissa. Yksi hyvä vaihtoehto on myös mitata aamulla valmiiksi vähintään 500g kasviksia pakasterasiaan tai esimerkiksi jos eläisin yksin, niin tekisin lounaat ja päivälliset valmiiksi pakasterasiaan ainakin X-ajaksi (mulla on myös paheena skipata lämmin ruoka päivällä). Miksei toimi lapsiperheessäkin, mutta tällä hetkellä itse en jaksa rueta mihinkään rasiakikkailuun.
Kannattaa myös katsoa kalenterista esimerkiksi tulevat reissut, juhlat ym, jolloin aikamoisella varmuudella tulee herkuteltua. Näin voi sopia joko itsensä tai puolisonsa kanssa, että ruokavalio pidetään järkevänä muut ajat, eikä kotiin osteta turhia vierasvaroja.

Yksi hyvä keino on myös kirjoittaa tuohon kommenttiboxiin alle, mikä itseä kaihertaa omassa ruokavaliossa tällä hetkellä ja mikä siihen voisi olla (kenties jo aikaisemmasta kokemuksesta) hyväksi havaittu apu?? Yleensä kun näiden asioiden kirjoittaminen saattaa laittaa liikkeelle erittäin positiivisen muutoksen omassa käyttäytymisessä 😉 …

 

fityoutoo

15 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä, kun ote terveellisestä ruokavaliosta katoaa?”

  1. Moi!
    Itsellä haasteita aiheuttaa a. kiireinen tyä, jossa unohdan sekä välipalat että lounaan ja havahdun iltapäivällä hirveään nälkään, jolloin kahvilasta tuleva tuoreen korvapuustin tuoksu on vastustamaton. Meidän kahvilasta saa valitettavasti myös Ben&Jerryä ja oon syönyt monesti ”lounaaksi” sen pikkupurkin sitä ja pullaa. Tästä aiheutuu se, että iltapäivällä ajattelen jo kusseeni tämän päivän noilla ruuilla, joten on turha lähteä enää salille. Juoksemaan sentään olen mennyt tunnollisesti eikä nuo herkuttelut muuten näy missään paitsi olon energisyyden puutoksena ja kroppa vähemmän kireä(sali ja ruoka puuttuvat yhtälöstä :(). Lisäksi viikonloput vielä kaiken maailman juhlia ja oon niin surkea sanomaan ”ei kiitos” vaikka en edes tykkäisi jostain niin en jaksa sitä ” ota nyt kun olet niin hoikka”. Mutta tsemppiä meille ja avautuminen helpotti 😀
    -Emmi

  2. Mulla ei toimi sitten ollenkaan tuommoinen ”A4” tai muukaan mustaa valkoisella-todiste huonosta syömisestä, vaan tarvitsen tietynlaisen vapauden syömiseen ettei ala mieli kapinoida vastaan. 😀 Olen kokeillut ties mitä superdieettejä mutta ”ei varmana tee just nyt sitä listassa lukevaa mieli” tai ”niin nälkä että ihan sama vaikka syön iltapalan päivällisen jälkkäriksi” jne. että näin ollen ne erityisruokavaliotkin parasta unohtaa, kuitenkin pystyn pysymään yhdessä kakunpalasessa jos sitä on ihan pakko saada. Muutenkin tuo useasti päivässä syöminen ei oo sitten yhtään mun juttu, tykkään syödä vähän harvemmin vähän enemmän. Silleen olen onnistunutkin laihduttamaan 20+ kg, joten tosiaan pitää vaan löytää ne itselleen toimivimmat tavat ja olla lipsumatta niistä!

    Parhaat motivaattorit antaa oma onnistuminen, kun kasvot eivät enää näytäkkään niin turvonneelta aamuisin, vaatteet ei kiristä ja vanhat ”pikkukivat” sujahtaa päälle. Voi mikä onnistumisen tunne.

  3. Hauska sattuma, kirjoitin juuri eilen samasta aiheesta. Oma kompastuskivi on sokeri. Jos syön sitä muutamana päivänä, edes pieniä määriä, on tosi vaikea jatkaa taas ilman sitä.

  4. Moi!

    Tulipa sopivaan saumaan tämä teksti! En myöskään ole yleensä lakkojen kannattaja, koska alan helposti kapinoidaan niitä vastaan, mutta reilu viikko sitten päätin, että pidän sokerista ainakin viikon tauon. Viikko meni hyvin, ja olin ajatellutkin, että yhtenä juhlapäivänä viikonloppuna voin syödä kakkua ja sen jälkeen välttelen taas sokeria. Se yksi päivää venahtikin sitten neljään, koska juhlat ja kesä ja kuukautiset ja kuun asento Tästä viisastuneena ajattelin, että ehkä pidempi tauko tekisi hyvää, ja se alkaa tänään. En lyö lukkoon mitään tiettyä viikkomäärää, ja ajattelin edelleen sallia herkkuja itselleni kerran viikossa, mutta nyt tiedottaen että se helposti lähtee lapasesta. Ehkä sunnuntai olisi siksi hyvä herkkupäivä, että maanantaina on jotenkin helpompaa olla herkuttelematta. Viikko ilman sokeria meni ihan helposti kun olin saanut oman pääni käännettyä sellaiseen mä en nyt halua syödä tuota -moodiin sellaisen mä en saa syödä tuota -moodin sijaan. Yksi juttu mitä ihmettelin itsessäni eräiden juhlien jälkeen, oli se että söin kiltisti yhtä suolaista piirakkaa, jossa oli joku maku mistä en pitänyt. Ihan hölmöä! Ei kai sitä tarvitse syödä sellaista mistä ei tykkää? Edes kohteliaisuudesta. Itseään tarkkailemalla oppii kyllä monenlaista, ja itse olen pääsemässä sellaisesta viisi kiloa lomaan mennessä -ajattelusta pois ja ajattelen enemmänkin niin että tässä on loppuelämä aikaa etsiä itselleen parasta tapaa syödä, ja olla sitten vaikka hoikka nelikymppinen

    Kiitos vielä Katri hyvästä blogista! Rehellistä tekstiä tulee ja sun asenteesta käy hyvin ilmi se, että kunnosta huolta pitäminen ja hyvin syöminen ovat valintoja, joita jokainen voi tehdä! Syyllistä omaan huonoon oloon on turha etsiä peiliä kauempaa, ja samoin parempi olo (ja mieli) tulee vain niistä päätöksistä, joita se peilityyppi tekee.

  5. Mulla oli tapana syödä jatkuvasti ruokailujenkin välissä, ja vaikka siis olen suht kireässä kunnossa ja polttoainetta tähän kroppaan tarvitaan melko paljon suuren treenimäärän vuoksi, niin mun näläntunne alkoi kadota ja huomasin et syön vaan koska kellon mukaan on aika syödä. No eihän siinä mitään, en ainakaan kärsinyt nälästä, mut en myöskään kylläisyydestä 😀 Sellainen tasainen tunne mut teki kuitenkin mieli ruokaa ja nälkä alkoi tuntumaan ekana pääkopassa huippaamisena ja keskittymiskyvyn heikkenemisenä – siis aivot huusivat energiaa. Ei hyvä ei. Mua myös turvotti todella paljon. Tuolloin mun päivään kuului 5-6 ruokailua, koska niin suositeltiin ja suositellaan yhä edelleen joka paikassa. Taisi mennä jotenkin silleen, et aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen + palkkari treenin jälkeen. Olin kokoajan tosi tukossa ja olo oli tukala.

    No, olin viime talvena kaksi viikkoa reissussa all inclusivessa, jossa söin kolme ateriaa päivässä: aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Lisäksi kävin joka päivä treenaamassa 1-2 kertaa, enkä kantanut palkkaria mukana, vaan treenin jälkeen menin suoraan syömään. Toi toimi mun kohdalla todella hyvin, aluks oli tietty pientä sopeutumista noin harvaan ateriarytmiin, ateriaväli kuitenkin 4-6h, mutta ei turvottanut, jaksoin treenata älyttömän hyvin ja aloin tuntemaan nälkää ja kylläisyyttä! Ihan huippua oli mennä nälkäisenä ruokapöytään :DD

    Reissusta palattuani kiireinen arki toi välipalat aluksi takaisin kuvioihin, ja vaikka ne ei tosiaankaan koostu mistään pullasta vaan oikeesta ravinnerikkaasta ravinnosta, niin tunsin oloni taas tukkoiseksi. Nyt oon koko kevään ja kesän elellyt 3 aterialla + palkkarilla ja kyllä muuten toimii. Toki annokset on hieman isompia, jotta makrot ja kalorit on suurinpiirtein sinnepäin, mut mulle tää on sopinut paremmin kuin hyvin ja ylimääräinen napostelukin on jäänyt. Ärsyttää, kun joka paikassa vannotaan monien aterioiden nimeen, ja sitä pidetään lähes ainoana oikeana ratkaisuna, vaikka nää on niin yksilöllisiä asioita

  6. Vähän liian tuttu tunne, palasin eilen takaisin lomilta ja nyt oli viimeistään tehtävä ryhtiliike, tuntuu, että lomalla ne herkuttelut meni siihen, että loppuviikosta joka päivä söi enemmän ja vähemmän juurikin tuota makeaa…
    A4 otettu siis käyttöön ja toimii mulla kun kalorit on tarpeeks ylhäällä, eilenkin oli helppo mennä kahville kavereiden kanssa kun oli syönyt välipalan ennen sitä, ei ollut mitään mielitekoja.
    Myöhemmin voi jättää sitten vaa’an pois ruokajutuissa, mut ainakin näin alussa tärkeetä syödä oikeeta ruokaa tarpeeks paljon ja niin, että ne ruoat on valmiina! Ja kyllä se ainut keino on jättää nyt se sokeri pois pidemmäksi aikaa 😀
    Mä oon todennut et jos liian aikasessa vaiheessa alan soveltaa paljonkin ruokavaliota niin se menee siihen et haluan syödä vaan kaikkia ihania välipaloja eikä ruoka maistu enää, joka johtaa sitten siihen et haluan makeeta vaikka pitäis syödä ruokaa.

  7. Mun heikkous näin kesäaikaan on JÄÄTELÖ! Voisin syödä sitä vaikka kuinka paljon eikä mitään väliä vaikka olisin äskettäin ahtanut itseni täpötäyteen kaikkea terveellistä, jätski menee silti! Mun poika (2,5v) on samanlainen, ollaan molemmat ihan jätskihöperöitä 🙂 Toisaalta yritän muuten syödä terveellisesti (vain vähäisesti hiilareita, kaikki turhat hötöt veks) joten voinen sitten sallia sen yhden sokeriherkun mistä todella nautin? Ja syksyllä ne jäätelöt jää sitten kuitenkin kauppaan kun ilmat viilenee. Toisaalta oon huomannut, että paras pitää yllä hyvät ruokailutottumukset on se, että on aina sitä terveellistä ruokaa kaappi täynnä kotona 🙂 ja mä syön toooosi ison, kunnon rasvaisen aamupalan (kananmunia, pekonia ja jättikasa kasviksia), sitten jaksaa pitkälle iltapäivään.

  8. Yritän syödä nälän tunteen mukaan ja vihanneksia paljon joka päivä. Leipää max. Pari ruispalaa päivässä muuten sitä voi mennä helpostikin 6-8 viipaletta päivässä. Herkuttelu on täälläkin lähtenyt lapasesta, ryhtiliike alkoi viime viikolla ja kropassa tuntuu hyvältä nyt eikä ole turvonnut olo!

  9. Mua kaihertaa just se herkuttelu! Pystyn niinkin normaali ateriat syömään ihan terveellisesti, paljon kasviksia yms. mutta sitten aterioiden välillä tekee mieli niin herkkuja varsinkin karkkia ja jäätelöä. Ja koska on kesä ja loma ja oon raskaana niin saahan sitä vähän herkutella…. No ei sais ihan näin paljon 😀 Ja enää tosiaan kun se ulkonäkö ei toimi motivaationa kun muutenkin olo on kuin rantapallolla 😀 toki ajatus siitä että elämää on myös tän raskauden jälkeen ja siitä kuin kova homma ne ylimääräiset kilot on pudottaa pitää jonkinlaisen rotin herkuttelussa mutta sitten tulee niitä päiviä kun väsyttää ja tuntuu että raskaus muutenkin rajoittaa niin paljon elämää ( vaikka eihän se oikeastaan rajoita muuta kun ne viinin huuruset bileet…) niin täytyyhän tässä elämässä joitain iloja säilyttää niin olkoon se sitten se syöminen ja herkuttelu, niin silloin usein antaa periksi vaikka tietää että se ei ole hyväksi itselle ja omalle ololle eikä myöskään vauvalle. Ja juhlissa ja vieraiden luona on vaikea kieltäytyä herkuista kun kaikki ympärillä hokee että no nythän sulla on lupa syödä ja syö nyt vauvallekin. aaarrrggggh! Ärsyttävää 😀

  10. Moikka! Mulla oli kevään lopussa ja kesäkuussa ihan mielettömästi juhlia ja illanistujaisia, ja herkkuja tuli todellakin syötyä ja sunnuntait meni poikkeuksetta krapulassa. Heinäkuu onkin mennyt täysin ilman alkoholia ja myös herkkujen kannalta kevyemmin, kertaakaan en ole sortunut työpaikan kahvipöytään, mutta muutaman jäätelön kyllä tunnustan (ja anopille en uskalla vieläkään sanoa ei, kun tyrkyttää mustikkapiirakkaa :D). Viime viikolla olikin todella kevyt olo, mutta nyt kun menkat lähestyvät, on vatsa turvonnut aivan kuin olisin syönyt mielettömät määrät sokeriherkkuja. Helposti tulee tunne, että no ihan sama, olen jo niin turvonnut, että kai voin sitten syödä jäätelöä ja sipsiä, mutta yritän taistella ja pitää kiinni siitä, että myös elokuu menisi kevyesti, vaikka sukujuhlissa meinaan kyllä ottaa kakkua ja ehkä pari lasia viiniä.
    Valitettavasti itselleni terveellinen ja tasapainoinen suhtautuminen ruokaan on edelleen vaikeaa. Joko syön aivan mitä sattuu ja miten paljon tahansa ja lihon, tai sitten olen neuroottinen kaloreiden laskija. Saatan jättää omenan syömättä, koska siinä on muka liikaa sokereita tai se ei sovi enää päivän kaloreihin. Toki kalori on aina kalori, mutta onhan se hieman hölmöä miettiä, voiko syödä neljännen porkkanan tai loput miniluumutomaateista. Ehkä banaaneita tai viinirypäleitä ei kannata vetää kilokaupalla sokerimäärän takia, mutta jotenkin haluaisin olla stressaamatta myös perusterveellisten ruoka-aineiden kaloreista ja löytää tasapainoisen arjen, jossa ruoka ei veisi puolia ajatuksista, enkä jatkuvasti ravaisi peilin edessä nostelemassa paitaa ja puristelemassa mahamakkaroita.

  11. Täällä ilmoittautuu yksi herkuttelija lisää! Tänä kesänä on vaivannut väsymys (oli ehkä ylikuntoa?) ja flunssa, joiden takia treenaaminen on jäänyt normaalia vähemmälle. Kesällä maistuu etenkin se jäätelö, jota voisin syödä ihan loputtomasti… Lisäksi on kaiken maailman reissua ja piknikkiä ja grilli-iltaa vähän väliä, eikä tällainen herkkusuu kieltäydy mistään ;D

    Perinteisesti kerään joka kesä 2-3 kiloa lisää itseeni, mutta nyt heräsin siihen, ettei välttämättä tänä kesänä kannattaisi sitä tehdä! Tänään pääsin pitkästä aikaa tekemään kunnon hikitreenin flunssan jälkeen ja ai että oli ihanaa! Nyt yritän syödä mahdollisimman paljon ihania tuoreita kasviksia ja vähentää sokeriherkkujen määrää.

    Kiitos tästä postauksesta, osui kyllä loistavasti päivän mietteisiin! Nyt tsempillä eteenpäin 🙂

  12. Mää oon todennut itsellä toimivaksi jutuksi, että syön kaks lämmintä ruokaa, kaksi välipalaa ja aamupalan – ja 500g kasviksia. Sen lisäksi olen antanut itelleni vapauden syödä mitä nyt ikinä sattuu huvittamaan herkuttelu mielessä, mutta joka tapauksessa on syötävä myös ”oikea” ruoka mitä olen suunnitellut. Tämä ei estä kokonaan herkuttelua, mutta olen todennut, että kun en ala käymään kauppaa, että jos nyt syön ison pullan niin sit iltapäivältä jätän pois jonku ruuan on tosi paljon helpompi pysyä kohtuudessa. Kun tietää, että kahdelta on välipala-aika ja luvassa rahkaa, niin ei vaan pysty syömään isoa pullaa – 1/4 sen sijaan voi hyvinkin mennä kahvin kanssa ja se on ihan ok.

  13. Heippa! Eksyin sun blogiin atopia-googlettelujen kautta. Needless to say, kärsin siis atopiasta ja iho on ollut tämän vuoden keväällä ja kesällä ekstrahuonossa kunnossa. Haluaisinkin kysyä, että miltä ihosi näyttää tällä hetkellä ja onko esimerkiksi raskaus vaikuttanut ihon kuntoon millään tavalla? Tsemppiä ja kivaa loppukesää!

  14. Täällä on ote ollut kadoksissa kesän ajan. Housut kiristää ja on paha olla. Liikuntakin on jäänyt vähemmälle. Oma vika. Piste.

    Nyt tavoittena on järkevöittää syömiset Alku-valmennuksen ohjeilla.. Se A4 🙂 Kun saan muutaman kilon pois, olen tyytyväinen. ja niin sanotusti normiruodussa. Huomaan, että sokeri väsyttää aivan jäätävästi. Ja tietty paska hiilarit tulee hyvänä kakkosena. Tuloksena löysä olo ja koko olemus.

    Mulla tahtoo mennä kausittain tämä ”velttous”, vaikka nyt kesällä onkin maistunut jäätelö liian kanssa. Jäätelöä en kyllä osta jäätelökioskista (en vaan pysty.. hygieniasyistä), vaan kannan kaupasta. On tuota tullut talvellakin kannettua 🙂

  15. Ihana idea kirjoittaa tänne omat kompastuskivet! Mahtavaa saada lukea kaikkien muittenkin heikkouksia. Olisi myös kiva saada kuulla muitten vahvuudet ja mistä on erityisesti ylpeä omassa ruokavaliossaan!
    Itselläni on iltasyönti ollut hieman ongelma. Iltaisin tulee yleensä syötyä hieman liikaa. Ei ole suinkaan kyse epäterveellisestä ruosta vaan sen määrästä. 250g rahkaa, mansikoita ja mustikoita yllin kyllin, pari lasia maitoa, ehkä pari juusto tai kinkkusiivua jne. Pakko myöntää että ei ole hirveän mukava mennä nukkumaan vatsa ihan täynnä.
    Toinen heikkous on leipä. Ei vaalea leipä koska sitä en syö, vaan tumma leipä. Se on vaan niin törkeän hyvää ja sitä voisin syödä 4 viipaletta ihan helposti. Kerran kielsin leivän syönnin ihan, mutta siitä seurasi vain hirveitä himoja. Ja eihän se yksi tai kaksi viipaletta ole epäterveellistä, ongelma on vaan se että siihen helposti jää koukkuun.
    En vain halua katsoa heikkouksiani joten tuon myös vahvuuteni ruokavalioni suhteen esille.
    Juon paljon vettä. Herättyäni tankkaan heti noin puoli litraa vettä jotta jano sammuu ja ruoansulatus aktivoituu.
    Aamupalaksi syön aina lautasellisen puuroa ja juon ison lasin vettä.
    Illallisen olen myös vihdoin oppinut rajoittamaan niin ettei tule liian tukala olo ja niin että illalla on hieman nälkä ja vakituinen raha mansikoiden tai mustikoiden kera maistuu taas.
    Vielä on paranneltavaa mutta näin kun saa asian alaskirjoitettua niin asia helpottuu taas hieman, SUURI KIITOS!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta