Onko bikinifitness jo ”last season”…?

En ole enää nykyään kovin innostunut mistään fitnesstouhuista, mutta toki seuraan vielä kisaajia ja joitakin blogeja. Vähän oli välillä sellainen olo, että koko fitnesshomma tulee jo korvista ulos, mutta yleensä näissä ilmiöissä se aallonharja ei kestä kovin kauaa. Mä itse koen, että se on ihan samalla tavalla nimeomaan ilmiö, siinä missä zumba oli jokunen vuosi sitten tai crossfit nyt. Eli kaikki tekee sitä tai ainakin puhuu siitä. Kohta tulee sitten taas jotain uutta, josta kaikki innostuu.

zumba_i-dont-think-so-bitch

Mitä tulee bikinifitnekseen, niin on jotenkin vähän sellainen fiilis, että se on jo nähty; Siis nähty ihan livenä, lehdissä, blogeissa ym. Toki koko ajan tulee uusia kisaajia ja voihan se olla, että vielä pro-korttejakin jaellaan suomalaisille kisaajille. Huomaa kuitenkin selvästi mitä on keskusteluita (ja juoruja, heh) seurannut, että muutamakin monta kisaa kisannut on jo ihan kyllästynyt hommaan. Laji ottaa lopulta liikaa, mitä antaa.
Ongelmana on varmaan osaksi aika sisäänpäinlämpiävät piirit ja outo tuomarointi. Samat ihmiset valmentaa, järjestää kisat ja tuomaroi. Kuulostaa aika älyttömältä! Varsinkin kun kyseessä on ulkonäkökisa, eli se kuka on oikeasti paras on aina vähän suhteellinen käsite. Vaikka muiden liittojen kisoja on blogeissa välillä mollattu, niin hei, ainakin niissä pääsee kisaamaan ulkomaille! Jotenkin se, että seisoo puolialasti kaikkensa antaneena kulttuuritalon lavalla ja saa palkinnoksi proteiinijauhetta (ja pääsee vielä ehkä lehteenkin) tuntuu jotenkin aika koomiselta. Eikö teistä?

finalistit
Siellä mun pari lempparia!

Mun mielestä on hienoa, että fitneksen ollessa muoti-ilmiö myös dieettaamisen varjopuolista on puhuttu! FItnestä voi harrastaa varmasti myös, jos ei terveellisesti niin ainakin vähän terveellisemmin ja moni kisaaja on jo vaihtanut perinteisen ”kananrinta-riisikakku-parsakaalin” johonkin hieman monipuolisempaan ja järkevämpään ruokavalioon. Kysymys on loppupeleissä kalorimatikasta, vaikka tosin Ben&Jerry’s tyyppinen kisadieetti tuskin tulee olemaan mikään hitti 😀 ! Tai ehkä mä voin alkaa tekemään B&J kisapreppejä! No ei vaiskaan, jätä valmentamisen niille, jotka alaan on erikoistuneet.

Vaikka itse rakastan treenaamista, niin väsyneenä siitäkin tulee helposti pakkopullaa ja se mikä oli ennen intohimo saattaa kisaan valmistautuessa muuttua suorittamiseksi. Moni odottaakin kisojen jälkeistä aikaa, jolloin pääsee treenaamaan hyvin ravitulla kropalla ja ilman mitään tiukkoja aikatauluja.
Myös valmentajien kirjo on varmasti jo suomessakin melkoinen ja sanon suoraan, että jos jossain vaaleanpunaisessa karkkimaailmassa vielä lähtisin kisaamaan, niin mulla on mielessä vain ihan muutama valmentaja, jonka kanssa voisin uskaltaa vetää kisaprojektin läpi. ”Steikissä” on niinsanotusti liikaa; Ei ihan vähäisimpänä oma terveys, vaan myös aika, rahat(eikä mitään pieniä summia) ja toki pahimmassa tapauksessa saatat saada kunnon nöyryytyksen niskaasi! Pahin on kuitenkin se, jos valmentaja ei oikeasti ole kiinnostunut kisaajan terveydestä.
Jos luitte sen jutun, missä oli käyty läpi personal trainereista koskevia valituksia, niin yksi valitus koski mm.asiakkaalle sopimattomien lisäravinteiden tuputtamista. Eli tosiaan esim. tällaisella ihan ns.turhalla jutulla saatetaan vaikuttaa jonkun ihmisen terveyteen todella negatiivisesti. Kuten varmaan mun blogia pidemmän aikaa lukeneet tietevät, niin oma ajatusmaailmani on muuttunut tässä muutaman vuoden sisään runsaasti ja ihan siitä syystä, että asia kiinnostaa todella paljon, eli TIETO LISÄÄNTYY! Sitten on niitäkin, jotka edelleen menee niillä -85 hyväksi todetuilla konsteilla. Haluttuun lopputulokseen voi päästä montaa eri kautta; Koskee bikinifitnesskuntoa, tai vaan hietsun rantakuntoa.

IMG_8822 IMG_8788

Itse en kyllä rupeis enää minkään valtakunnan kisadieetille – oon jo niin ”vanha ja väsynyt”. No en tietenkään oo väsynyt ja vielä vähemmän vanha (!!!), mutta asioihin saa vähän perspektiiviä tässä vuosien varrella! Sen verran täytyy tietysti pysyä homma näpeissä, että voi muutaman kilon kiristää niin halutessaan, mutta muuten vedän ruokaa tarpeen ja kulutuksen mukaan! Mikään ei oo niin täydellistä, kuin iskee lusikka turkkilaiseen jugurttiin, jossa on mustikoita ja hunajaa päällä!

Mutta hyi yöh ajatus jostain 20-viikon mittaisesta rasiaelämästä ei kyllä houkuttele yhtään, ei vaikka palkintona bikiniselfiestä olisi 167834 tykkäystä instagramissa! Pysyvä painonhallinta on suunniteltua ja se tehdään ajatuksella, mutta sellainen neuroottinen ruoan jatkuva ajattelu ja syömisen kontrollointi on kaukana nykyisestä elämästäni. Uskon, että kisadieetin vetäminen on tuonut näkökulmaa myös omaan työhöni; Osaan ainakin tunnistaa asiakkaistani niitä sellaisia haitallisia ajatusmalleja, jotka eivät kuulu pysyvien tulosten saavuttamiseen. Kuten eräs asiakkaani juuri viime viikolla totesi ”En ole varmaan vuosiin ajatellut ruokaa näin vähän. Silti ruokavalioni toimii loistavasti!”. On ihan tosi kivaa nimitäin syödä hyvin ja silti pysyä kunnnossa! 🙂

oxygen2
USAN:n tuliaisia…

Tottakai ne jotka lähtevät lajiin ymmärtävät (yleensä) mitä se vaatii ja yleensä siinä pärjäävät ovat hyvin motivoituneita ja kunnianhimoisia. Jos laji vaatii sen, että suoni pullottaa pakarassa (nyt oli pakko nauraa ääneen!) niin siihen maailmaan ei big mac mahdu ja kilpailija hyväksyy sen.
Laji on myös armoton siinä mielessä, että joidenkin fysiikka sopii siihen erinomaisesti ja joidenkin taas ei (ts vartalon malli). Laihduttaa voi aina, mutta esim selkäänsä on vähän hankala lähteä lyhentämään.  Myös sitä, että hankitaan pelkästään fitneksen takia silarit pidän aika lyhytnäköisenä, mutta se on tietysti jokaisen oma päätös eikä kuulu mulle.

IMG_6801
Vuosi sitten Expo…Mulle varmaan tästä kolmikosta vähiten tapahtunut tässä välissä :D!

IMG_6782

Itse olen menossa Fitness Expoon lokakuussa, mutta lippua en meinaa kisoihin ostaa. Mites te? Muutama tuttu olisi kyllä lavalla, jotka haluaisin nähdä mutta hinta on yksinkertaisesti aivan liian suolainen! Netistä näkee kuitenkin lähes heti kisan jälkeen hyvät kuvat. Jännä nähdä myydäänkö liput jo ennakkoon loppuun, kuten edellisinä vuosina!
Luuletteko, että bikinifitneksen suosio hiipuu? Mikä on sitten se seuraava THE juttu? 

fityoutoo

11 vastausta artikkeliin “Onko bikinifitness jo ”last season”…?”

  1. Loistava kirjoitus Katri! Itse miettinyt näitä aivan samoja juttuja. Olen nyt nousemassa kisalavalle ensimmäistä kertaa, bodylajit kun ovat jo vuosia houkuttaneet. Nyt tulee viimein testattua, mitäs tämä tällainen purkkielämä on!
    Ammatillisesti tämä on antanut paljon. Ajatusmaailma painonpudotuksen suhteen on kypsynyt omakohtaisten kokemusten myötä ja paljon on taskun pohjalle jäänyt. Mutta liikaa olen kyllä touhulle antanutkin. Pikkusormi ja koko käsi, näinhän se menee.

    Itsekin uskon tämän olevan ilmiö, jonka terävin huippu on nyt tai tuloillaan. Sitten se laimenee. Homma ei kuitenkaan ole valtaosalle sopivaa/helppoa/tyydyttävää. Toki löytyy niitä, joiden keho toimii hyvin ja joustaa ja päälle purkkielämä passaa, mutta monelle tavan pulliaiselle homma käy liian raskaaksi arjen pyörittämisen ohella.

    Itsellä iski myös sellainen hurahdus touhuun. Nyt alkaa etoa oman kropan jatkuva tuijottelu. Siis erityisesti se oma tuijottelu. Ja spontaaniuden puuttuminen. Oman elämän highlightit ovat kuitenkin muualla.

    Koukuttavaa puuhaa, mutta ah – niin turhaa! Vaan kaikkea pitää kokeilla, eikö!

    • Kiitos kivasta kommentista Eveliina! Olihan se minullakin unelma, jonka tahdoin toteuttaa. Mutta kyllä siinä dieetin aikana lajin vaatimukset tulevat aika hyvin esille. Joillekkin (ja joidenkin kropalle) se sopii, toisille taas ei. Tarvii myös toki olla erittäin kylmä pää ja hyvin päämäärätietoinen ihminen.
      Mutta eipä sitä tiedä ennen kuin kokeilee! Aivan hulluna tsemppi sulle viimeisiin viikkoihin ja kaikkea hyvää muutenkin!

  2. Tosi hyvä kirjoitus! Niinkin hyvä et on ihan pakko kommentoida.

    Itse oon sitä mieltä että kyseinen ”fitnessbuumi” on menossa ohi. Sen huomaa mun mielestä parhaiten just blogeja lukiessa kun niin monet ovat päättäneet luopua haaveesta nousta sinne kisalavalle tai nousevat sinne kerran ja siihen se sitten jääkin. Ehkä syy osallistumiseen on alunperin ollutkin vaan se et ”kun kaikki muutkin”. Tai on huomattu et on se kiva viettää kesää ilman niitä ruokarasioita. Toivon kuitenkin ettei kukaan täysin liikunnan harrastamista lopeta. En tiedä mikä tilanne ton crossfitin kanssa mahtaa olla et kuinka kiinnostuneita siitä vielä ollaan..?

    Jotenkin näkisin et se seuraava juttu vois nyt olla jotain täysin erilaista. Tai ehkä painoarvo siirtyy enemmän tohon mindfulness ajatteluun ja joku jooga, pilates tai vastaava tekee paluun.

    • Mä epäilen tuota samaa kans! Luomuliikunta, bodyweight-jutut, kehonkuuntelu – noita veikkaan. Mennään siis vähän ääripäästä toiseen :D. Mutta toki esim rapakon takaa saattaa tulla nopeastikkin joku uusi juttu, varsinkin ruokavalioasioissa.

  3. Pitkästä aikaa minunkin pakko tulla kommentoimaan, sorry että sitä vaan on vähän laiska tän homman kanssa. Itse olen mielenkiinnolla seuraillut tätä fitnessbuumia ja monesti ajatellut että ei se ihan tervettä ole 😀 Anteeksi nyt kaikki lajin harrastajat! Mutta minusta kaikki mikä vedetään ääripäähän menee jotenkin överiksi ja ei niin fiksuksi. Ei minusta ole mitään järkeä silläkään että joku jalkapalloilija tienaa älyttömiä summia siitä että pelaa jalkapalloa… Jos nyt ymmärrätte pointin, mutta kyllä mä ymmärrän sen että ihmiset haluavat koetella rajojansa, olla hyviä asioissa, kehittyä, nähdä muutosta, saada mainetta ja kunniaa. Tämä on ihan sallittua ja minusta oikein fine kunhan ihmiset samalla kokevat onnea, hyvää oloa, sitä että kelpaavat juuri sellaisina kuin ovat ja itsetunto on kohillaan. Itse ajattelen että Fitness hommissa tärkeintä olisi tuntea itseään niin paljon että tietää mitä se oma keho jaksaa ja päätä myös siihen että lopettaa kun huomaa että ei tää onnistu. Valitettavasti ihmisiä sairastuu Fitness lajin myötä niin kuin monen muunkin asian myötä ja tämä johtuu monesti siitä että ei näe, halua nähdä tai myöntää kehon antamia signaaleja että kaikki ei nyt ole oikein. Minusta seuraava buumi voisi olla sellainen joka ei koskaan laantuisi 😀 ja se olisi että me harjoittaisimme itsemme opiskelua/tuntemista/kuulemaan&näkemään oman kehon signaaleja. Ja sitten vanhemmat/opettajat/valmentajat ym lasten ympärillä olevat ihmiset veisivät eteenpäin lapsille tätä opetusta.
    Sitten mua vaan niin rupesi huvittamaan kun sä Katri kirjoitit tuosta että miten kisoissa samat ihmiset ovat vähän kaikkea (valmentajia/tuomareita ym.). Tuli jotenkin niin mieleen koiranäyttelyt 😀 Itse olen niitä jonkun verran harrastanut ja todennut että se on ihan kuin arpajaiset, joskus voittaa joskus ei. Kaikki on kiinni siitä mistä se tuomari tykkää. Kerrankin sama koira oli lauantaina rotunsa paras ja sunnuntaina huonoin… Olisi ollut mielenkiintoista laittaa tuomarit keskustelemaan toistensa kanssa omista arvioinneista.
    Eihän kukaan ihminen ole se paras vaan kaikki on, sitten se vaan riippuu että kuka siellä lavan edessä katsoo ja mitä hän tykkää. Minä ajattelen että kaikki fitnesskisaajat jotka pääsevät omiin tavoitteisiinsa, voivat hyvin ja elävät omasta mielestään hyvää elämää ovat voittajia!
    Ja nyt kun pitkästä aikaa tulin kommentoimaan niin kirjoitin romaanin, jaksaakohan kukaan edes lukea 😀

    • Hyvin mä ainakin Kaisu jaksoin lukea! 🙂 Kiva että taas kommentoit!

      Mua oikein rupes naurattamaan toi koiranäyttelyvertaus… Ei todellakaan kovin kaukaa haettua! Itse en tosin ole mikään koiranäyttelyiden asiantuntija, vaikka meillä pari piskiä onkin, mutta ihan samaa olen kuullut tuomarihommista. Muutenkin ihan outoa puuhaa…

      Toivon todella, että toi sun ennustus käy toteen ja oman kehon kuuntelemisen tärkeyttä alettaisiin ymmärtämään. Tosin tässä kiireen, työn ja lääkkeiden sanelemassa yhteiskunnassa voi olla aika pitkässä kuusessa se. No, otetaan ainakin me lukijat tosta vinkiksi itsellemme!

  4. Mielenkiintoinen kirjoitus ja rohkeita mielipiteitä, nämä varmaan voi jopa suututtaa joitakin 🙂 Minusta oli kuitenkin kiva lukea ja osaan nyökyttelinkin. Paljon olisi kommentoitavaa mutta nyt en jotenkin osaa sanoa mitään 😀 Kai se riittää että totean että hyvä kirjoitus!

    • Kiitos! 🙂 Tiedostan sen, että joku voi vetää herneen nenäänsä, mutta toisaalta kivempi herättää ajatuksia, kuin olla ihan +-0.
      Mulla on paljon kisanneita/kisaavia tuttavapiirissä ja uskon, että he ainakin ymmärtävät pointtini. Sitäpaitsi kun en enää mitenkään itse ole osa tätä fitnessskeneä, niin mä voin jo vieraista pöydistä huudella :D.

  5. Moikkamoi! Kiva kirjoitus; mielipiteitä on aina mukava lukea, ja omastanikin mielestä kirjoitit ihan asiaa. Sivusin muuten samaa asiaa tässä omassa kirjoituksessani pari viikkoa sitten: http://sisublogg.blogspot.fi/2014/08/pakko-saada-sixpack.html , käyhän lukaisemassa! Samansuuntaisia ajatuksia.. tai sitten mäkin olen jo vanha ja väsynyt ;D

    Sitä en tiedä, onko bikinin suosio sitten laskemassa vai ei. Mutta jos jotain pitäisi arvata seuraavasta aallosta, niin myös minun arvaukseni menee mindfulness / jooga -akselille. Mitä siellä Jenkeissä tapahtuu tällä hetkellä? Sieltähän ne tosiaan rantautuvat tännekin muutaman vuoden viiveellä.

    Suunnitelmissani on ollut mennä Lahteen, mutta tietenkään en ole edelleenkään hommannut majoitusta tai lippuja. Ensin mainitun osalta saa siis nähdä, miten käy. Senioribikini kyllä kiinnostaisi kovasti, sitä ilmeisesti sinäkin suuntaat katsomaan? Toki sunnuntain fitnesskisat kiinnostaisivat myös.

  6. Moikka Katri!

    Oli pakko kirjoittaa, koska tunsin tarvetta siihen 🙂
    Itse kuulun juuri näihin yhdet bikinikisat käyneisiin tyyppeihin ja omalta kohdaltani voin sanoa että olen nähnyt tarvittavan ko lajista. Kuntosaliharjoitteluni alkoi suoraan kisaan valmistavasta treenistä ja tietysti myös lopussa kisadieetistä. Oma tavoitteeni oli alussa vain ja ainoastaan henkilökohtainen eli halusin tietää pystynkö siihen vai en. Loppusuoralla kuitenkin tavoitteet kasvoivat ja olisin myös halunnut menestyä. Kisat tulivat ja sijoitus ei ollut viimeinen, mutta ei myöskään ensimmäinen. Tuomarointi ei mielestäni ollut täysin puolueetonta, koska kilpailijoiden omia valmentajia istui siellä. Lisäksi lähetin myös palautetta tästä tuomaritoimikunnalle, jonka pitäisi tarkastella juuri tuomarien toimintaa ja siihen vastasi kisoissa ollut tuomari 😉 Eli pieni piiri pyörii…….

    ”Pää ei kestänyt” kommentit hieman ottavat aivoon, koska tiedän että sitä kyllä riittäisi, mutta juuri se MIKSI tekisin jotain satalasissa jos tuomarointi ei ole täysin puolueetonta ja riskit sairastua johonkin aineenvaihdunnan sairauteen on suuremmat kuin monessa muussa urheilumuodossa. Tässä lajissa myöskään kovalla työllä ei ole ns ”mitään” merkitystä. Voit tehdä kaikkesi ja silti et saa mitään arvostusta siitä. En kuitenkaan halua täysin lytätä bikiniä, koska kilpailuun valmistautuminen kasvatti minua ihmisenä ja antoi sysäyksen kuntosaliharjoittelulle ja terveellisille elämäntavoille.

    Kilpailun jälkeen mietin paljon mitä ihmettä alan nyt tekemään. En halunnut missään nimessä jättää treenaamista tai syödä mitä sattuu ja myös todellinen kisahenkisyys minussa oli herännyt. Mietin mikä on se suurin asia miksi innostuin koko lajista ja se oli treenata ja KOVAA. Tämän jälkeen ajauduinkin voimanoston pariin ja voin sanoa, että olen löytänyt sen mitä haluan tehdä. Nykyään pääpaino on tuloksissa ja niiden kasvussa. Minua arvostellaan sen perusteella mitä olen saanut aikaan ja jos joku on parempi niin se ei ole kenenkään mielipide vaan fakta. Se miltä näytän on nyt toisarvoista, mutta kun ruokapuoli on kunnossa niin kroppakin on tikissä 🙂

    Tämä on siis MINUN tiivistetty näkemykseni ja kokemukseni lajista, joku muu saattaa olla ja varmasti onkin erimieltä. Toivottavasti kuitenkin jokainen tekee asioita oikeista syistä ja miettii mikä on juuri se oma juttu. Vain silloin se on pitkällä tähtäimellä kestävää <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta