Onko hyvistä blogeista tullut pinnallisia ja kaupallisia?

En tiedä oletteko te, mutta ainakin itse olen huomannut suosituissa blogeissa pari juttua; Ensinnäkin kaupalliset yhteistyöt ovat lisääntyneet tosi paljon ja samalla kaupallisista yhteistöistä urputtaminen kommenttiboxeissa sitä mukaa 😀 ! Ja jos ollaan ihan rehellisiä, niin minuakin on tämä kaupallistuminen joidenkin blogien osalta alkanut hieman ärsyttämään. Usein haluaisin vain kuulla mitä itse sille kirjoittajalle kuuluu, enkä niinkään sitä kuinka sähköhammasharja on kuulunut hänen elämäänsä sen kaikissa käänteissä.

Tämä postausaihe tuli mulle mieleen, kun eräs ammattibloggaaja muisteli bloginsa noloimpia postauksia. Postaukset sijoittuivat vuosien päähän aikaan, kun bloggarin tyyli oli vielä tyystiin erilainen ja kuvat mitä lie peiliräpsyjä. Postausten aiheetkin olivat vähän mitä tahansa maan ja taivaan väliltä ja saattoivat pomppia myös vähän epäloogisesti. Kävin toki itsekin klikkaamassa näihin vanhoihin postauksiin ihan mielenkiinnosta ja olihan se meininki ihan eri mitä nykyään. Nykyään pidän tästä blogista juuri sen visuaalisuuden takia ja bloggaajalla on myös (hieman poikkeavasti) välillä todella viihdyttäviä postauksia. Siis oikeasti hauskoja!dsc_7476

Ylläri olikin hieman se, että moni tuntui kommenttiboxin perusteella kaipaavan blogin vanhoja ”hyviä” aikoja, kun hommaa ei tehty vielä niin viimeisen päälle. Ja tottahan se onkin, että kun jokainen kuva on kuin ammattikuvaajan kuvaama ja bloggari pyörii lähinnä maksetuilla lounailla ja miettii työkseen mitä valita päivän asukuvaan, niin siinä ei ole hirveästi peruspirjolla kosketuspintaa. Mun mielestä blogissa täytyy olla joko persoonallista tekstiä tai sitten tosi kauniita kuvia. Mua ei niinkään mikään glamourlife jaksa kiinnostaa, eli mieluummin luen ihan arkisia kuulumisia. Silti moni, ennen tosi mielenkiintoinen blogi on nykyään vain täynnä jotain liirum laarum elämän pohdintaa. ”Muistan kun minua ei pienenä valittu koulun pesisjoukkueeseen. Jo silloin ymmärsin, että olen erilainen. Minusta tuli taistelija!”
Fine. 

Ymmärrän yskän oikeastaan molemmilta puolilta. Samalla bloggari haluaa kehittää blogiaan ja itseään esimerkiksi kuvaajana sekä mahdollisesti tehdä blogista myös kaupallisesti kiinnostavan – eli ansaita blogilla! Moni lukija ei ymmärrä, että juosten kustu (pardon my french) postaus ei yleensä ole visuaalisesti kovin huoliteltu ja tekstikin saattaa olla olla vähän hätäisesti kyhätty. Ehkä siihen jotkut perushelout voi heittää ja kuvittaa postauksen suoraan puhelimelta siirretyillä selfieillä. Mutta jos aktiivista postaustahtia haluaa pitää yllä ja näkee oikeasti vaivaa bloginsa eteen, niin harva pitää huonona asiana kohtuullista korvausta siitä. Itselläni voi mennä helposti postaukseen 3-4h, jos otetaan huomioon kuvien ottamiseen ja käsittelyyn kulutettu aika ja postauksen kirjoittaminen. Mulla tietysti postauksen kirjoittaminen harvoin onnistuu vielä ihan kertalaakista kun aina tulee joku tilanne päälle. Joskus mietin, että lopettaisin kokonaan bloggaamisen ja vapauttaisin sen ajan johonkin muuhun. Mutta sitten tuleekin joku juttu josta haluan teille kirjoittaa. dsc_7488

Mutta kuten sanoin, niin kyllä muakin harmittaa se, että jonkun suosikkibloggaajan jok’ikinen postaus alkaa sanoilla ”kaupallinen yhteistyö”. Usein luen nekin, mutta toki riippuu paljon siitä miten postaus on otsikoitu ja voisiko tuote olla yhtään itseäni kiinnostava. Välillä harmittaa, kun postaukset on niin tekemällä tehtyjä, että on pitänyt keksiä puoliväkisin miten tuote voisi liittyä bloggarin elämään. Toki tuote-esittelyt blogeissa voi olla ihan tosi kiinnostaviakin! Aika usein googlaan jonkun tuotteen (esim. kosmetiikka) ennen kuin ostan sen, jos tuote on mulle tuntematon ja päädyn johonkin blogiin. Saatan myös etsiä blogeista suosituksia eri tuotteista (hyvät urheiluliivit, eyelinerit, lasten vitamiinit ym).
Huomaan myös itse, että mun blogiin tulee paljon hakusanoilla porukkaa ja etenkin sellaisilla tuotenimillä, jotka on nyt jollain tavalla in. Eli esim viime aikoina postaukseeni on tullut paljon lukijoita hakusanalla ”härkis” kun sitä blogissani käsittelin (ja vieläpä aivan ilmaiseksi, heh). Siksi sisältöyhteistöiden teilaaminen täysin on lukijankin puolelta vähän hölmöä, koska ne motivoivat myös panostamaan blogiin. Tiedän, että bloggarille voi olla myös aikamoinen riski kieltäytyä yhteistöitä, vaikka tuote ei suoraan sopisikaan blogin aihealueeseen. Ainakin itse jäisin miettimään, että tarjotaankohan mulle enää mitään kun kieltäydyn tämän kerran. Mutta ei se silti ole mikään selitys blogin jatkuviin yhteistyöpostauksiin. En silti halua lukea, miten hieromasauva on kuulunut bloggarin elämään sen kaikissa käänteissä. Tai no, itseasiassa tuon vois jopa lukeekin 😀 !

Onko lukemanne blogit menneet mielestänne parempaan vai huonompaan suuntaan? Ei tarvitse mainita mitään blogin nimiä, mutta onko jonkun blogin kaupallisuus mennyt mielestänne jo liian pitkälle?
Vai ärsyttääkö enemmän se, jos blogin ulkoasu on vähän sinnepäin ja kuvat niitä peiliselfieitä 😀 ?

Ps. Kuvat on otettu Smashboxin bloggaajatilaisuudessa, jossa meidät meikattiin Smashboxin meikeillä ja sen jälkeen pääsimme kuvattavaksi. Saimme tilaisuudesta myös tuotepaketit, joiden sisällön voi esitellä joku päivä blogissa. Eli ihan peiliräpsy vaan.

fityoutoo

39 vastausta artikkeliin “Onko hyvistä blogeista tullut pinnallisia ja kaupallisia?”

  1. Joo oon huomannu samaa, että useissa isoissa blogeissa on lisääntynyt kaupalliset yhteistyöt. Ja harmillisen monessa postaukset on vaan sitä pinta liibalaabaa. Ymmärtäähän sen toki sinällään, koska he tekevät sitä työkseen. Isoista blogeista tosin Mutsis on ja But i’m human not a sandwich (en osaa kirjottaa däm) pitää silti onneksi yllä myös niitä arkisia juttuja :). Mutta ehkä toi pinta liibalaaba koskettaa eniten just niitä päivän asu/muotiblogeja joita itse en kovin aktiivisesti seuraa. Inspistä niistä toki saa, mutta en jatkuvasti jaksa lukea pelkkää liibalaabaa kauniilla kuvilla.

    Tarttumapintaa myös prkl :D.

    • Mäkin tykkään Mutsis on -blogia. Muotiblogejakin seuraan, mutta silloin bloggaajan tyyli inspiroi ja saa niistä itsekin vinkkejä. Kuitenkin ne ns. arkisimmat tyypit kiinnostaa!

  2. ”Muistan kun minua ei pienenä valittu koulun pesisjoukkueeseen. Jo silloin ymmärsin, että olen erilainen. Minusta tuli taistelija!” – meinas mennä mustaherukkamehut väärään kurkkuun…

  3. Joo ite lopettanut eräänkin blogin seuraamisen, kun nykyisin jokainen postaus sisältää kaupallinen yhteistyö-viittauksen. Samoin jos bloggaaja ei anna itsestään mitään henkilökohtaisella tasolla vaan postaukset on pelkkää treenitietoutta niin fiilis menee..

    • Juu toki on aina vähän vaikea vetää viiva siihen, että kuinka paljon itsestään antaa blogissaan. Mutta jos bloggari on vain pelkkä tuote-esittelijä, niin en jaksa lukea.

  4. Kyllä! Oon huomannu saman ja lopettanut sellaisten blogien lukemisen. Kuka jaksaa lukea just tollaista sun kuvailemaa tekstiä joka kerta!? Luulen että tollasista blogeista loppuu lukijat pian ja sitten myöskään firmat ei halua tehdä heidän kanssaan enää *yhteistyö_rahatkirjottajalle_klikkailkaatänne*-diilejä.. Esimerkiksi tosta sun taistelija-kommentista tuli hyvin vahvasti mieleen eräs fitfashionin blogi ja tästä kyseisestä bloggaajasta tulee vaan mieleen et hänellä on keltanen kilahtanu hattuun pahasti, vaikka hän mainostaa olevansa niin nöyrä..

    • Tosi paljon tulee vastaan sellaisia tekstejä, joissa vain pohdiskellaan _muka_ syvällisesti asioita ja sitten yllätys yllätys – tämä onkin jonkun tuotteen X mainosteksti.

  5. ”Muistan kun minua ei pienenä valittu koulun pesisjoukkueeseen. Jo silloin ymmärsin, että olen erilainen. Minusta tuli taistelija!”

    Kävin kommentoimassa kerran postaukseesi, johon kehuit, että ei ihan viimesenä valittu liikuntatunneilla pesisjoukkueeseen, että no hienoa, että sinua ei koulukiusattu. Tällä viittasin ihan siihen, että lapset harvoin pääsee missään liikuntatunneilla liikunnallisuudella kenenkään joukkueeseen, vaan joukkuetovereiksi valitaan yleensä kaverit ja mahdollisesti liikunnalliset tyypit jää valitsematta joukkueeseen muunlaisen sorsimisen takia. Olen nähnyt tätä omin silmin, joten sinulta puuttuu mielestäni hienotunteisuus. Tämänkaltainen koulukiusaus ei mielestäni ole alkuunkaan vitsailun aihe erityisesti liikuntablogeissa, sillä monelta jää liikunnan ilot tämmöisen takia. En puhu henkilökohtaisesti, mutta säälittää ihan jumalattomasti ne kiusatut lapset. Tuli ihan väkisinkin se olo, että kommenttini jäi sinulla mieleen. Tai sitten sinulla on jotkut vahvat projektiot, mutta pliis, lopeta tuon saman lauseen käyttäminen ja tuon liikkatunnin viimeinen luuseri -teeman käyttö. Katsotaan kun yrität ohjata omaa lastasi liikuntaan ja luokan käytöshäiriöiset sanelee säännöt, miten lapsi pääsee joukkueeseen mukaan. Määritteleekö se mielestäsi lapsesi liikunnallisuuden? Miksi pistit sen määrittelemään sitten omaasi?
    En tarttunut tähän siksi, etten ymmärrä huumoria, vaan siksi, että ärsyttää asenteesi tästä aiheesta, joka on siis aiemminkin minulle näkynyt teksteissäsi. En ole mielenipahoittaja, en vaan pidä ylimielisyydestä.

    Minua ärsyttää enemmän bloggaajissa nykyisin se, että tämänkaltainen ”negatiivinen” kommentointi on täysin kielletty. Että koska minulla on ”anonymiteetti”, en saa olla bloggaajan kanssa eri mieltä. Ne mainokset ja yhteistyöt on sentään keino saada tästä rahaa. Tuntuu, että mikään äänensävy ei ole tarpeeksi hyvä, bloggaajat saa vastata ihan niin vittumaisesti kuin ikinä huvittaa. Provosoivasti saa kirjoittaa, saa ilmaista oman mielipiteen punnitsematta vaihtoehtoja, mutta sitten ei saa kukaan hermostua tai pistää provosoivaa tekstiä takaisin? Huhhuh. Miksi kirjoittaa ammatikseen, jos ei siedä väittelyä ja eriäviä mielipiteitä? Miksi aina pitäisi kehua?

    • Hei! Tosi harmillista että loukkaannuit ja pahoittelut siitä!
      En itseasiassa yhtään muista tuollaista kommenttia, enkä edes postausta josta puhut. Tuo esimerkki oli täysin tuulesta temmattu ja en viitannut siinä todellakaan mihinkään koulukiusaamiseen (joka tietysti vakava aihe) vaan siihen, että blogeissa pohdiskellaan jotain elämää suurempia juttuja ja sit kuitenkinaan mitään tarttumapintaa bloggariin ei saa. Niistäkin kokemuksista (siis jos sellaisa on) lukisin mieluumin ihan rehellistä ja kaunistelematonta tekstiä. On vaan oikeasti helpompi jaaritella jonninjoutavia, kuin kirjoittaa oikeasti kolahtavia henkilökohtaisia tekstejä.
      Olen siis ilmeisesti käyttänyt tuota liikkatunti-vertausta joskus aikaisemminkin, mutta sen on pitänyt olla kyllä aikapäiviä sitten kun en sitä itse muista. Mulla itselläni ei ole juuri minkäänlaista tunnesidettä koululiikuntaan, mutta voin kertoa, etten todellakaan ollut mikään tähti siellä. No, aivan hyvin olisin tässäkin voinut sanoa vaikka, että ”Muistan, kun pienenä kaupan kassa katsoi minua oudosti”. Mutta se nyt ei ollut se jutun pointti, vaan se tyyli.

    • Ai niin, piti vielä tuohon lisätä että mulla on hieman raskas huumorintaju joka ei kaikkiin uppoa ja tiedostan sen. Mutta kuitenkin se on mun tyyli kirjoittaa. Ketään henk koht en kuitenkaan halua loukata taikka ”kuulostaa” ylimieliseltä.

  6. Joo oon huomannut ja kans sitä on kai ruvennut arvostamaan omaa aikaa niin paljon ettei jaksa lukea niitä postauksia jotka alkaa niillä mainosteksteillä tai jos luen ni samalla ku on vessassa, sit ei mee aikaa hukkaa 😂. Se on musta kans jotenkin ärsyttävää et puhutaan just jotain hiton ”hienoa” elämää oivaltavaa ja lopuks on et ps. Nyt kandee muuten tilata ellokselta 1000e saat 3e alee. Ja sit nää mun lempparituotteet muute viel täs listattuna. Okei. Vähä niin ku lässähtää koko homma. Ja sit pps. Ne kaikki elloksen superhyvät tarjoukset on oikeesti samat ku mitä siel elloksen sivuilla on. Ni en tajuu.

    • Mä aloitin omaa liikuntablogia joskus 4,5 vuotta sitten (sitä ennen kirjoittelin muistakin aiheista) ja silloin oikeastaan kiinnostuin muidenkin liikuntablogeista. Elin silloin toisen lapsen syntymän jälkeistä aikaa. Olisko se ollut sitä viimeisimmän fitness-buumin alkuaikoja? Anyway, oli monta hyvää elämäntaparemppablogia, semmosia elämänmakuisia eikä haitannut kuvien laatu (tärkein on se kuvan sisältö ei niinkään laatu eli kännykällä saa hienoja kuvia ihan oikeasti jos vaan on silmää). Sitten yhtäkkiä blogit vaan lopettivat yksi toisensa jälkeen…nämä fitfashionin blogit monet on varmaan pysyneet pisimpään oletettavasti siksi, että raha kulkee mukana. Valitettavasti ruuhkavuosien keskellä joudun tiukalla Seulalla valitsemaan, mitä luen ja silloin sisällöttömät ei elämänmakuiset blogit kyllä jää mun listalle. Nyt olen etsinyt uusia blogeja, jossa samassa elämäntilanteessa olevat äitylit bloggaa ja ilokseni löysin sinutkin. Teemoja, jotka itseä mietityttää, on tietysti oma jaksaminen, lasten liikuntaan tukeminen, painonnhallinta, somekasvatus jne. Näitä ei perus mammablogit aina sisällä. Kyllä blogista näkee heti, että kirjoitetaanko sitä kirjoittamisen ilosta vai rahasta. Olen myös siirtynyt seuraamaan jotain bloggaajia snapchattiin ja lopettanut blogin seuraamisen koska blogin tyyli ei miellytä ja snäpissä on sitä ”aitoa elämää”. Eikös olekin vaikeaa? Itse bloggaan omasta ilosta, en saa rahaa ja miellytän varmaan vain pientä joukkoa, samantyylisiä blogeja olis kiva saada lisää. Mutta ruuhkavuodet on niin raskaita muutenkin, että ymmärrän ettei jaksa ottaa ylimääräistä hommaa kaiken muun elämän jatkoksi. Olikos tämä kattava vastaus? Niin ja yhteistyökuviot skippaan lähes kokonaan…raha kun on tiukassa niin mitään turhaa ei tule ostettua.

    • Voitko poistaa sen edellisen postauksen kotisivun, jostain syystä väsyneenä lykkäsin
      siihen väärän kotisivun osoitteen eli työsähköpostini…daa😀

    • Mä oon kans alkanut miettimään, että onkohan ne kaikille samat 😀 ?
      Ja oot oikeassa, että se vähän droppaa tunnelmaa, jos ensin puhuttu kovin syvällisiä ja lopussa on ihan mielettömät jumppartrikoot alessa eli hopi hopi ostoksille 😀 !

  7. Pitäisi jostain alkaa kaivamaan harrastelijablogeja, mitä seurailla. Ei minuakaan kiinnosta kenenkään kokemukset jostain jumppapatukasta, trendikkäästä lastevaatemerkistä tai maksetusta lomareissusta. Luin muutama vuosi sitten ahkerasti lapsellista -blogia, mutta nykyään jäänyt juuri näiden yhteistyötekstien vuoksi. Mutta ei se mitään, maailmani ei tähän kaadu. Mielestäni hyvässä tasapainossa on meno mamigogo -blogissa. Ja selasimpa jonkin aikaa sitten too big to be me -blogin alkuajan tekstejä laihdutusinspistä hakiessani, ei niissä jutuissa tai kuvissa mielestäni mitään vikaa ollut:)

    • Näistä blogeista en osaa sanoa, kun en seuraa kuin TBTBM blogia 🙂 . Kyllä myös itse mietin aina, että kuinka paljon mielipiteeseen vaikuttaa se, että rahaa on siirtynyt. Tosin jos mulle on ehdotettu kaupallista yhteistyötä (jota on oikeasti tosi harvoin) niin silloin tuotetta ei tarvitse hehkuttaa eikä tyrkyttää. Yleensä se toinen osapuoli haluaa, että tuotteesta kerrotaan rehellinen mielipide.

  8. Mä en ees jaksa avata sellasia postauksia, missä lukee kaupallinen yhteistyö :’D en jotenki tiiä miksi. Ellei oo tosi kiinnostava tuote, mut yleensä sitä ei kerrota siinä otsikossa, joten.. Mut toki ymmärrän, et rahaa pitää saada bloggaajanki. Mut sit en tiiä oisko muita keinoja. Tai joku raja ainaki siihe paljo mainostetaa. Itekin kyllä googletan bloggaajien mielipiteitä jostain tuotteista ja se on hyvä jos ne on rehellisesti kirjotettu 🙂

    • Etenkin just kosmetiikkatuotteista on kiva kuulla arvosteluita ja kyllä sen jotenkin haistaa jos ilmassa on maksettuja ylisanoja jostain tuotteesta. Toki makuja on monia, että siinä missä bloggaaja tykkää nestemäisestä eyelineristä, niin mä tykkään geelimäisestä. Mut joskus saatan kyllä hankkia jonkun hehkutetun tuotteen ja paljon oon hyviä löytänytkin!

  9. Juu kyllästyttää vähän lukea mainoksia…
    Ja olen itse myös lopettanut ainakin yhden blogin lukemisen siksi että tekstissä pohditaan syvällisiä ja kaarrellaan saman yhden teema-lauseen ympärillä sanoen sen eri tavalla. Menemättä sen enempää blogaajan omaan elämään tai mihinkään…

    • Henkilökohtaisuus on mun mielestä tosi tärkeetä! Toki ei tarvii kaikkea paljasta kuukautiskierrosta lapsuudentraumoihin, mutta moni bloggaaja (ehkä ihan ymmärrettävistäkin syistä) muuttuu jotenkin etäiseksi. He ovat vain jotain ns. tunnettuja ihmisiä…

  10. Kaupalliset yhteistyöt näkyy lähes joka blogissa, jota luen ja aina ei jaksa klikata. Lisääntyneet niin hemmetisti.

    Se ärsyttää jopa niin paljon, että kun ITSELLE tuli oman blogin takia yhteistyökyselyä (ensimmäinen lajissaan), ei edes kiinnosta =D. Toisekseen, kyseisen henkilön nimeä ja firmaa (joka sähköpostissa oli) ei löydy googlettamalla ja tavaroita, joita pitäisi testailla ja blogissa sitten kirjoittaa, ei oltu viestissä kerrottu sen kummemmin. En siis jaksanut edes laittaa lisäkyselyä. Ei kiinnosta. Mulla on amatööriblogi ja sellainen saa ollakin. Vastasin vain, että en usko että mun lukijamäärä riittäisi edes pieneen ostointoon heidän tuotteisiin ;). Joku tunnettu merkki ja jota itsekin käyttäisin, olisi ehkä ollut eri juttu… Ehkä =D.

    • Voi mä saan tosi usein, siis lähes joka viikkoa kaikenlaisia pyyntöjä ja kyselyitä. Loppujen lopuksi se nähty vaiva on vaan liian iso versus itselle tuleva hyöty.
      Osa on myös jopa hieman epäilyttäviä, jotka painan heti roskaposteihin sen enempää aikaa uhraamatta.

  11. Niin samoja ajatuksia!! Ennen kiinnosti lukea blogeja koska kirjoittaja oli ihmisenä kiinnostava. Nykyään tuntuu että ellei ole juurikin kaupallinen yhteistyö siitä miten asia x on mullistanut elämän, niin sitten näitä ympäripyöreitä elämänviisauksia houkuttavan otsinon alla.

    Vähän yleistän mutta melkein joka kerta kun avaan jonkun blogin sisältö on jokin näistä: ”näin olet onnellinen”, ”kelpaat sellaisena kuin olet”, ”ole itsellesi armollinen” tai ”elä hetkessä”…. 😀

    Otsikossa puhutaan dramaattisesta elämänkäänteestä ja tekstissä tiputettiin maitotölkki aamupalan yhteydessä jonka takia ymmärrettiin jonkun edellä mainituista.. 😀

    • Punttimimmin kanssa täysin samaa mieltä 😀 Ei semmoista ympäripyöreätä diipadaapaa jaksa lukea, kun sitten loppujen lopuksi itsestä ei annetakaa mitään.. 🙂

    • Ahahaha tää oli JUST se mitä hain takaa – sä osasit kiteyttää sen loistavasti 😀 !
      Ei siinä, ihan kiva lukea jos joku ihminen on onnellinen mutta kyllä mä mieluummin luen sitten vaikka niitä ”tänään tein salilla 8*10 kyykkyjä” -postauksia…..
      Ja tosiaan, jos jokainen yhteistyö mullistaa elämän niin muakin kiinnostaa sellaiset yhteistyöt 😉 . Ei oo vielä sellaista proteiinipatukkaa ilmestynyt, jonka jälkeen mikään ei ole ennallaan….

  12. ”Muistan kun minua ei pienenä valittu koulun pesisjoukkueeseen. Jo silloin ymmärsin, että olen erilainen. Minusta tuli taistelija!”

    Siis tämä kiteyttää niin monen blogin sisällön nykyään…… 100% BULLSHIT. Mä voin myöntää että monia blogeja olen alkanut karsastaa ja olen lopettanut seuraamisen, kun blogi on muuttunut juuri tuollaiseksi ihme jaskanpauhannaksi. Hienoja kuvia, mutta ei mitään sisältöä ja lopulta myös ne teepussiaforismeja täynnä olevat tekstit paljastuvat lopulta mainoksiksi: ”elämän virta kannatteli minut suoraan Naantali Spahan” tms. Ookkei.

    Mua ärsyttää myös liiat kaupalliset yhteistyöt (tyyliin joka postaus) tai se, että joka postauksen lopussa on joku ”ohittamaton tarjous” eli uskomaton alekoodi siihen samaan verkkokauppaan johon on linkki joka ikisen postauksen lopussa ja sama on muuten kaikissa 102032984 muussakin blogissa.

    Ymmärrän hyvin että blogilla haluaa saada leipää pöytään mutta siinä vaiheessa kun kaikki viestit ovat maksettuja mainoksia, (anteeksi ei mainoksia vaan sisältömarkkinointia) joihin liittyy ehkä parin virkkeen mittainen ”mitä kuuluu” -raportti (joka on pahimmillaan vielä tällainen: ”Jotain SUURTA on tiedossa!! Paljastan myöhemmin” ja 4kk päästä paljastuu että tämä suuri juttu oli se että blogin seuraajat saavat nyt -40 alen johonkin rättiliikkeeseen, huoh), niin pitäisi mun mielestä osata asettua myös lukijan saappaisiin. Kuka tuollaista jaksaa vapaa-ajallaan lukea 😀 Lisäksi monien blogien alkuperäinen idea on tuossa vaiheessa kuollut ja kuopattu jo kauan sitten.
    Mun mielestä olisi hyvä että bloggaajat ennen tuohon loputtomaan mainossuohon ryhtymästä miettisivät vaikka, että viikossa x määrä omia postauksia ja x määrä yhteistöitä. Tai kuukausitasolla tms. Ei mun mielestä voi vaan yhtäkkiä muuttua täysin mainosblogiksi ja olettaa että se on kaikille lukijoille ok 😀 Vaikka varmaan suurimmalle osalle asia onkin ihan ok, ottaen huomioon, kuinka paljon tuollaisiakin blogeja on.. ei kai ne ilman lukijoita pyörisi. Vanhasta tottumuksesta joku varmaan noita kaikenmaailman puhdistava käsipyyhe -yhteistöitä lukee.

    Sun blogi on ihan paras, koska teet täällä omaa juttuasi! Sulla on oma tyylisi tähän hommaan ja joskus aiheutat pientä draamaa omilla mielipiteilläsi ja musta se on erittäinkin mukavaa vaihtelua näiden kiiltokuvablogien seassa. Sun postaukset on aivan parhaita ja ne tulee kyllä aina luettua, vaikkei aihe edes varsinaisesti aina niin kovasti kiinnostaisi 😀

    • ” ”Jotain SUURTA on tiedossa!! Paljastan myöhemmin” ja 4kk päästä paljastuu että tämä suuri juttu oli se että blogin seuraajat saavat nyt -40 alen johonkin rättiliikkeeseen, huoh)””

      En voisi olla enempää samaa mieltä ja myönnän että on olemassa yksi blogi, jonka postauksia en viitsi edes enää aina avata houkuttelevasta otsikosta huolimatta sillä lopputulos on aina tämä mainitsemasi skenaario 😀

    • Mä NIIN repesin tälle kommentille TÄYSIN! Sulla on selvästi huumorintaju mun makuuni!

      Ja onko mitään parempaa sanaa tähän kuin ”teepussiaforismi”?! No ei! Ei muuta kuin aamuteepussista vaan uusi aihe aina blogiin.
      Lisäksi tähän kategoriaan menee vihjailevat otsikot, joka on ihan POHJAT jos kyseessä on sit joku mieletön alennusmyynti treenirytkyt.com verkkokaupassa. Otsikkona mieluiten ”Järkytyt, kun luet tämän!!”.

  13. Pikkuhiljaa on alkanut kyllästyttää liika kaupallisuus blogeissa ja samaan aikaan se näkyy myös omassa blogissa kriiseinä, kun ei oikein enää tiedä mistä kirjoittaa, jos itteäkään ei kiinnosta muiden blogeissa jotkut tietyt jutut. Kerään nykyään listaa miksi klikkaan itteni johonkin postaukseen, että saisin vähän kiinni edes omasta päästäni.. 😀

    Tuntuu tosi vaikealta löytää intternetistä superihania ja hyviä blogeja, joiden lukemisesta nauttii joka kerta. Ennen oli paljon enemmän sellaisia. Ilmiantautukaa ihmiset, jooko? 😀

    • Nykyään useampikin sellainen blogi jota luin esim 3v sitten on historiaa. Ne oli arkisia, tavallisen ihmisen blogeja mutta yleensä joku kirjoittajassa tai kielessä vetosi. Bloggaaminen on kuitenkin aika aikaavievää hommaa ja kuten sanoit, niin voi tulla sellainen piste missä ei oikein enää keksi mitään sanottavaa. On mullakin sellaisia ollut. Mäkin kerään sitten aiheita/saneluita puhelimeen, eli kirjoitan siitä mikä itseäni kiinnostaisi.

  14. Multa on myös jäänyt aika moni blogi taka-alalle, kun niissä aihepiirit tuntuivat olevan tosi pinnallisia niihin alkuaikoihin nähden.. Typerintä on mun mielestä POISTAA niitä alku aikojen tekstejä, joista kaikki on aikanaan lähtenyt.. Itse olen kieltäytynyt niin monesta yhteistyöstä, kun en vaan halua blogini olevan pelkkä mainostuspaikka. Vanhat päiväkirjamaiset blogit minua melkein eniten kiinnostaa edelleen! 🙂

    Terkuin Sanna
    http://pudotus.blogspot.com

  15. ”Mua ei niinkään mikään glamourlife jaksa kiinnostaa, eli mieluummin luen ihan arkisia kuulumisia. Silti moni, ennen tosi mielenkiintoinen blogi on nykyään vain täynnä jotain liirum laarum elämän pohdintaa. ”Muistan kun minua ei pienenä valittu koulun pesisjoukkueeseen. Jo silloin ymmärsin, että olen erilainen. Minusta tuli taistelija!”
    Fine. ”

    Toi oli hyvä kohta! 😀 Alkoi hymyilyttää. Mä lueskelin eilen blogeja ja mietin miten jollain riittää niin paljon ajatuksia. En oikeen osaa selittää, mitä tällä ”niin paljon ajatuksia” tarkoitan, ehkä sitä kun monet (varsinkin hyvinvointiblogit) on niin täynnä sellaista analysointia, ajattelua ja pohdintaa. Ehkä jopa sellasta ylianalysointia, jota ei aina jaksa lukea. Minuakin kiinnostaisi usein ennemmin arkiset kuulumiset kun ne vähän ympäripyöreät syy-seuraus-lopputulos pohdinnat. On sellaiset syvällisemmätkin tekstit ihan kivoja joskus, mutta ei niitä päivittäin jaksa. Mietinkin eilen, että onko mussa jotain vikaa kun en aina jaksa innostua niistä..? Mutta hyvä tämä sun postaus, ajatuksia herättävä! Kaupalliset yhteistyöt on mun mielestä ok, mutta koko sisältö ei mielestäni saa rakentua niille ja aihepiirien pitää sopia blogiin, se on tärkeintä.

  16. Hyvä postaus!

    Ite oon pitänyt blogini kovin maanläheisenä edelleenkin, nyt jo viidennen blogivuoden startattua. Joskus mietin että pitäis ja pitäis kaikkea – olla hienot kuvat ja hienoja juttuja. Mut toisaalta ku lukee näitäkin kommentteja nii kyllä vaan arkilähtöisille aidoille selfiebloggaajillekin löytyy oma lukijakuntansa 🙂 Hyvä näin. Kukin tyylillään. Mun tyyli ei tuo ammattilaisuutta eikä isoja kassavirta, mutta bloggaus onkin mulle harrastus ennen kaikkea.

  17. Äh ja jatkan vielä sen verran, että olin ihan että ”ei oo totta” kun tajusin että jotkut elättää itsensä bloggaamalla. Kuvista ja teksteistä päätellen ei käydä töissä (toi ym. mamigogo oli yks niistä) ja hengaillaan vaan. Käydään kaiken maailman lanseeraustilaisuuksissa sun muuta…:) Meni kyllä vähän mielenkiinto koko bloggaushommaan hetkeksi… mutta onhan se parempi elättää itsensä jollain kuitenkin…

  18. Juu ei sellaisia valtavan kaupallisia blogeja vain jaksa lukea. Blogimarkkinointi on villiintynyt entisestään parin vuoden takaisesta, jolloin tein aiheesta opparin. Onneksi FF:stäkin kuitenkin löytyy vielä paljon blogeja, joiden tilanne ei ole ’paha’!

  19. Kyllä, itseäni ärsyttää suunnattomasti nämä jatkuvat yhteistyöpostaukset. Ja se että yhteistyöpostauksen (tai millä nimityksellä niitä ikinä sanotaankaan) perään laitetaan; anteeksi kun en nyt ole kerennyt tänne raapustaa niitä ihan tavallisia kuulumisia, kun on tässä nyt ollut sitä ja tätä, mutta lupaan että ensi kerralla sitten! Ja mitä ensikerralla, samaa paskaa ja taas lopussa tuo sama lause (Mutsis on – blogi). Mielenkiinto lopahtaa heti. Ja vielä raivostuttavampaa on lukea postauksia, jotka on täynnä kaupallisia linkkejä ja pelkkiä yhteistyöpostauksia. Tästä hyvä esimerkki on Xenian blogi, pelkkää mainostusta (lähinnä Elloksen linkkejä). Jotenkin kaipaa sitä ihan arkea, arkisia juttuja, mitä sille ite bloggaajalle kuuluu. Ilman että sinne sujautetaan tekstin joukkoon aina jokin linkki tai yhteistyö. Enkä myöskään ymmärrä sitä, että sitten vastapainoksi tehdään niitä arkisia postauksia, mutta joka viikko ne on ne samat jutut, kaikki on niin ihanaa, mies on ihana, lapset on ihania, meillä menee kaikki niin ihanasti<3<3<3<3 Kiitos ei, joskus vois keksiä jotain muutakin sanottavaa, en uskokkaan että kaikkien elämä on aina niin ihanaa vaan (But i'm a human not a sandwich) . Valitettavan moni suosittu bloggaaja/blogi on mennyt pilalle näiden kaupallisten juttujen takia. Arkisia juttuja, myös niitä vähän hunompia hetkiä, kiitos!

  20. Samaa mieltä! Ja siks sun blogi onki yks niistä
    harvoista joita jaksaa enää lukea 🙂 oot ihanan tavallinen ja juuri siis positiivisella tavalla, ei tylsällä tavalla!
    Kyllä ne mifuuutuusleipäkahvizalando-postaukset on niin tylsiä ja vaikka joo ihmiset tekee työtään mutta eräällä nimeltämainitsemattomalla turkulais fashionliikuntasisustuslifestyleblogin kirjoittajalla on joka toinen postaus näitä yhteistyöjuttuja! Jäätelön mainostaminen ei vaan jotenki istu blogiin… ja sitten se ainainen blingbling ja mutruhuulikuvat! Jotenkin sitä luuli että ne ajat meni jo muutama vuosi sitten mutta ei!
    Mullakin enää muutama blogi jota seuraa ja siinä aion pysyäkin 🙂
    Kiitos kivasta blogista ja mukavaa syksyä!
    PS. mahtava lookki sulla gaalassa- olet upea!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta