Onko L-koko uusi S-koko?

Luin eilen mielenkiintoisen kommentin eräästä keskustelusta, jossa sanottiin, että naisten myydyin vaatekoko on nykyään Suomessa 42. Eikös se vastaa L-kokoa…? Olis todella mielenkiintoista tietää onko naisten yleisin vaatekoko ollut myös 20-vuotta sitten large? Joko me suomalaiset muututaan isommiksi tai vaatteet pienemmiksi. Niinhän sen on pakko olla. Ehkä taas 20-vuoden päästä yleisin koko on 44 tai 46. Vaatteet pienenevät entisestään vai?
Toki meitä on monen mallisia ja vaatteidenkin välillä on hirveitä eroja mitoituksilla. Ihmettelen, että sana ”medium” on enää edes sallittu kokoluokituksessa, koska se tarkoittaa keskikokoista ja varmasti loukkaa osaa väestöstä. Eikös meistä nykyään kaikki ole keskikokoisia, kokoon katsomatta.

Ihmisten muuttuminen isommiksi on aihe, mitä ei saisi julkisesti käsitellä. Ylipainosta ei saa puhua, etenkään laiha ihminen, ei edes sellainen, joka on ollut joskus ylipainoinen. Ainoa sävy, jolla ylipainoa voi käsitellä on se, että ylipaino ei ole sairaus ja jokainen on sen kokoinen kuin on. Kun lukee keskusteluita niin helposti saa sen kuvan, että suurin osa isoista ihmisistä on ylipainoinen sairauden tai lääkityksen seurauksena.
Sen voin muuten kertoa ihan avoimesti, että itse lihoin aikoinaan yli 20kg syömällä HYVIN epäterveellisesti ja liikkumalla… No en juuri yhtään! Laihtuminen ei missään nimessä ollut vaivatonta ja nopeaa, vaan vaati hyvin piinallisen asennemuutoksen, jonka sivujuonena tulivat myös ”traumat” nuoruudesta ja satuttavat sanat. Voin muuten erittäin lämpimästi suositella kaikille samankaltaisia asioita kokeneille keskusteluapua, se nimittäin saattaa olla ainoa keino, jolla paino lopulta putoaa. Ketään ei ole tuomittu olemaan ylipainoinen ikuisesti!

Yksi päivä 5-vuotias poikani kysyi, että ”äiti, jos syö tosi paljon karkkia niin tuleeko lihavaksi?”. Mietin mitä sanoisin, koska näin heti mielessäni aikuisen poikani, jonka suhde syömiseen on vääristynyt jo lapsena siksi, että äiti on vastannut väärin tähän kysymykseen (huonon omantunnon hälytyskello!!!). Päätin kuitenkin vastata, että ”kyllä, ihminen lihoo jos syö liikaa eikä liiku tarpeeksi”. Miten voisin vääristellä totuutta lapselle – siis asiaa joka on yhtä totta kuin se, että pluto ei ole enää planeetta! Toki asioita voi kertoa monin eri tavoin, mutta uskaltaako ja saako lasta valistaa lihavuudesta?
Vai pysytäänkö vain siinä että syödään usein hyvin ja herkutella harvemmin niin kasvaa isoksi ja vahvaksi.

Ehkä sitten kun hän on aikuinen, on enemmän normaalia olla ylipainoinen kuin normaalipainoinen. Näin veikkaan. Mutta en todellakaan toivo!

Tiedän, että syyllistäminen ei auta yhtään, eikä se aikoinaan auttanut minuakaan. Mutta se, että on normaalimpaa olla liian iso kuin pieni, on sekin vääristynyttä ajattelua mielestäni. Samalla pikaruoasta tulee kotiruokaa, sähköpyörästä tulee liikuntaa ja ”lapsen kehittävä tekeminen” on peli pädillä. Hirveän vaikea asia, josta ei saisi puhua, mutta pitäisi kuitenkin puhua. Hyssytellään sitten.

Jos sinun lapsesi kysyisi sinulta, että haittaako jos lihoo, niin mitä vastaisit?

 

 

fityoutoo

14 vastausta artikkeliin “Onko L-koko uusi S-koko?”

  1. Hyvä kirjoitus Katri taas! Kyllä mä vastaisin, ja olen vastannutkin, että oikealla ja terveellisellä ruualla kasvaa vahvaksi ja isoksi, mutta sokerilla ja herkuilla vain levenee ja lihoo. Oon yrittänyt korostaa kohtuutta, asiassa kuin asiassa. Tytär totesi yhtenä päivänä, että sitten kun hän on aikuinen, niin syö kyllä vain karkkia. No, siihen sitten sanoin, että et kyllä jaksa käydä töissä etkä touhuta paljon muutakaan pelkällä karkin voimalla, johon hän, 8-vuotias, totesi, ettei hän menekään töihin vaan on kotona. No, siitä sikisi taas uusi keskustelu.. Itse olen kyllä herkutellut lapsena varmasti liikaakin ja pilannut hampaanikin sokerilla, mutta onneksi aikuisuuden ja kokemuksen myötä on tullut järkeä asiaan. Mutta hirveän vaikea asia tämä on lapsilleen opettaa. Varsinkin kun näkevät lähipiirissään aivan vääristynyttä ruokailua.. Hirvittää kyllä, näin sairaanhoito-alan ammattilaisenakin tämä lihavuuden hyväksyminen. Ylipaino todellakin tuo paljon terveyshaittoja ja lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin. Eikä se joka tapauksessa ole kyseisen ihmisen aivan omakaan asia. Jos olet tarpeeksi (tai liian) lihava, et lopulta pysty edes vaihtamaan asentoa vuoteessa saatikka seisoa tai esim. kävellä wc:hen. Perusasioita! Näistä kommenteista saan varmaan ryyniä niskaan, mutta tämä on mielipiteeni.

    • En tiedä onko lihavuuden hyväksyminen se termi mitä käyttäisin (no siis tavallaan kai sitä se on) mutta jotenkin se, että ylipainoa aletaan pitämään uutena normaalina on kyllä surullista. Eli sitten kun meidän lapset on aikuisia on silmiinpistävää, jos joku on normaalipainoinen…

  2. Mun tyttö 6v kyselee, että – äiti onko tää terveellistä? Onko tässä sokeria? Lihooko tästä? Vastaan aina rehellisesti ja totean lopuksi, jos on kyse jostain epäterveellisestä, että ei haittaa jos joskus tätä syö. Mutta en todellakaan tiedä mistä se tollasia kysymyksiä repii!!?

    • No kyllähän lapset esim hoidossa kuulee kaikenlaista. Ja huomaan, että esimerkiksi mieheni mummu puhuu tosi avoimesti lihomisesta. Sanoo esim ääneen ”en halua olla läski”. En tiedä onko lapsen hyvä kuulla näitä juttuja, mutta toisaalta… Mikä minä olen 85-vuotiasta ojentamaan!

    • Meillä 6 vee kyselee ihan samoja asioita! Kun käydään kaupassa niin hän kysyy, että saanko sitä sokeritonta mehua. Tää voi olla kyllä mun suusta 😀 Meillä ei viikolla syödä sokeria ollenkaan ja lapsikin tietää sen. Lomalla ehkä vähän lipsahti, mutta nyt ollaan takaisin ruodussa!

  3. Huippu postaus. Ja vaikea kysymys! Itse entisenä syömishäiriöisenä en missään nimessä toivoisi että lapsi alkaa stressata ruoasta. Mutta kyllähän se on fakta että lihomista tapahtuu jos elämäntavoissa jotain pielessä..
    Vastaus: en tiedä, mitä vastaisin. Onneks oma esikoiseni on vasta 3 joten ei ole ainakaan vielä kysynyt niin vaikeita..

    • No, ei mee kuin pari vuotta 😀 . Mä väittäisin, että meillä on kyllä tosi neutraali suhteutumine ruokaan. Tai siis siihen ei liity tunteita. En oo koskaan laihduttanut lasten elinaikana, mutta varmaan niihin aikoihin puhuin itsestäni ja läskistä iha eri sävyyn. Normaalipainoisena ne tunteet on tosi paljon vähentyneet.

  4. Hyvä kirjoitus ja aiheen nosto esille. Myös muodissa näkee miten vartalot ovat muuttuneet. Esim. 90-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella oli paljon tiukkoja, melko lyhyitä paitoja ja matalia housunvyötäröitä. Nyt taas paidat on löysiä ja liehuvia ja niiden helmat pidempiä, takapuolen peittäviä jne. En usko että kyse on vain ohimenevästä muoti-ilmiöstä. Tunikat ovat jo monta vuotta peittäneet kadoksissa olevat vyötäröt.

    • Totta muuten! Tosin crop topit on taas tulleet, mutta niitä näkee kyllä enimmäkseen teineillä. Tunikat on harvoin nättejä, mutta se onkin toisaalta vain oma mielipiteeni…

  5. Ostan L-kokoisia vaatteita ja BMI heittää ylipainon puolelle xD 12 vuotta kovaa salitreeniä takana ja tällä hetkellä toimin kuntosaliyrittäjänä ja teen töitä liikunnan alalla. Uskoisin että esim naisten vaatteissa kun hihat ja lahkeet ainakin itselläni aina kiristää eikä takapuoli tahdo mahtua farkkuihin niin paljon on kiinni myös monien halpisvaatteiden sopimattomuudesta treenaavalle naiselle. Topeista menee usein M mutta heti jos on vähän joustamaton esim. takki niin L tai XL täytyy kaivaa kaupassa jos haluut pystyä esim. ajamaan takilla autoa ilman että se repeää selästä kun viet kädet eteen. On totta että ylipaino lisääntyy ja se on iso ongelma mutta niin myös salitreenaaminen on suositumpaa naisten keskuudessa ja monen vaatevalmistajan kohdalla ei ole tätä uutta erilaista vartalon mallia vielä huomioitu. Täytyy siis ostaa isokokoiset ällän farkut ja vetää vyöllä pysymään päällä että kyykkyperse mahtuu myös mukaan :’D

    • On ihan totta, että paljon riippuu ruumiinrakenteesta! Sinänsä kyllä luulen, että aika häviävän pieni osa on niitä lihaksikkaita naisia. Ja siis toki voi olla ihan muutenkin ”iso” olematta mitenkään lihava. Mutta yleensä se kinnaa sit enemmän sieltä hartioista, kuin vyötäröstä….

  6. Todella hyvä postaus. Ihme kun ei ole tullut vielä yhtään lihavuutta puolustelevaa kommenttia. ”Meillä kyllä syödään ihan tavallista kotiruokaa” tyyliin… ja silti koko perhe ylipainoisia. Näitä näkee todella paljon. 10-vuotiailla lapsilla on iso vatsa ja kaksoisleukaa. Se on surullista ja vanhemmat ovat siitä vastuussa. Vanhempien vastuu on opettaa lapsille terveelliset elämäntavat eikä siinä hyssyttely tai kaunistelu auta, vaan esimerkin ja jokapäiväisten valintojen kautta. Tämä on iso ongelma. Suomalaiset ovat lihavampia ja sairaampia kuin koskaan. Ja syyllinen löytyy peilistä

  7. En usko, että lapsi alkaa stressaamaan karkista, jos vastaa totuudenmukaisesti, että se lihottaa. Se on fakta. Mutta jos alkaa joka kerta huutelemaan kun lapsi ottaa karkkia, että et ota, lihot, ni sitten varmasti. Ja myös sitten, jos mutsi vetää karkkia ja samalla aina valittelee, kuinka lihottaa, mutta otan nyt silti 😉

    Eli siis totuus tulee kertoa, mutta ehkä kannustaa vähempään karkinsyöntiin esim hammasterveyden kautta 😊 ei lihomisen pelon. Ja toisaalta, 5v ei varmasti syö liikaa karkkia, jos sitä ei osteta kotiin usein.

    Lihavuuden kritisointi on tabu ja liikalihavuuden hinta yhteiskunnalle mieletön. Minkäs teet, keskityn omaan hyvinvointiin ja kannusta absoluuttisesti aina kun joku lähipiirissä puhuu lenkille menosta, treenaamisen aloittamisesta, terveellisestä ruuasta etc.

  8. Et ole vissiin ajanut koskaan sähköpyörällä? Kyllä siinä tulee ihan yhtä hiki polkiessa kuin tavallisellakin. Tulee vain ajettua nopeammin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 22
Tykkää jutusta