Oon ruma! (Ja vanha)

Varmaan ihan kaikille sattuu niitä päiviä, kun katsoo peilistä itseään ja toivoisi siinä olevan jonkun valmiin filtterin, että oma naama ei näyttäisi niin karmealle. Miksi tää naama?? Miksi tää kroppa??

Kun paikalla on a) hyvä kuvaaja b) hyvät valot ja c) hyvä stailisti, niin otetusta viidestäkymmenestä kuvasta kaksi selviää jatkoon!
Kun paikalla on a) hyvä kuvaaja b) hyvät valot ja c) hyvä stailisti, niin otetusta viidestäkymmenestä kuvasta kaksi selviää jatkoon!

Mulla on mielestäni aika hyvä itsetunto, mutta huomaan kyllä, että oon alkanut aina toisinaan kyseenalaistamaan mun fiiliksiä. Huijaanko vain itseäni, enkä nää totuutta??
Luulet vaan että näytät nuorelta – oikeasti näytät selvästi REILUSTI yli kolmekymppiseltä.
Toi vaate sopii paremmin parikymppisen päälle.
Naama kuin noita-akalla. 
Vyötärö+synnytykset=Hyvästi.
Kasvot on harmaat ja iho roikkuu.

(Tähän vielä naaman katsomista liian kirkkaassa valaistuksessa lähietäisyydeltä, silmäluomien nostelua, kaikkien juonteiden ja ryppyjen hieromista ja tuskainen äännähdys)

Ja hei, tottahan se on. En oo todellakaan enää 20-vuotias, eli ensi huhtikuussa täytän 34! Mä en todellakaan sano, että tässä iässä (hyi hemmetti, kuulostaa oksettavalta) tarviis näyttää enää teiniltä ja en todellakaan halua olla mikään ”Jersey shore -mutsi”. Jotenkin vaan pelottaa, että muutun sellaiseksi tylsäksi keski-ikäiseksi tantaksi, joka narisevalla äänellä kauhistelee nykymuotia.
Jännäksi asian tekee, että mä en tavallaan voi edes haikailla mitään, koska en tosiaan ollut parikymppisenä(kään) miss suomi matskua. 😀

Mun oma ”seula” esimerkiksi kuvien suhteen on tullut kriittisemmäksi ja helposti jonkun pienen asian takia jätän kuvan julkaisematta. Oma epävarmuus puskee jostain pinnan alta. Tänään se ongelma oli esimerkisi instagramkuvassani nenä, vaikka kuvan koko pointti olikin kysyä lukijoilta ostanko kuvan takin vai onko se huti? Varmaan jollain tasolla suojelen itseäni myös niiltä ikävimmiltä kommenteilta, koska aina ne harmittavat vaikkei ne kovin kauaa päätäni onneksi jääkään vaivaamaan.
Ja todellisuudessa luultavasti kukaan muu ei olisi kiinnittänyt siihen nenään huomiota.

katri_viirret1
Tää kuva läpäisi seulan rimaa hipoen.

Kaikilla meillä on siis omat epävarmuutemme eikä näköjään vanheneminen kaikilta osin ainakaan helpota tilannetta 😀 . Sen oon huomannut, että oon alkanut vaarallisen paljon (kukkaron näkökulmasta) kiinnostua kaikista seerumeista, pikakaunistajista ja anti-age-tuotteista. Se on tosin meillä geeneissä, koska oma äitini edelleen yli 70-vuotiaana haluaa löytää ryppyjä silottavan innovaation.
En tiedä siis helpottaako teitä tää tieto yhtään, mutta kyllä, epävarmuus nielaisee välillä Pohjois-Helsinkiläisen tavallisen perheenäidin! Sitten onneks välillä tulee sellainen hyvä hetki, kun peilistä katsoo ihan mukiinmenevä muija.

Onks muita yli kolmekybäsiä ulkonäkökriiseilijöitä paikalla???

Ps. Tykkäsitkö?? Paina <3 !

fityoutoo

20 vastausta artikkeliin “Oon ruma! (Ja vanha)”

  1. Heh kyllä!! Itsekin juuri koin olevani vanha (täytin juuri 33 ja 2 lapsen äiti), kun sain tietää että pt:ni oli 25!! Tosin minusta hän näytti itseni ikäiseltä 🙂 pari päivää sitten ostaessani Prismasta kaksi siideriä minulta kysyttiin paperit pitkästä aikaa. Siis miten siitä voi tulla niin iloiseksi??! Peli ei ole vielä menetetty;)

    • Haha tiedän niin tuon olon, kun joku kysyy paperit 😀 ! Joskus kyllä mietin, että onkohan se vain ”kohteliaisuus” myyjän puolelta….

  2. Aikalailla samoja fiiliksia, huhtikuussa itselle tulee kans tuo 34 täyteen. Juurikin eilen katselin kaiholla 2013 ja 2015 otettuja kuvia, jolloin koin olevani elämäni kunnossa, puhdasta itsensä kiduttamista moisien kuvien selailu kun vatsa kasvaa raskauden myötä. Koska kropalle nyt ei voi mitään dramaattista tehdä tällä hetkellä, olen juurikin skarpannut hiusten- ja ihonhoidon ja laittamisen suhteen. Varasimme ystävän kanssa ajat jopa kauneusneuvontaan, pitää opetella jotenkin peittämään mustat silmänaluset.

    Onneksi raskaus ja ikä eivät ole mitkään syyt päästä vielä ihan mukiinmenevään kuntoon, kuhan vaan sen aika on 🙂

    • Todellakin sä pääset raskauden jälkeen kuntoon jos haluat!! Toki on paljon ihon tyypistä ja ylipäätään kropasta kiinni, että kuinka palautuu. Nahka ei mullakaan ole keskivartalosta enää mikään kovin elastinen, mutta siinäkin voi kestää useampi vuosi palautua. Ja kannattaa vaikuttaa niihin asioihin, joihin pystyy. Mua ainakin pieni hemmottelu piristää joskus ihan tosi isosti ja sitä on vähän kuin uudelleen syntynyt 🙂 !

  3. Mä oon ulkoistanut omat ulkonäköpaineeni. Eihän sitä omaa pärstää tarvii ite tuijottaa, vaan muut siitä kärsii (jos kärsii). Ja jos se ei muita miellytä, niin he voivat aina katsoa muualle. Helppoa ja toimivaa.

    • No joo, toki noinkin. Mutta itse ainakin laittaudun itseäni varten ja huolehdin omasta ulkonäöstäni. Mutta toki siihen vaikutta sekin, että olen tosi kiinnostunut vaatteista, meikeistä ja ylipäätään ulkonäköön liittyvistä asioista.

  4. Mielestäni näytät upealta! 🙂 Ja hah itsellä ainakin nuo ruma-ällö-päivät taitaa mennä myös kuukautiskierron mukaan?? Tiettyyn aikaan kuusta iho näyttää hehkeältä ja olemus ylipäänsä ihan mukiinmenevältä, kun taas toisina aamuina vallan säikähtää peiliin katsoessaan 😀 En ole vielä yli kolmekybänen (27), mutta olen tyytyväinen jos näytän yhtä raikkaalta kuin sinä seitsemän vuoden päästä!

    • Juu saattaa olla, että kuun asento ei ollut ihan oikein 😀 !
      Ja kiitos kauniista sanoista <3.

  5. Mulla meni hyvin vielä noin 36-37v mutta kun 38 tuli niin sitten aloin tutkii tosissaan naamaa ja kaikkia ryppyjä. Olin jo varaamassa kaikki mahdolliset kohotukset ja piikit mutta en sitten varannut (ei ollut rahaa:) ).
    Nyt tuli 40v täyteen ja jotenkin olen rauhoittunut. Ei tää naama nyt ehkä niin paha olekaan.
    Eli pahin vielä tulossa mutta kyllä se siitä:):):)

    • Hei mun anoppi tais just sanoa, että nelikybäsenä sai jonkun sisäisen rauhan eikä jaksanut enää kriiseillä 😀 . Sitä siis odotellessa! Oon myös lukenut, että moni elää nimenomaan sen +40 aikoihin elämänsä onnellisinta aikaa kun löytää tasapainon itsensä ja omien vaatimusten suhteen. No, tiedä häntä. Jää nähtäväksi!

  6. Lisäyksenä vielä edelliseen kommentiini. Kuvien perusteella ja kerran livenä tavanneena sulla ei ole vielä mitään hätää. Olet upea!

  7. Huojentavaa kuulla, että muillakin aikuisilla naisilla on tällaisia teinityttömäisiä ajatuksia! Mä täytin loppuvuodesta 30, niin sen jälkeen on toistuvasti ilmaantunut ajatuksia siitä, että oon rumempi kuin kukaan muu. Ohut tukka, läiskäisen punottava naama, iso nenä, mitä näitä vikoja nyt on. Oikeastaan aika huvittavaa, mutta toisinaan tuntuu niin todelta. Eikä kaikenmaailman sosiaaliset mediat täydellisen kauniine naisineen helpota yhtään. Luulin, että aikuisena tällaisen epävarmuuden voisi jo unohtaa, mutta näemmä ei 😀

    • No epäilen, että ne tunteet on vähän kuukaudestakin kiinni niinkuin joku sanoi. Tuskinpa kukaan on niin zen itsensä kanssa, ettei koskaan tuntisi mitään negatiivisiä ajatuksia. 🙂
      Mutta kyllä, varmasti sosiaalinen media, lehdet ja tv vaikuttaa siihen, että tuntee välillä olevansa ihan rupsahtanut…

  8. Mä aina mietin sun snäppejä katsoessa, että oot kyllä todella kaunis. Jotenkin samalla tavalla klassisen kaunis kuin esim Caitriona Balfe. Plus oot saanut kaksi lasta ja oot timmimpi kuin mitä mä oon itse ikinä ollut ja oon 25v. Ehkäpä mäkin oon elämäni kunnossa +30veenä! 😀 sitä kohti siis!!!

    • Oot oot!!! Kiitos tosi paljon, ihanasti sanottu. Tosin ei heti soittanut kelloja tuo Balfe. Oli pakko heti mennä googlettamaan!

  9. Mä en koe että itsetunnolla on hirveästi tekemistä ulkonäön kanssa, tai ainakaan ne eivät ole yksi ja sama asia. Esim minä olen useimmiten ihan tyytyväinen ulkonäkööni ja minua kehutaan kauniiksi jne mutta silti inhoan itseäni, en siis ulkonäköä vaan sisältöä, niin paljon että suorastaan ällöttää (kyllä, käyn jo terapiassa : D ) Mutta se että olen edes ulkonäköön suht tyytyväinen auttaa hieman muissa ongelmissa.

    Mutta en sanoisi myöskään että aikuisena ei saisi kriiseillä mistään. Jos nenä ahdistaa kolmekymppisenä niin sitten ahdistaa, ei sitä tarvitse leimata teinimeiningiksi. Tosin nenässäsi ei ole yhtään mitään vikaa..

    • Joo ei varmasti ole, koska voihan maailman kauneinkin missi olla todella epävarma itsestään. Kokemus itsestä liittyy niin paljon muihinkin asioihin kuin ulkonäköön. Mä itse ajattelen itsestäni, että on monia asioita, joista olen tosi iloinen ja ylpeä ja paljon myös niitä ”ei niin hyviä piirteitä”. Ja kaikki ne täysin ulkoisiin asioihin liittymättömiä.
      Mutta hyvä että saat apua, jos asiasta on tullut elämää hankaloittava juttu. Silloin solmut on hyvä puhua auki. Tsemppiä!

  10. Mun on pakko kommentoida tähän, että voi nainen kun tietäisit kuinka usein tällanen 22-v likka kattoo sun snäppejä ja ajattelee että ei helkkari, toivottavasti näytän itsekkin tolta yli kolmikymppisenä. Oot siis ihan mielettömän upee ja vaikutat myös ihan mahtavalta persoonalta. Mutta tottakai tollasia päiviä tulee varmasti jokaiselle joskus ja hyvä, että niistäkin voi puhua avoimesti. Tykkään sun blogista kun täällä on aiheita laidasta laitaan ja vaikka itsellä ei perhettä vielä olekkaan, niin sun kirjoittamana nekin aiheet vaan kiinnostaa. Jatka samaan malliin! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 49
Tykkää jutusta