Kuinka päästä kuntoon synnytyksen jälkeen?

Tässäpä kysymys, jonka vastaamiseen ei taida yksi blogipostaus riittää 🙂 ! Koitan kuitenin pitää jutun edes suht lyhyenä ja kerron teille mitkä ovat minun mielestäni tärkeimmät asiat raskauskilojen karistamisessa. Toivon silti, ettei kellekään tule kuitenkaan fiilis, että raskauden jälkeen on pakko päästä mahdollisimman nopeasti mallin mittoihin, koska haluan tsempata – en luoda paineita! Itseasiassa mitä rauhallisempaan tahtiin etenee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä menetetyt kilot pysyvät myös poissa. Unohda siis nopeat ratkaisut, koska niillä ei saa kestäviä tuloksia!
Itse ajattelen, että koska raskausaika kestää 9kk, niin ainakin sen verran aikaa keholle pitää antaa palautua. Toki olemme kaikki erilaisia ja joillakin palautuminen voi tapahtua viikoissa ja toisilla kestää paljon pidempään. Joidenkin kroppa muuttuu lopullisesti.  Mitään oikeaa aikaa ei ole.2806_3 (1 of 1)

1. Oikea asenne
Itse ajattelin ja ajattelen edelleen, ettei raskauskilojen pudottaminen ja ”oman kropan takaisin saaminen” ole missään nimessä mahdoton, eikä oikeastaan edes vaikea tehtävä! Mutta ei se nyt varmaan ”vahingossakaan” tapahdu. Tilanteen kanssa nyyhkyttäminen ja itsensä mollaaminen ei ainakaan vie yhtään asiaa eteenpäin, vaan on vaan pakko kääriä hihat! Oikeasti, ehkä 1 ihminen 1000 näyttää kuukausi synnytyksen jälkeen bikinimallilta! Vaikka raskausaika ei olisi mennyt aivan suunnitelmien mukaan ja jos raskausaikana tulikin herkuteltua aivan liikaa, niin koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa terveellisempi elämä ja nauttia tuloksista! On vaan valitettava tosiasia, että jos haluaa päästä kuntoon, niin on pakko tehdä uhrauksia, eikä voi mennä täysin mielitekojen vallassa. Oli sitten synnyttänyt tai ei, niin homman täytyy olla elämäntapa eikä mikään joka maanantai aloitettu raivoisa laihari!

2. Ruokavalio kuntoon!
Tätä en voi ehkä korostaa tarpeeksi! Jos raskaana ollessa salli itselleen hirveän määrän sokeriherkkuja, niin synnytyksen jälkeen on sitäkin helpompi antautua snickersin vietäväksi, etenkin jos kärsii univajeesta. Itse muistan, että Benin synnytyksen jälkeen meillä kävi aika paljon vieraita (eka lapsi on aina nähtävyys heh heh 😀 ) ja kaikkien kanssa syötiin jos jonkinnäköistä paakkelssia ja olin sokerikoukussa. Oli ihan karmea homma laittaa stoppi sille höttöhiilarien fiestalle, mutta uskokaa mua – ne ei ainakaan PARANNA fiilistä omassa kropassa! Myös jatkuva sokerihaipeista toiseen kahlaaminen saa olon veteläksi ja väsyneeksi (jos ei sitä jo valmiiksi ole). Väsyneenä nimittäin niiden hyvien valintojen tekeminen on tuplasti vaikeampaa ja siitä syntyy vaan henkisesti tosi raskas kierre. Joka toinen tunti ajattelee, että ”ihan sama, en jaksa välittää, on niin rankkaa” ja joka toinen tunti ”miksi taas vedin herkkuja, edelleen lähtöruudussa”. Tässä vaiheessa saattaa esimerkiksi valmis ruokavalio olla ihan kätevä, kun pitää vain huolen, että kaloreita on riittävästi (etenkin jos imettää). Puhdasta ruokaa saa helposti syödä sen reilu 2000kcal ja silti paino putoaa (ellei ole aivan mini-ihminen).2806_4 (1 of 1)

3. Ei stressiä stressin päälle = liian rankkaa liikuntaa
On aivan hullu ajatus, että jos nukkuu yössä 4h tunnin pätkissä, niin sen päälle kannattaa vielä harrastaa rankkaa liikuntaa! Treeni on aina stressi kropalle ja kroppa palautuu LEVOSSA. No, jos lepoa ei saa, niin mitä luulette, palautuuko keho? No ei tietenkään! Oma aktiivisuus pitää AINA suhteuttaa omiin voimavaroihin! Parhaimmillaan liikunta on voimauttavaa ja siitä saa energiaa ja pää tuulettuu. Pahimmillaan siitä tulee pakkopullaa ja treenistä tulee suorittamista. ”Jos tuokin jaksaa niin minäkin jaksan” on oikeasti todella tuhoisa ajatusmalli! Sinä itse tiedät parhaiten omat voimavarasi ja jos tänään tuntuu, että keho kaipaa lepoa, niin yleensä se ei valehtele. Ketä varten treenaat? Niin, itseäsi.

4. Aloita helpoimmasta
Vaunulenkkeily on mielestäni paras liikuntamuoto heti synnytyksen jälkeen! Aloittaa voi ihan kevyillä kävelylenkeillä ja kun kroppa palautuu ja kunto kasvaa niin voi vetää vaunujen kanssa vaikka kunnon mäkisiä maastoja! Usein syke pysyy vaunuja lykkiessä sen verran alhaalla, että urheilun teho pysyy kuntoa kehittävällä, aerobisella tasolla. Siis sillä tasolla, jolla luodaan pohja peruskestävyydelle! Tämän tehoinen liikunta polttaa myös rasvaa tehokkaasti!
Ei missään nimessä kannata aloittaa liian kovatehoisista treeneistä (juoksu, rankat jumpat) vaan kuten sanoin, ensin luodaan pohja kunnolle. Tähän vaikuttaa toki paljon myös se kuinka pystyi liikkumaan raskausaikana. Sopivassa suhteessa aerobista treeniä ja lihaskuntoa, niin homma pelittää aivan varmasti. Lihaskuntoa voi hyvin tehdä myös kotona, jos salille pääseminen on liian haastavaa. Pieni rahallinen panostus kahvakuulaan tai käsipainoihin kannattaa.2806_2 (1 of 1)

Postauksen kuvat Jonna Musakka (http://jonna1983.fitfashion.fi/)
Postauksen kuvat Jonna Musakka (http://jonna1983.fitfashion.fi/)

5. Pysy aktiivisena, niin vähempikin riittää!
Tämä on ollut itselleni jonkinlainen ”ahaa elämys” äitiyden myötä! Kahden lapsen kanssa sitä välillä painaa sen verran tukka mutkalla, että illalla tuntuu, kun olisi juossut vähintään maratonin! Ja mitä enemmän on liikkeessä, niin sitä enemmän tietysti kaloreitakin palaa (ja voi syödä enemmän 🙂 ). Ehkä yhden lapsen kanssa vielä saattoikin ehtiä hautautumaan hyvän kirjan kanssa sohvan nurkkaan, mutta yleensä sekin vaihe loppuu kun lapsi alkaa liikkua. Nyt kahden kanssa ei ole pelkoa, että makaisi takapuoli homeessa. Asialla on tietysti kääntöpuolikin, koska välillä se syö sitten tehoja treeneistä, jotka on ainakin itselleni tosi tärkeitä henkisen jaksamisen kanssa.
Mä en missään nimessä tarkoita, että imettäessäkin täytyy roikkua jalasta nilkkapaino vaan sitä, että kilot karisee kuin itsestään kuin puuhailee, kyykkii, konttaa ja kävelee pitkin päivää.

Lopuksi kuitenkin vielä muistutus siitä, että olkaa armollisia itsellenne. Vain te itse asetatte omat tavoitteenne, eikä kukaan julkkismalli tai naapurin ”vuoden äiti”. Kukaan ei voi tietää niitä asioita, joita käytte juuri nyt omassa elämässänne läpi, siis hyvässä ja pahassa. On mietittävä rehellisesti, että mihin rahkeet riittää ja mentävä aina jaksaminen ja terveys edellä. Myös ammattilaiselta kannattaa pyytää apua, jos tuntuu, ettei homma lähde millään käyntiin.

Tsemppiä mutsit!


 

fityoutoo

12 vastausta artikkeliin “Kuinka päästä kuntoon synnytyksen jälkeen?”

  1. Hyvä postaus! Maltti on valttia, tuntuu että monet repivät liikaa heti aluksi ja yrittävät pikapalautumista. Itselläni 1v 3kk poika ja edelleen alavatsani tuntuu pömpöltä eikä varmaan koskaan palaudu kunnolla. Minusta täyteen palautumiseen meni melkein vuosi. Puoli vuotta siihen, että alkoi tuntua normaalilta ja toiset puoli vuotta, että keho näytti melko samalta kuin ennen.

    -Sonja

    • Hei voisiko kyse olla suorien vatsalihasten erkaumasta? Itse oon blogissa kirjoitellut siitä jonkun verran. Kuulosti vaan tuo ”pömppö” siltä. No, anyway vatsalihaksien erkauma kannattaa tarkistaa! On tosiaan hirveän yksilöllistä missä ajassa sen vanhan kroppansa saa takaisin ja saako ollenkaan!

  2. Hei, blogisi toimii pienoisena motivaattorina tulevaan koitokseen, kun kesän jälkeen syntyy kakkonen ja olen jo huolissani kropan kuntoon saamisesta – sekä ulkonäöllisistä sekä terveydellisistä syistä. Esikoisen kanssa ei mennyt kuin trömsössä, imetys ei laihduttanut eikä 4h/vrk unta riittänyt kropalle, heh… vaunulenkkeilin kuin hullu ja kotona ollessa imetin kestona. Niska ym kivut olivatkin sitten aikamoiset. Eli kannattaa huomioida, että jos sisällä ollessa vauva on koko ajan rinnalla/sylissä, vaunulenkkeily voi tehdä yläselälle/hartioille aikamoista hallaa. Eli kannattaa työnnellä yhellä kädellä ja hulluna heiluttaa toista:D

    • Oi ihanaa odotusta <3. Mullakin imetys toi mukanaan todella pahat niskakivut vaikka oli kaikki kikkavitoset imetystyynyistä lähtien apuana. Myös Theo söi TODELLA tiheään!
      Vaunujen työntöasennolla on todella suuri merkitys, eli itse työnsin juurikin vain toisella kädellä jos mahdollista ja pidin työntöaisaa alhaalla, jotta hartia ei ole jatkuvassa jännityksessä. Lisäksi paljon keppijumppaa ja mobilisointia pallolla päälle. Ja ilman hierojaa en olisi selvinnyt ekoista kuukausista!!!

  3. Itse lisäisin tuohon listaan vielä että joskus täytyy vaan olla itselleen armollinen ja hyväksyvä. Ja nukkukaa aina kun siihen on pienikin mahdollisuus! Uni on kuin rahaa pankissa! Vauvavuosi on sen verran kova rutistus, jo oman kropan palautumisen kannalta, saatikka jos vauvalla on koliikkia tms. että kaikki tulee tarpeeseen.
    Itselläni on lapset lyhyellä ikäerolla ja vauva- ja ruuhkavuosien ollessa kuumimmillaan päätin antaa itselleni päivämäärän jolloin isojen elämänmuutosten aika on. Siis iso tarkoitti kohdallani salitreenin aloitusta, joka myöhemmin on poikinut juoksua, kahvakuulailua ja pyöräilyä lisäkseen. Siis selkeää ajallista investointia itseen. Pieniä parannuksiahan voi tehdä päivittäin, varsinkin lautaselle. Olen itse tilannut ruokavalion jossa tavoitteena ei ole painonpudotus vaan riittävä kaloriensaanti ja terveellisyys ja sekin auttaa kun väsyneenä ei tarvitse tehdä päätöksiä siitä mitä syö, vaan voi seurata valmista ohjetta, ennakoida ja ruokaa voi tehdä pakkaseen sitä raskaampaa päivää varten. Sillä joskus vaan on niitä päiviä kun ei vaan jaksaisi, ei ennättäisi tms. Ja kun syö hyvin, ei tule himoja syödä sokeria nälkään.
    Mutta ennenkaikkea, kohdelkaa itseänne myötätuntoisesti kuin parasta ystäväänne. Tarjotkaa itsellenne hyvää ravintoa ja mahdollisuuksien mukaan lepoa sekä liikuntaa.

    • Aivan totta, hyvä kommentti. Kannattaa todellakin hyödyntää päiväuniaika JOS sellainen sattuu olemaan. Silloin sitä helposti vaan tulee puuhailtua sitten niitä omia juttuja eikä maltakaan nukkua ja univelka kerääntyy.. Ihan sama juttu kuin se, että pitäisi illalla malttaa mennä ajoissa sänkyyn!
      Tsemppiä arkeen! 🙂

  4. Kiitos tästä! Vaikka paino palautui nopeasti (imetys ja hullu kilpirauhanen) ja erkaunema oli jo alle sentin siina 6vkon tarkistuken aikana niin kroppa ei ole oikein seurannut mukana ja pikku ukko jo 14kk… Tosta kirjekurssista just sopivasti potkua persuksiin ja otan ’pallon’ haltuun!

    • Hei hieno juttu! Tiedän ihan liikunta-alalla työskenteleviäkin, joilla mennyt reippaasti yli vuosi palautumiseen. Vaikka tekisit kaikki ”oppikirjojen” mukaan niin kehon toimintaan ei voi aina itse 100% vaikuttaa. Hormonit vaikuttavat vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin ja sillä on iso vaikutus esim niveliin ja sitä kautta liikeratoihin.

  5. Hei, tää oli tosi kiva postaus.

    Tätä kommenttia ei tarvii julkaista, huomasin vaan että toi sun viimeinen linkki tonne kurssiin ei ole enään toimiva ja ajattelin ilmoittaa siitä. Haluat ehkä korjata tai ottaa sen pois tuosta hämäämästä.

    Jos haluut, voit laittaa linkin mun kirjoitukseen imetyksen aikana laihduttamisesta, ja mitä siinä pitäisi ottaa huomioon. Sen löytyy osoitteesta http://dieetit.com/laihdutus-ja-imetys-6-asiaa-jotka-pitaa-ottaa-huomioon/

    Mutta ei mitään painetta, kiva blogi sulla ja jatka samaan malliin! Oot jo saanut paljon lukijoita ja tää määrä varmasti vaan jatkuu jos jatkat samaan tyyliin ja tahtiin

    • Kiitos kommentista 🙂 ! Joo tuo kurssi tosiaan oli ja meni ja otinkin linkin sieltä nyt pois 🙂 !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta