Paska ruoka, pahempi mieli…

varpaat (1 of 1)-001Mä olen nyt jotenkin helpottunut, kun raskausuutinen on vihdoin kerrottu täällä blogissa. En ole mitenkään hirveästi siitä muutenkaan huudellut, koska jotenkin ei vaan ole tuntunut siltä. Mulla ei oo ollut kuitenkaan mitään kammoja esimerkiksi keskenmenosta ja mä uskon ehdottomasti stressittömän odotusajan palkitsevan pikkuvauva-aikana! Haluan ainakin uskoa, että sen takia Ben on ollut kaikenkaikkiaan niin älyttömän helppo lapsi (nukkui mm. heti alusta alkaen täysiä öitä, enkä muuten edes alussa herättänyt häntä koskaan yöllä syömään). Nyt on siis tarkoitus ottaa mahdolisimman rauhallisesti – siis niin rauhallisesti kun kaksivuotiaan minäitseBenitse-uhmaikäisenä kanssa vain voi….
No, postauksen aihe ei koske tätä, mutta jokatapauksessa nyt on kiva puhua millaisia fiiliksiä olen kokenut raskauden aikana ruoan suhteen!

Kuten kaikki raskaana olleet ehkä tietävät, niin syöminen voi mennä todella omituiseksi raskausaikana! Itse en ole kärsinyt pahoinvoinnista ollenkaan, mutta kuten Beniäkin odottaessa, niin menetän mielenkiintoni joitakin ruoka-aineita kohtaan täysin ja ne ällöttävät ihan ajatuksenkin tasolla. Benin aikana mm. raaka jauheliha ja kana olivat aivan superällöttäviä ja Katrin keittiössä oli aika hiljasta alkuraskaudesta 😀 !
Tällä kertaa mustalla listalla ovat normaalisti rakastamani kananmunat ja etenkin rapea salaatti. En todellakaan voi sanoa, että ruokavalioni olisi muuttunut ainakaan terveellisemmäksi, koska esimerkiksi juuri salaatin syöminen tökkäsee niin hemmetisti ja mua jotenkin etoo se kylmän, rapean salaatinlehden suutuntuma! Normaalisti syön päivisin lounaaksi pelkän salaatin ja jotain kanaa/lihaa/kanaa, sekä siihen vielä usein niitä kananmunia seuraksi. Nyt mun on tehnyt jatkuvasti mieli esimerkiksi nakkikeittoa (???) ja yleensä haluaisin syödä vain välipalaa, enkä edes ns. kunnon ruokaa. Tänään ilokseni huomasin, että vanha kunnon kanasalaatti maistuikin taas pitkästä aikaa ihan hyvältä ja olin oikein iloinen! Alan muuttua taas normaaliksi!

salaatti (1 of 1)

Mulla on ollut myös aivan jäääääääätävä hiilihydraattien himo!! Ei ehkä niinkään enää, mutta vielä kuukausi pari sitten teki koko ajan mieli kaurapuuroa (söin yhtenä viikkona varmaan 10 annosta kaurapuuroa), leipää, karjalanpiirakoita, hedelmiä, nuudeleita(??) yms. Pakko myöntää, että ruisleipää menee vieläkin ihan päivittäin vähintään kaksi siivua!  Puolimaratonin jälkeen oli ihanaa, kun saattoi ihan hyvällä omallatunnolla täyttää hiilarivarastoja oikein isolla kädellä (meneeks ne vielä näin 4 päivää myöhemmin sinne samoihin varastoihin???)!
On jotenkin kummallista, miten ruokailutottumukset voivat hetkessä muuttua niin paljon ja joku oma herkku on raskauden aikana super ällöttävää. Hajuaistini on varmaan myös  100% parempi nyt raskaana ollessa (täysin normaalia sekin) ja haistan jatkuvasti erilaisia, etenkin pahoja hajuja(yök), joka sekään ei ole aina kiva juttu. Inhottaa mennä bussiin, koska röökille, hielle tai viinalle haisevat ihmiset saavat mulle oksennuksen kurkkuun. Äitini kertoi , että häntä etoivat jo pelkkä tomaatin ja makaronin haju minua odottaessa niin paljon, ettei hän voinut kaupassakaan mennä tomaattihyllyjen  vierestä. Kahvia en ole muuten voinut juoda oikein moneen viikkoon… Minä, entinen kofeiiniaddikti olen nykyään hienostunut teen lipittäjän 😀 ! It’s a tea time, mate!kaurapuuroa (1 of 1)

Välilä mä mietin, että kuinka paljon vaan menen ns. himojeni mukana ja kuinka paljon kysymys on vaan saamattomuudesta noudattaa hyväksi havaitsemaani ruokavaliota. Kaikki sellaiset jutut, että nyt voi syödä kahden edestä ja elimistö ”ottaa mitä tarvitsee” on aivan höpöpuhetta, koska kenenkään elimistö ei ota väkisin kiinalaista buffettia tai suklaarusinoita 😀 . Tässä nyt on tietysti helppo sanoa, että joo kyllä sitä ehtii laihduttelemaan sitten synnytyksen jälkeen… Mutta rehellisesti sanottuna mua hieman hirvittää painonnousu jo yhden raskaden kokeneena. Toisaalta tiedän, että onnistun varmasti tälläkin kertaa karistamaan raskauskilot yhtä helposti kuin edellisellä kerralla (ellei jotain mene täysin pieleen ja mulla tyyliin menee synnytyksestä liikuntakyky kuukausiksi). Turhista kiloista ei ole mitään hyötyä, ei nyt eikä vuoden päästä, joten toivon, että pystyn loppuun asti liikkumaan maltillisesti ja ruokailu pysyy aisoissa! Mä en todellakaan halua olla joku ”supertreenattu” odottaja, mutta toisaalta haluan pitää tietynlaisesta urheilullisuudesta kiinni. lihasoosi (1 of 1)broileri (1 of 1)

Vaikka puhuin hiilarihimoista ja muista, niin homma ei ole onneksi mennyt aivan ranttaliksi (okei, kävin mä kerran mäkkärissä ja kauhea olo tuli…). Normaalisti syön tosi orjallisesti samoja ruokia ja syön niitä siksi, että ne sopivat mulle! Mulla on hyvä olo – ei pieretä, eikä purista! Se on kaikista paras mittari oman ruokavalion toimivuudelle! Oikeastaan kolme tärkeintä asiaa ovat; Jaksaminen eli energisyys, vatsan toiminta ja kolmantena normaalipainossa pysyminen eli oikeanlainen energiansaanti. Kun nämä kolme asiaa ovat kunnossa, niin ruokavalio ei voi olla kovin metsässä! Rakastan kevyttä, turvotusvapaata olotilaa ja sitä, että jaksan painaa kuin aropupu pitkin päivää! Viimeisen kuukauden aikana noista asioista kaikki ovat olleet välillä niin ja näin (tosin väsymyksestä syytän alhaista hemoglobiinia) ja viikko sitten päätin, että jotenkin tähän asiaan täytyy saada muutos! En halua voida pahoin ja vaikka ruokavalio kokeekin joidenkin ruoka-aineiden osalta muutoksia, niin lopetan ainakin turhien herkkuja syömisen. Toivottavasti tää päätös pitää!

Millaisia kokemuksia teillä on odotusajan syömisestä? 

fityoutoo

16 vastausta artikkeliin “Paska ruoka, pahempi mieli…”

  1. Kaksi raskautta takana ja söin aivan jäätävät määrät ruokaa sekä herkkuja molemmilla kerroilla. Paino nousi ekalla kerralla 12kg ja toisella kerralla 16kg. Molemmilla kerroilla raskauskilot lähteneet ilman mitään vaivannäköä (no- imetys toki on ajoittain vähän vaivalloista) pois. Ja kaikista hemmetin sokeri- ja diabtesuhkailuista huolimatta ei MITÄÄN ongelmaa siltäkään osin! 😀

    Molemmissa raskauksissa liikunta ollut alusta loppuun mukana. Liitoskipujen takia loppuvaiheessa vain lihaskuntoa salilla (kävely oli sietämätöntä). Supistelujakin oli enemmän tai vähemmän, mutta luotin siihen, että harkkasupistuksista ei tarvi olla moksiskaan. Jos en olisi liikkunut niin aktiivisesti, niin paino olisi varmasti noussut vielä enemmän.

    • Oi, sä oot ollut onnekas :D. Mä en ekassa raskaudessa syönyt (ainakaan mielestäni) juuri erilailla paitsi ehkä aivan lopussa kun olin aivan lopussa (heh), mutta silti painoo tuli yli 20kg…
      Mulla oli myös aivan lopussa tosi kovia kipuja koska Ben telakoitui niin aikaisin…. niitä siis odotellessa!

  2. Niin tuttua huttua! 😀 Hauskaa muistella tässä vaiheessa mitä kaikkia vaiheita sitä on käyny iteki läpi..Ensi ”ällötti” myös salaatti ja sitä piti syödä väkisin. Sitten teki mieli salmiakkia, pullaa, karkkia, perus kotiruokaa makaronilaatikosta spaghettiin ja jauhelihakastikkeeseen…Nyt on taas maistunu salaatti ja terveellisetmmätkin ruuat paremmin ja pahimmat sokerihimot on selätetty..Mä olin ihan varma jossain vaiheessa, että vaan keksin koko jutun ja meen pelkästään omien himojen mukaan, mutta kun niin moni muukin sanoi, että tekee sokeria ja hiilaria ja kaikkea kummaa koko ajan mieli jota ei normaalisti tee, niin pakko se on uskoa että hormoonit ne tekee temppuja 😀 Toivottavasti se terveellisempi ruoka maistuu sitten synnytyksen jälkeen, koska mua hirvittää jo nyt tää painonnousu!

    • Mulle alkaa salaatti jälleen maistua, jee! Kyllä monella on näintä hiilarihimoja eli ei se mitenkään outoa ole. Kroppa nyt on muutenkin vähän outo raskausaikana ja mullekin tullu ties mitä ihmeellisempiä pikkuvaivoja (mm. karmee pohkeiden kutina raudan puutteesta)…
      Tsemppiä baby loppuun!

  3. Alkuraskaudessa ei maistunut oikein mikään kunnon ruoka, jonkin aikaa kaikki muu tökki, paitsi nakit, ranskalaiset ja jäätelö. Onneksi suurimman osan raskaudesta on kuitenkin tullut syötyä ihan terveellistä ruokaa, normaalit terveelliset ruoat ovat maistunet, satunnaisia himoja ovat olleet salmiakki ja kirpeät kolakarkit. Nyt viimeisiä viikkoja viedessä tekee paljon mieli hedelmiä, niitä on tullut varmaan syötyä jo vähän ”liikaa”.

    • Mullekin hedelmät, nimenomaan jääkaappikylmät maistuu hyvin! Etenkin ”perinteinen” appelsiini ja vesimeloni on todella hyvää…
      Karkkia mulla ei oo mitenkään erityisen paljon tehnyt mieli, ihmettelen sitä. Mitään erityisiä herkkuhimoja ei ole ollut muutenkaan.

  4. Ensinnäki onnea paljon pikku maha-asukista! 🙂 ihania uutisia! Meille myös on tulossa vauva syyskuussa. Ja olen hieman huolissaan myös kaikista syömisistä ja siitä painon noususta! Ei tee yhtään mieli syödä niin terveellisesti kuin ennen. Ja herkkuja menee enempi vaikka olen koittanut pysyä siinä yhdessä herkkupäivässä per viikko. Onneksi ei mitään sen suurempia himoja ole, ainoastaan että voisi syödä koko ajan 😀 Ja kaurapuuro ja ruisleipä voikkarit, njams! Voisko elää vaan niillä… 😀 Myös liikunnasta olen koittanut pitää kiinni ja liikkua mahdollisimman paljon nyt kun vielä pystyy ja jaksaa. Ja olen huomannut että vaikka ennenkin sen on vaikuttanut mielialaan niin varsinkin nyt raskausaikana jos ei muutamaan päivään ole tehnyt mitään niin ei mua kestä kukaan 😀
    Tsemppiä sulle raskausaikaan! 🙂

    • Kiitos kovasti 🙂 !Tsemppiä myös sulle, sä ootkin edellä mua hieman! Mä en tiedä miten ns. tiukasti pitäisi elää, jotta mulla jäis se painonnousu siihen 12kg:hen. Mä ajattelen, että elän normaalia perusterveellistä arkeani ja liikun niin kauan ja sellaisia lajeja, jotka tuntuu hyvälle. Liikunta on päänkin kannalta tosi tärkeää mullekin!
      Toki sen itse tietää, jos tulee herkuttelun takia ylimääräistä, mutta muuten sitä painonnousua on vaikeaa itse kontrolloida, koska me ollaan niin erilaisia kaikki.

  5. Niin makeeta kun oot raskaana. Oon välillä miettinyt sitä että koska teette (vai teettekö) toisen mutta eihän sellaista voi kysyä kun ei tunneta. Vaikka välillä tuntuu että tunnetaan hyvinkin kun päivittäin blogia lukee..hassua.

    Mulla oli ekasta (poika) aivan järkky pahoinvointi viikolle 18. Oksensin siis kokoajan ja pystyin syömään ananasta! Hyi hitto.
    Mielitekoja ei ollut eikä tullut.

    Toisesta (tyttö) ei ollut pahoinvointia ollenkaan mutta tilalle tuli hiusten rasvaisuus ja finnejä naamaan. Mulla ei ole ikinä ollut finnejä kun on niin kuiva iho. Sitähän sanotaan, että tyttö vie äidin kauneuden:) Tiedä siitä mutta näin kävi:)

    • Olen ehkä vähän herkkä, mutta lapsettomuustaustalla ällöttää ilmaisu ”milloin teette toisen”.

      T: yliherkkä ivf-odottaja

      Ps. Onnittelut Katrille! 🙂

  6. Niin tuttua! Just toi hiilarihimotus ja normaalin terveellisen ruoan ällötys. Miksi sen pitääkin mennä niin päin 🙂 Mulle upposi parhaiten hiilari&rasva-yhdistelmät, kuten vaikka meetwurstiin hukutetut paahtoleivät. Ja tämä normaali himoliikkuja lopetti myös kaiken treenaamisen täysin raskausaikoina. Mutta sieltäkin voi nousta, kolme kertaa 😉 Nyt on paras kunto ikinä ja ihanat lapset!

    Stressitöntä raskausaikaa! Ihan varmasti pääset takaisin hyvään kuntoon raskauden jälkeen, vaikka ruokavalio olisikin nyt vähän mitä sattuu. Jos on aina liikkunut ja tietää mikä se hyvä olo ja hyvinvoiva kroppa on, ei sitä halua tyytyä huonompaan.

    Niina
    http://www.inthemiddle.fi

  7. Tutulta kuulostaa..mulla kans ekassa himotti hulluna muutaman kuukauden ajan vaan HKn sinistä ja pottumuusia ja lisäksi söin vaan oikeastaan riisipuuroa ja appelsiinimehua. Nyt sitten ehkä ootetaan toista ja mietin että mitähän himoja tulee 🙂 mutta itse ajattelin silloin että sitä syödään mitä haluttaa, koska mulla ei ainakaan mee himot ohi millään muulla ja kiitollinen olen että pystyin liikkumaan ihan loppuun asti ja kiloja tuli 17, joista 10 jäi laitokselle ja loputkin lähti ihan kivuttomasti, kun siis ei stressaa asiasta..mutta oikein paljon onnea raskaudesta ja vauvat vaan on niin ihania 🙂 ja mielellään kuulen ainakin juttuja miten menee ja mitä pystyy tekemään jne tässä matkasi varrella.

  8. Mulla takana kaksi raskautta: molemmissa aluksi lievää pahoinvointia muttei mitään yltiöäklöä missään niemssä. Ennemmin väsytti niiiiiin paaaaljon!! Nukkua olisi voinut vuorokauden ympäri – se on hassua, koska yleensä pärjään melko lyhyillä unilla.
    Erityisiä ruokahimoja ei ollut – aluksi molemmissa raskauksissa ällötti aiemmat herkut kuten raejuusto, avokado. Sen jälkeen teki mieli lähinnä raikkaita ja kevyitä ruokia- söin paljon tonnikalaa/lohta, salaattia ja hedelmiä.
    Mättöruokaa ei tehnyt mieli.
    Pärjäsin molemmissa raskauksissa muutenkin hyvin- 1.raskaudessa ed.päivänä vielä salilla ja toisen kerran samana päivänä (-> siitä sitten 6h:n kuluttua poika ulos:D)
    Tsemppiä ja hyvää vointia!

  9. Ensimmäisestä oli kovaa oksentelua synnärille saakka, mutta söin sitten just sitä mitä mieli teki kun käskettiin ja tervetuloa raskauskilot.. Toisesta oksentelu oli vielä kamalampaa ja aika samalla lailla meni ruokailut kuin ekasta, mutta ei tullut yhtä paljon kiloja. Ja nyt kolmannesta on kestänyt kuukauden mikään ei pysy sisällä, vedetkin oksennan, niin pahemmin ei ole ruokailua tarvinnut miettiä. Mutta lähinnä kun hajut ällöttää niin kaikki joka ei maistu, haise tai näytä miltään, voi jossakin vaiheessa upota alas. Spagetti/riisi ilman mitään lisuketta. Nyt on tippunut 8kg, mutta päätin että jos tämä tästä helpottaa, en kuitenkaan tosiaan ala kahden edestä syömään!! Mutta ikävä kyllä kaikkea juomaa ja ruokaa. Oi sitä ilonpäivää kun yksikään ruoka maistuu taas 😀

  10. Onnea odotukseen! Itsellä eka lapsi valvotti yöt, toinen vain puolet yöstä. Jokainen muksu on niin erilainen 🙂
    Jälkikäteen olen iloinen että lapset sattui juuri noin päin että valvottaja tuli ensin. Olisi ollu aika raaka isku naamalle että mitä se vauva-arki ois voinu olla pahimmillaan. Nyt vain ajattelin toisen lapsen saatuani että jaaha, näin paljon helpommallakin voi päästä.

    Kuulun siihen ryhmään kuka ei ole jättänyt yhtään kiloa osastolle, vaan kaikki kilot olen karistanut vasta kotona. Ensimmäisessä raskaudessa tuli 16 kiloa ja toisessa 13kiloa. Kilot olen saanut pois, mutta ei ne helposti ole lähteneet vaikka esim imetin lapsiani pitkään. En huomannut imetyksen vaikuttavan painooni mitenkään.

  11. Mulla on nyt 2kk synnytyksestä ja hyvin on mielessä vielä tuo raskausaika (jota inhosin). Mulla oli alussa 3kk jatkuvaa pahoivointia ja teki oikeastaan mieli vain omenoita ja porkkanoita. Ja kerran söin viikon putkeen spagettia ja tomaattikastiketta. Missään vaiheessa ei ollut sen suurempia ruokahimoja, ei edes mihinkään herkkuihin, mutta mun lempiruoka kaurapuuro ja kahvi ei maistunu ollenkaan. Liikuin joka päivä hiihtäen, kävellen ja jumppaillen. Kiloja tuli vain 5 ja olin lähtötilanteessakin hoikka. Viikko synnytyksestä olin jo 4kg alle lähtöpainon ja siinä ollaan edelleen. Jännä miten erilaisia raskaudet voikaan olla!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta