Rentoudun: Käymällä yksin vessassa.

Olette varmaan huomanneet, että julkaisen välillä postaukseni todella myöhään. Muutama kaverikin on sanonut, että ihme aikoihin sä postailet sitä blogias?? No, syy tähän on yksinkertainen; Se on se hetki, kun voin keskittyä, istua alas ja tehdä ”omaa” juttuani. Tämä blogi on mulle usein tapa saada ajatukset muualle ja kirjoittaminen rentouttaa. Toisella se voi olla lukeminen, netflixin katselu (jota meillä ei edes ole) tai vaikka käsityöt. Vaikka blogin kirjoittaminen ja sen ”aikataulussa pysyminen” välillä strssaakin, niin silti mulle on aivan hiton tärkeää ilmaista itseäni tällä keinolla. Ja jos joku sitä lukee ja siitä pitää, niin vielä parempi!kreeta16 (1 of 1)

Kirjoitanpa taas äitiydestä ja siitä, minkälainen vaihe meillä on tällä hetkellä menossa. Kuten osa tiedätte, niin meidän lapset ovat tällä hetkellä kolme ja 5kk. Kolmevuotias osaa tällä hetkellä puhua PALJON, käydä itse pöntöllä (mutta ei pyyhkiä), syödä melko siististi, pukea lahjottuna tai pakotettuna (joskus jopa oma-aloitteisesti), leikata saksilla erittäin pientä silppua ja hän miettii toisinaan erittäin syvällisiä ja haluaa anlysoida tapahtumia. Kuten esimerkiksi tänään, kun ennen nukkumaanmenoa kertasimme n.20 kertaa, miksi äiti ei halunnut Beniltä tänään keittiössä apua, vaikka hän olisi halunnut ”ripotella chiliä”. Varmasti mun lapsi vielä parikymppisenäkin muistaa, kun äiti torjui hänet keittiössä:D .
5kk ikäinen osaa liikkua pyörien ja hieman ryömien, syödä jotain ruokia sormillaan ja hänellä on 4 hammasta. En tiedä muista samanikäisitä vauvoista, mutta tämä meidän versiomme nukkuu päiväunia n.½h kerrallaan, pari kertaa päivässä.
Tämä siis selvennyksenä niille, joilla ei ole hirveästi kokemusta lapsista. Itse en todellakaan ennen lapsia tiennyt, mitä joku X-ikäinen lapsi osaa ja mitä ei.kreeta16_2 (1 of 1)

Itse koen tällä hetkellä haasteena äitiydessä ja jatkuvassa ”stand-by” -tilassa olemisen. Olen aina (tai pitäisi olla) askeleen edellä, mitä tulee lähtöihin, syömisiin, pukemisiin, vaipanvaihtoihin ja aikatauluihin. Olen valmiina auttamaan ja lohduttamaan, tsemppaamaan ja ruokkimaan. Olen tällä hetkellä niin tarpeellinen ihminen, kuin olla ja voi 😀 . Kun menen pois lasten luota (esimerkiksi salille) niin koitan tehdä asiat nopeasti ja tehokkaasti, jotta voin taas palata kotiin. En ole koskaan ollut mikään siisteysfriikki tai ”ahdistunut järjestelemättömistä kirppisvaatteista”, mutta lasten takia haluan pitää jonkun järjestyksen kodissa, mutta siis nyt puhutaan ihan perusasioista. Älkää nyt hemmetti luulko, että mä värikoodaan täällä sukkalaatikkoa!
Silti voisin kuluttaa pelkästään viikon siihen, että lyhentäisin olemassaolevaa to do-listaa, eli listaa niistä asioista, jotka kyllä olisi hyvä saada pois alta, mutta mihin ei vaan just nyt jaksa venyä. kreeta16_3 (1 of 1)

Hurri on nyt viikon kertausharjoituksissa ja luojan kiitos meillä on olemassa tukiverkko, joka on luvannut auttaa muutamana päivänä. Tosin apu vielä ei päde vielä vauvaan, joka on niin kiinni mussa. Hän kun ei oikein vielä ole ollut muilla hoidossa, siis mun ja hurrin lisäksi. Mulla on iso kynnys olla hänestä erossa, jos mies ei ole paikalla. Vauva-ajan ihanuus ja ahdistus. Tällä hetkellä tunnen välillä olevani kuin robotti, jonka kone toimii hyytymättä ja hermot on vähintäänkin titaania (as if). Rentoudun hetken siellä toisen täällä ja kyllä, jopa yksin vessassa olessani! 😀
Onneks mulla on paljon asioita, jotka myös lisää jaksamista, eli nää ns. normaalit jutut, ruokavalio, liikunta, uni (jota onneksi saan ainakin tällä hetkellä ihan ok määrän öisin), keskustelut vanhempien ja kavereiden kanssa ja aurinko. Niin ja tietysti mun ihana korpisoturini siellä jossain <3 . Sellaiset terveiset, että älä ainakaan ano lisäaikaa!
Kun ilta tulee ja mä istun tähän koneella ja laitan kuulokkeet päälle, niin tuntuu kun mä kytkisin itseni johonkin laturiin: Koskaan se akku ei ehdi latautua ihan täyteen, mutta ainakin sen verran että huomenna mutsi taas jaksaa painaa pitkää päivää!

Öitä!

PS. Nää Kreetan lomakuvat eivät nyt ehkä parhaiten kuvaa postauksen aihetta, mutta ovat takuulla 100 kertaa kauniimpaa katseltavaa, kuin kuvat mun tän hetkisestä lookista tai pursuilevista pyykeistä 😉 ….

 

fityoutoo

5 vastausta artikkeliin “Rentoudun: Käymällä yksin vessassa.”

  1. Mukava kuulla juuri tällaisia arki postauksia. Nää on mun mielestä blogeissa parasta! Ja voi kuule en minäkään tiennyt vauvoista mitään ennen kuin omani sain syliini. Täällä asustaa siis 3kk vauva, joka todellakin on ollut ALUSTA asti huono nukkumaan päivisin. Päikkärit on luokkaa 4x 45min 🙂 Ainoastaan alati liikkuvissa vaunuissa nukkuu pidempiä pätkiä. Ja äidin tarvitsisi joskus myös levätä, eikä jaksaisi työntää niitä vaunuja koko päivää 😉 Kyllä mä myönnän kateellinen olevani niille äideille joiden vauvat vetää 2-3 x päivässä jotkut 2-3h unet.. Johan siinä ehtisi vaikka ja mitä. Mutta näillä mennään..kaikki ovat erilaisia ja niin ainutlaatuisia <3

    • Tää on aivan totta! Meillä Ben oli aina hyvä nukkumaan päikkäreitä, siis ihan alusta asti. Theo on tosi herkkäuninen, eli jos laittaa vaunuihin ulos, niin heti jos kuuluu joku risahdus niin herää. Mutta nukkuu kyllä liikkuvissa vaunuissa / autossa.

  2. Kiitos postauksesta. Voin niin samaistua! Meillä 6 kk neiti nukkunut aina päiväunet tosi huonosti. Nyt mennään 3×30-45 min. Vauva on kyllä hyväntuulinen, vaikka nukkuukin vähän. Mutta onneksi yöt mennään 11 h yhdellä heräämisellä. Mutta kyllä päivät on aika tiivitä, kun päiväunista luopunut taapero on matkassa mukana. Mutta kyllä me äiti- ihmiset selvitään vaikka ja mistä. Tsemppiä arkeesi, kohtalotovereita on!

    • Kiitos! Meilläkin onneksi yöt menee aika hyvin, mutta silloinkin on tosi herkkäuninen, eli pieneenkin ääneen herää. Esim kuorsaamiseen 😀 . (Ei tietenkään tapahdu mun toimesta…Sentään!!!)

  3. Muistan tuon ajan hyvin, rakensimme vielä taloa samaan aikaan. Kohta se helpottaa. Mulla ainakin tuntui välillä pää hajoavan ihan vain siitä syystä, että koko ajan piti olla niin tarkkana, kun lapsilla ei ollut vielä yhtään itsesuojeluvaistoa. Ainakin tuntee elävänsä. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta