Se on se, kun sikspäkki on saatava hinnalla millä hyvänsä….

Eilen kävin tekemässä ensimmäisen juoksulenkkini, kun synnytyksestä on nyt 3vkoa ja 4 päivää. Tähän mennessä olen vain kävellyt päivittäin reippaasti n.5-10km yhteensä (pari lenkkiä siis päivässä). Eilinen juoksulenkki oli tosin vain reilu 20min ja lähinnä tarkoitus oli koittaa, että a) onko kunto täysin kadoksissa, eli jaksanko ylipäätään enää juosta ja b) miltä kropassa tuntuu. Lisäksi olin todella väsynyt sisällä istumiseen ja pää tuntui räjähtävän! Oli pakko päästä ulos tuulettumaan!
Olin päättänyt, että mikäli alavatsassa tuntuu pientäkään kipuilua, niin lopetan hölkkäämisen välittömästi, koska kuuntelen aina kroppaani. Se kyllä kertoo jos jokin on vialla! Olo oli kuitenkin koko lenkin ajan aivan loistava ja reisien jäätymistä lukuunottamatta hengityskin kulki entiseen malliin! Ihan mieleni palasi viime alkukevään (harvoihin) juoksulenkkeihin ennen kesän puolimaratonia. Joku kipinä silloin ilmeisesti syttyi!
Sen lisäksi olen seurannut fb:ssä ja instassa juoksuhullun kaimani päivityksiä ja kuvia ja hän on entisestään omalla innostuksellaan ruokkinut omaani. Niin se hulluus vaan tarttuu 🙂 !

Screenshot_2015-12-29-19-45-19

Minua ehdittiinkin jo varoittelemaan kohdunlaskeumasta ja asiaan on toki suhtauduttava vakavasti. Kaverillani oli kohdunlaskeuma synnytyksen jälkeen, tosin hänellä syynä taisi olla isokokoinen vauva sekä pitkä ponnistusvaihe. Silti kymys on tosi inhottavasta, joskaan ei mistään hengenvaarallisesta vaivasta. Laskeuma ei todellakaan ole edes mikään harvinainen, vaan se tulee joka viidennelle naiselle. Kohdunlaskeumaan vaikuttaa nuo edellämainitut syyt, lantionpohjan synnynnäinen heikkous, äidin ylipaino ja varmasti myös omalla toiminnalla kohdunlaskeuman syntymistä voi ainakin nopeuttaa! Raskauden jälkeen paikkojen tulisi olla palautuneet, ennen kuin alkaa harrastaa kovin pomppivia lajeja, kuten juuri esimerkiksi juoksua tai jumppia. Tosin epäilen, että määrien täytyy olla kovia siinä vaiheessa, jotta vaurioita syntyy.
Tärkeää olisi pitää tietysti lantionpohjastaan huolta jo ennen synnytystä ja jumpata sitä ahkerasti heti synnytyksen jälkeen!

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon jokaisen synnyttäneet erilaiset lähtökohdat! Mua huvitti, kun joku kysyi Iltalehden kysymyspalstalla voiko hölkätä 3vkoa synnytykseen jälkeen, jos Minttu Virtanenkin kerta voi?? Nyt haloo hei!!
Pääsenkö minäkin Victorias Secretin malliksi, jos Gigi Hadidkin pääsee???
Järki pitää olla mukana treenatessa, mutta liikunnan välttäminen riskien pelossa ei ole ihan tervettä sekään. Mitään keskustelupalstoja ei kannata ainakaan lukea, koska siellä kaikki ovat joka alan asiantuntijoita! Uskallappas vaan lenkille ennen kuin lapsi on kouluikäinen, niin römpsäsi suorastaan pullahtaa housusta ulos!!
Etenkin vatsalihakset hyötyvät oikeanlaisesta treenistä synnytyksen jälkeen ja palautuvat paremmin. Neuvolassa annettavissa ohjeissakin oli vinkkejä siitä, miten synnyttänyt voi lähteä treenaamaan ja kuinka keskivartaloa voi vahvistaa. Noita liikkeitä voi tehdä vaikka joka päivä ja lantionpohjaa vahvistaa melkein missä vain milloin vain! Juoksuakaan ei pidetä minään riskilajina, jos synnyttänyt on hyvässä kunnossa ja aloittaa varovasti. Lantionpohjan heikkouden huomaa ainakin siitä, jos aivastaessa tai yskiessä tulee pissa housuun!

Jos joku pystyy liikkumaan heti synnytyksen jälkeen, niin hän luultavasti on liikkunut paljon jo ennen raskautta ja sen aikana! Kysymys ei ole aina vain siitä, että kuntoon on pakko päästä hinnalla millä hyvänsä ja itseään ei kestä ilman näkyvää sikspäkkiä! En kiellä, etteikö naisilla ole ulkonäköpaineita, mutta terveellisellä ruokavaliolla saadaan aika paljon tehokkaammin muutoksia keskivartalon kiinteytymisessä, kuin tekemällä hullunlailla lankkuja ja linkkareita! Päinvastoin – sillä voi saada ikuisen pömppövatsan itselleen!
Ainakin itselleni liikunta on elämäntapa; Olen riippuvainen siitä ja se on osa minua! Etenkin nyt, kun arki on pitkälti vauvan imettämistä, niin mulle on henkisesti aivan välttämätöntä päästä reippailemaan. Jos joku ei halua, voi tai pysty liikkumaan raskauden jälkeen, niin eipä se hänestä tee sen huonompaa ihmistä. Jokainen tyylillään! Cheekin sanoin ”sä et oo mä ja mä en oo sä”.
Kannattaa miettiä, miksi ylipäätään liikkuu (oli raskaana, synnyttänyt tai mitä vaan) ja onko taustalla terveet ajatukset. Voin ainakin itse rehellisesti sanoa, että olen niin sinut ainakin itse kroppani kanssa, että en mulla ei ole paineita olla ensi viikolla valmis fitnesslehteen 😀 .

raitapaita2 (1 of 1)

Suosittelen kaikkia synnyttäneitä lukemaan Training Cornerin Raskausliikuntaoppaan, josta saa esimerkiksi hyviä vinkkejä siihen kuinka treenata keskivartaloa synnytyksen jälkeen. Maltti on valttia, mutta terveellä järjellä pärjää pitkälle.

fityoutoo

8 vastausta artikkeliin “Se on se, kun sikspäkki on saatava hinnalla millä hyvänsä….”

  1. Moikka 🙂

    Mitä meinaat tuolla, että lankuilla ja linkkareilla voi ”saada” ikuisen pömppiksen? Tai että voiko niistä oikeasti olla haittaa ja olen siis ei synnyttänyt treenaaja.

    • Tarkoitan sitä, että jos vatsalihasten välissä on vielä rako (ts vatsalihakset eivät ole palautuneet) niin rutistuksilla, lankutuksella ja muilla rajuilla liikkeillä voi pahentaa ongelmaa. Rako voi esiintyä vielä vuosienkin päästä synnytyksestä ja aiheuttaa pömppövatsan. Suosittelen lukemaan myös tämän postauksen
      http://fityoutoo.fitfashion.fi/2015/07/23/raskausajan-liikunta-kysymyksia-ja-vastauksia/ ja myös tässä on hyvin juttua aiheesta
      http://www.vauva.fi/blogit/parsakaaliprinsessa/raskauden_myota_erkaantuneet_suorat_vatsalihakset_eli_diastasis_recti

    • Ainoa juttu ei ole se että voi aiheuttaa pömppövatsan vaan todellakin kiusallisia vaivoja! Suorien vatsalihasten välistä pääsee suolisto tulemaan eteenpäin ja aiheuttaa esim. tyrän. Myös pitkällä viiveellä voi tulla virtsankarkailua 🙁 Ihmiset, rauhoittukaa ja antakaa kroppanne palautua edes 6kk tuosta urakasta!

    • Totta muuten, tuosta tyrästä mäkin olen kuullut (tosin en ollut aivan varma onko se ihan faktaa vai vain pelottelua), eli ilmeisesti sekin on mahdollista. Ohjeita on vain todella paljon laidasta laitaan, eli myös asiantuntijat jotkut sanovat, että rankkakin liikunta on ok ja joissain lähteissä kehoitetaan ottamaan todella rauhallisesti kaiken liikunnan suhteen. Puolikin vuotta on kuitekin pitkä aika jos keho on tottunut liikkuumaan, toki lajeja on paljon erilaisia ja jumppa/juoksu on helposti korvattavissa.

    • Niin, keho on tottunut liikkumaan, mutta valitettavasti sisäelimesi eivät sitä ymmärrä. Tämän ei ole tarkoitus olla mitenkään ilkeä kommentti vaan saada miettimään asioita eri kantilta (myös siksi että sullakin on näitä asiakkaita ketkä haluavat alkaa liikkumaan synnytyksen jälkeen). Mutta siis juoksua en suosittelisi, mutta toki kävely, uinti ja muut rauhallisemmat lajit ovat hyviä! Itse olen erittäin liikkuvaa sorttia ja olen antanut vatsani palautua VUODEN luonnollisesti. Eli en ole juossut, käynyt ”rytkyttävissä” jumpissa saati tehnyt yhtäkään vatsaRUTISTUSTA (pilatestyyppistä harjoittelua kylläkin noin 7kk synnytyksestä)

    • Minusta Minttua ei kannattaisi kyllä kenenkään esimerkkinä pitää, koska hänellä vatsa on todella ulkoneva. Jotain on tehty treeneissä väärin tai sitten hänen vartalomalli vaan on sellainen, että kaikki menee vatsaan tms. MeNaiset Sport-lehdessä ja blogissakin oli kovasti kuvia ilman paitaa ja sivuprofiilissa esimerkiksi vatsa ulkonee eteenpäin todella paljon ihan kuin olisi vielä odotusaika päällä.

    • Mä en ole hänen blogiaan seuraillut enkä tiedä oikein muutakaan ihmisestä, joten paha kommentoida mutta syitä voi kai olla monia!

  2. En suosittele juoksua noin pian, vatsalihaksissa on vielä luonnollista erkaumaa ja sen täytyy antaa palautua alkuun luonnollisesti ajan kanssa. Alavatsakipu tai muutenkaan vatsakipu ei kerro erkaumasta! Liian nopeasti juoksuharrastukseen lähteminen synnytyksen jälkeen voi aiheuttaa sinulle 6-12kk päästä todella pahoja virtsankarkaamisvaivoja yms alakertavaivoja! En siis kommentoi mitenkään pahalla, aivan mahtavaa että olet päässyt liikkumaan ja sinulla on siihen virtaa.
    Kannattaa ottaa vatsalihasten diastaasin vaikutuksesta treenaamiseen selvää, myös sinun omien asiakkaittesi kannalta jos he tilaavat palveluita synnytyksen jälkeen sinulta 🙂 Diastaasin tulisi olla reilusti alle 2cm ennen kun on turvallista harjoitella vapaasti! 2cm erkaantuma tuntuu käsinkin joskus siltä että koko erkaumaa ei olisikaan. Terveisin fysioterapeutti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta